Toivepostaus: Kenkiä, kenkiä ja vielä kerran kenkiä.

Sain tällä viikolla toiveen kuvata kaikki kenkäni. Asumme Kotinörtin kanssa kerrostalossa ja koska etelä-Suomessa säät ovat hellinneet avokaskäyttöä jo monta viikkoa, niin kasasin kaikki saappaani ja nilkkurini ja vastaavat jo huollon jälkeen kellariin laatikoissaan. Niitä en sieltä jaksanut hakea, kun kerran sain ne huolellisesti pakattua laatikoissaan pois. Kellariin siitä ymmärrettävästä syystä, että meillä ei yksinkertaisesti ole tilaa säilyttää kausivaatteita ja kenkiä asunnossa.

Samoin kuvista puuttuvat töissä olevat kahdet mustat avokkaat (4cm korolla olevat Mark's&Spencerit sekä 8cm korolla olevat Deichmannit). Kummatkin ovat mustia nahkaisia perus avokkaita (ilman mitään krumeluureja) ja käyttössä talvella, kun konttorille on hipsaistava saappaissa, nilkkureissa tai vastaavissa kengissä. Puuttuvatpa myös viime kesänä Deichamnnilta Äidiltä tuliaisiksi saamani ballerinat. Ne ovat autossa. En pidä koroilla ajamisesta, mutta en halua aina pitää matalia kenkiä. Eli autolla-ajokengät on oltava erikseen. Niissä ei ole mitään vikaa, todennäköisesti vien perus mustat baltsut autoon jossain vaiheessa ja otan siellä olevat mustat vaihtelun vuoksi käyttöön. Ne vaan sattuivat joutumaan autoon koska käteni osui niihin ensimmäisenä.

Kenkiä oli enemmän vielä vuosi sitten. Vein kierrätykseen, myin ja annoin pois liki 20 paria kenkiä. Ne olivat joko kunnossa, josta suutari ei niitä pelastanut, ne olivat väärän kokoisia tai ne eivät muuten vaan istuneet. Tällä hetkellä käytössä olevat ja kuvatut kengät ovat siis todella käytössä jokainen pari. Sisälle ylös (eli siis asuntoon, kellari jossa talvikengät ovat on luonnollisesti alhaalla) jäivät myös talven juhlakengät, tiedättehän ne kengät, jotka vaihdetaan jalkaan kun saavutaan teatteriin tmv. sisäkenkätilaisuuteen.

Minä laskin nämä avokkaani, sandaalini ja balleriinani. Aktiivisessa käytössä, ympäri vuoden on 42 paria kenkiä (plus ne kolme paria, joita en kuvannut). Kellarissa on noin 15 paria talvikenkiä, mutta en uskalla veikata tarkkaa määrää. Omistan siis aivan valtavan määrän kenkiä, ainakin omasta mielestäni. Silti ajatus siitä, että luopuisin yhdestäkään parista sai melkein itkemään.

Luulen tämän rakkauteni kenkiin juontavan ajalta, jolloin en ollut yhtä sinut kehoni kanssa. Ajalta jolloin ei ollut sopivia vaatteita, joihin pukeutua. Sen sijaan kenkiä, niitä minulla oli jo silloin ja on edelleen. Yhdestä parista kenkiä en muistanut mistä ne on ostettu, kaikista muista muistan ja useampaan liittyy tarinakin. Tämä merkintä on turvonnut jo nyt, se tulee turpoamaan vielä edelleen, sillä aion kertoa osan niistä tarinoista. Joten lukija rakas, ota kuppi kuumaa käteesi ja nauti matkasta rakkaiden kenkieni maailmaan:


Ensin ovat lenkkarit, tossukat, millä nimellä näitä haluaa kutsua. Ylhäällä vasemmalla karhun juoksulenkkarit (kävelylenkkikenkäni). Ylhäällä oikealla Knoxin tuollaiset lenkkarin ja ballerinan sekoitukset, kesällä kun Karhut ovat liian kuumat. Alarivissä kahdet Deichmannit, joita käytän myös kävelylenkeillä, mutta myös kaupunkilomilla. Kun lähtee päiväretkelle jossa tietää kävelevänsä useita kilometreja, nämä ovat siihen parhaat. Vasemman puoleiset sain ennen pääsiäistä tuliaisena, oikean puoleiset ovat pari vuotta vanha tuliainen (ja valitettavasti kohta loppuun kävellyt, mutta eivät ihan vielä).


Nämä sain viime kesänä Äidiltä Saksasta. Sieltä, mistä useimmat kenkäni ovat. Ne ovat lipsuttimet, jotka vedän jalkaan kun vien roskat, haen maitoa kaupasta jne. teen lyhyitä pyrähdyksiä ulko-ovestani. Nämä kulkevat myös mökille mukanani.


Matalat kiilakorot ja loaferit ovat tällä hetkellä suuri innostukseni. Valkoiset olette nähneet aikaisemmin kummatkin, kevään tuliaisia nämäkin Saksasta. ruskeat Spritin kengät on ostettu viime syksynä SpiritStoresta ja ruskeat Espritin loaferit huilasivat pari kesää, jotta rakastuin niihin tänä kesänä taas uudelleen. Vihreät Espritin sentin kittenheel kengät olen tuonut itselleni Lontoosta kolme vuotta sitten.

Vihreät olivat yhdet ensimmäiset värilliset kenkäni (siis musta, ruskea ja valkoinen eivät tässä tapauksessa ole värejä) ja hetken aikaa jouduin niiden käyttöä opettelemaan, mutta kyllä ne vaan ovat ihanat ja viime kesänä olivat todella kovassa käytössä. Tänä vuonna en ole vielä käyttöön ottanut.


Tätä voi nyt sitten pitää omituisuutenani. Nämä on ostettu viime vuoden marraskuussa. Ne ovat edelleen käyttämättöminä. Ne ovat Pahlmrootit. Ostin ne marraskuussa tietäen, että syksyllä kaipaan vähän peittävämpiä, laadukkaita kenkiä. Miksi ihmeessä ostin ne jo marraskuussa? Kaikki Pahlmroottien kenkien hinnat tietävät ymmärtävät, että 40€ on hinta, jolla nämä otetaan mukaan. Suren edelleen ko. liikkeen katoamista läheltäni, heidän talvikenkänsä ovat ehkä parhaita kenkiä, joita olen koskaan omistanut. Pahlmrootin kengät ovat myös kalleimpia, joita omistan. Klassisia, ajattomia ja kotimaisia. 


Baltsut ovat kenkiä, joihin en halua investoida. Konjakit ja mustat ovat H&M:n, punaiset New Lookin. Nämä ovat kaikki keinonahkaa ja maksaneet noin kympin per pari. Miksi en halua investoida? Koska en koe olevani niin suuri baltsujen käyttäjä, kulutan nämä loppuun niin helposti, että en todella henno maksaa näistä suuria summia. Toisaalta nautin Hennesin baltsuista, ne ovat ohutpohjaiset, joten tunnen käveleväni paljain jaloin. Sama New Lookin kanssa, ihana tunne sellainen.


Sain nämä neljän sentin korolliset jännyyden tuliaisina noin nelisen vuotta sitten. Olen pitänyt niitä kerran, mutta jotenkin ne ovat niin suloiset, että en oikein henno heittää niitä poiskaan. Pitäähän siellä kaapissa olla sellaisiakin kenkiä, joita ei tule käytettyä niin usein. Nämä ovat kyllä uskomattoman hyvät jalassa, enemmän se on tuo ulkomuoto joka niissä hämää.


Sitten ovat punaiset korkoni. Olen tullut siihen tulokseen, että punaiset kengät ovat vakiotuliaiseni ulkomailta. Vasemmalla New Lookista tammikuussa tilatut ja keskellä vuosi sitten pääsiäisenä Dublinista ostamani. Oikealla on reilu kaksi vuotta sitten Lissabonista tuodut kengät, joista alkoi rakkauteni punaisiin kenkiin. Muistan katselleeni näitä kauneuksia jo pidemmän aikaa, kunnes lopulta päätin, että minähän ostan ne. Maksoivatkin "huimat" kympin. Niillä on aavistuksen huono kävellä, mutta itsepintaisesti ne ovat pitäneet pintansa kenkäkaapissani, vaikka juhlakenkien puolelle ne laskenkin nykyisin, käveltävyytensä takia lähinnä.


Viime vuoden pyöreille synttäreilleni tilasin Hong Kongista siniset satiinikengät. Kahdesti pidetyt ja edelleen mielestäni todella kauniit. Juhlakenkien puolella nämäkin, en vaan osaa arkena tuollaista piikkikorkoa käyttää. Osasin nuorempana, nyttemmin jalkani vaativat matalampaa korkoa jos olen päivän jaloillani. Ehkä sitä ei nuorempana piitannut niin paljon, jos jalkoja särki?


Hopeisia kenkiä käytän ajoittain vähänkin juhlavammassa tilaisuudessa. Omistan kaksi hopeista pikkulaukkuakin. Ei tarvitse olla kuin ystävän syntymäpäivä, joku tekosyy, jolla saan jotkut näistä kauneuksista laittaa jalkaani.

Tapaksen kengät vasemmalla on ostettu viime keväänä Salosta, en muista kenkä kauppaa tarkemmin, mutta siinä ostoskeskuksen toisessa kerroksessa oli liike. Keskimmäiset ovat noin 10 vuotta vanhat Aleksi 13:sta kengät, jotka ottivat pitkän huilaustauon kunnes palasivat viime keväänä jälleen suosikeikseni. Oikealla on serkkuni häihin Lontoosta tuodut Mark's&Spencerin kengät.


Nämä Sokoksen kengät puolestaan kuuluvat kategoriaan talven juhlakengät. Myös syksyllä toimivat sellaiset. Muutaman vuoden takaiset ja edelleen iltojen taas pimentyessä ahkerammassa käytössä. Jotenkin en näitä osaa kesällä pitää jalassani, hiostaa sen verran tuo nilkkakangas. Ei saisi pitää minun paksuilla jaloillani tuollaisia, siksi mustat sukkahousut kuuluvat asiaan noiden kanssa.


Tarvitsen arkisin niitä mukavia 4-6cm korollisia perus mustia avokkaita. Vagabondit (vas) ovat muutan vuoden vanhat, kummatkin Deichammin toin uutena vuotena Kööpenhaminasta. Kaikki ovat nahkaa, kaikilla on hyvä kävellä ja jaksaa olla useammankin tunnin jaloillaan. Sellaisia perus kenkiä.


Vasemmalla olevat Espritin vihreät ostin pari kesää sitten ystäväni S.n saatesanoilla "No ne kyllä ihan sun näköset perus kengät". Niin ne ovatkin ja ovat muuten pirun hyvät jalassa myös. Keskellä on uutena vuotena Kööpenhaminan Deichmannilta tuomani ja oikealla saman liikkeen siniset mokkaversiot, jotka Äiti on tuonut puolitoista vuotta sitten. Kaikki ovat, pienestä erikoisuudestaan huolimatta, oivallisia kenkiä niin töihin kuin vapaallekin.

Tiedättekö, katsoessani kenkiäni, ne ovat lopulta hyvin samantyyppisiä kaikki. Suurin osa on ajattomia kenkiä, joissa jaksaa kävellä, juhlat asia erikseen. Olenko tylsä kenkieni kanssa? Enkö osaa ostaa riittävän erilaisia? Osaan, mutta en halua on vastaukseni. Minä pidän avokasmallisesta kengästä, käyttäisin niitä kesät talvet jos voisin.


Omistan yhdet nudet kengät ja ne ovat nämä syksyllä New Looksilta tulleet kaunokaiset. Huolimatta tuosta korosta ovat nämä kiiltonahkaiset arkikenkien puolella, ne ovat yllättävän hyvät kävellä, kiitos kototetun pohjansa ja riittävän leveän lestinsä. Vieressä olevat mustat Nextin kengät taas ovat aavistuksen kapeat, joten juhlapuolella ovat nämä. Ei niillä koko päivää jaksaisi olla.


Tilasin New Lookilta mustat perus avokkaat samoin kuin nuo mustavalkoiset. Mustat ovat juhlakenkien puolella, yllättäen. Suurin osa juhlakengistäni on mustia. Nämäkin istuvat hyvin jalkaan ja korotetun päkiän takia niillä jaksaa olla kauankin. Tosin ne eivät oikein sovellu valssaamiseen, tämäkin tuli todettua. Muuten vallan erinomaiset kengät ja muutamissakin juhlissa jalassa pidetty.

Mustavalkoiset New Lookit ovat varmaan enemmän jalassani viime syksynä kun mitkään muut kengät. En tiedä miten se yritys tekee kenkänsä, mutta wide fit istuu jalkaani todella hyvin ja vaikka korko olisi korkea, niin jaksan olla niillä koko päivän. Useampana päivänä viikossa. Noilla kopistelikin pitkälle syksyyn.


Sitten olisi tarjolla perus mustia avokkaita ala Pahlmroot ja Gabor. Nämä ovat ne talven teatterikengät tai muuten juhlakengät. Ne kaivetaan esille sukujuhliin, tilaisuuksiin, joissa on hyvä olla juhlavat, mutta järkevät kengät. Ne ovat ehkä tylsiä, mutta niissä jaksaa seistä, niissä jaksaa edustaa ja ne eivät missään nimessä huuda olevansa erikoiset. Niitäkin tilaisuuksia on, joissa sellainen on parempi.


Ostin nämä Prismasta heräteostoksena viitisen vuotta sitten. Ne ovat myös talven juhlakenkiä, niihin tilaisuuksiin kun saa olla vähän vähemmän hillitty ja asiallinen. Totta, ne ovat mustat, mutta vähän erikoisempaa kangasta ja kauniilla samettirusetilla varustettuna. Nämä ovat olleet jalassani yksillä ensimmäisistä treffeistäni Kotinörtin kanssa, näissä jaksaa todistetusti tanssia aamuun saakka.


Tanskattareni mies D. toi nämä kengät viime vuonna syntymäpäivilleni paikallisesta Deichamannista. Näin ne nettisivuilla ja rakastuin. Ne oli saatava, onneksi niitä sai Tanskasta. ihanat keinonahkaiset ruusukuvioidut kaunottaret. Näitä en lopulta ehtinyt kovin kauaa pitämään viime vuonna, mutta tänä vuonna olen jo niiden käytöstä haaveillut jostain tammikuusta saakka.


Valkoiset käärmesandaalini olen tuonut itse viisi (vai kuusi?) vuotta sitten Berliinin Deichamannilta. Ne ovat edelleen juhlakäytössä säännöllisesti joka kesä. Tai sitten vaan niinä päivinä jaloissani, kun kaipaan piristystä.

Nuo toiset valkoiset ovat ne, joita en muista, mistä ne on ostettu. Tiedän, että ne on ostettu kotimaasta useampi vuosi sitten, mutta en kuollaksenikaan muista mistä. Nämä ovat säilyttäneet asemansa kenkäkaapissani hankkimisestaan saakka. Rakastan valkoisia kenkiä kesällä.


Sain nämäkin tuliaisiksi Äidiltäni, kuten niin monet kenkäni. Käytän todella huonosti sandaaleita, mutta nämä ovat sen verran mukavat jalassa, että käytössä ovat olleet. Taas tuo jalalleni huono nilkkaremmi, en ole antanut sen haitata näiden kanssa. Useammassakin kesäisessä tyttöjen illassa olen näitä jalassani pitänyt ja siksi näihin liittyy monia hyviä muistoja.


Oikeanpuoleiset konjakin väriset toin kuutisen vuotta sitten Varsovasta. Semmoiset perus kengät ne pitää viedä suutariin, toisen korkolappu on kadonnut. Ne ovat syyskenkiäni, jotenkin koen ne vallan vääriksi kengiksi pitää kesällä. Vasemman puoleiset, mokkaiset Pahlmrootit ovat olleet omistuksessani nyt seitsemän vuotta. Hankin ne alennusmyynnistä Espan liikkeestä kun olin opiskelija. Opiskelijabudjetille se satasen alennushinta oli kova summa. Ne ovat nähneet kanssani maailmaa, ne ovat olleet monessa mukana. Ne ovat vähän ehkä nuhruuntuneet, mutta ne ovat silti kovin rakkaat. Korkolaput olen joutunut vaihdattamaan kerran. Niiden kanssa rakastuin Pahlmrootin kenkiin. Se onkin oikeastaan ainut "merkki" jollaisia kenkiä omistan.

Siinä siis kesäkenkäni, kaikki käytössä, jokainen yhtä rakas pari. Olenko turhamainen kun omistan tällaisen kasan kenkiä? Vai olenko muuten vaan päästäni vialla, kun kenkiä on noin monet?

Hyvää sunnuntai iltaa <3

I was asked to make a post about all my shoes. Unfortunately all my winter shoes I have already packed away, so here are all my spring/summer/autumn shoes. Well, not all, three pairs are missing, two basic ones are at work one flats are at car. All and all, 45 pairs in active use. Plus my winter shoes. I must own too many shoes? Well, I still love all of them.

Kommentit

  1. Vau, onpa kerrassaan hieno kokoelma kenkiä! Meikeläisellä on ehkä 20 paria kenkiä ja siihen on jo laskettu suunnistus-, zumba-, tanssi-, sisäpeli-, sali-. paljasjalka-, MBT- ja lenkkikengät sekä huopikkaat ja kumpparit :D. Minulle kenkien ostaminen on yhtä tuskaa, koska sopivia ja jalassa hyvältä tuntuvia on niiiiiiin vaikea löytää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin tuttu tunne, että ei löydy hyviä, siksi minä rakastuinkin New Looking fide fittiin ja ennen sitä jo Deichamnnin leveään lestiin kengissä. Jalkani kun on sekä leveälestinen että korkea jalkapöydästä niin kenkien löytäminen ei ole helppo tehtävä. Silti noita on kertynyt kiitettävä määrä.

      Toivottavasti se hyvä kenkämerkki vielä löytyy, koska itselläni ainakin se on auttanut siihen, että tiedän mistä saan kenkiä (ja sen on huomannut lompakkonikin).

      Poista
    2. Pitääpä kokeilla noita merkkejä :)

      Poista
  2. Tämä oli niin kiva postaus! Ensiksikin siksi, että oli tosiaan helpottavaa huomata, että muillakin on paljon kenkiä! Ihan niinkuin oma kenkien (ja huivien ja laukkujen ja vaatteiden) keräily ei tuntuisi niin pahalta kun muutkin harrastavat sitä.

    Toiseksi siksi, että kerroit, miten fiksusti olet itse organisoinut säilytysongelmat. Sillä niitä on aina ja kaikilla. Elämä muuttuu aika epämukavaksi, jos ainoa vaatehuone on koko kesän täynnä talvisaappaita!

    Kolmanneksi siksi, että oli kiva nähdä kuinka kauniita kenkiä sinulla on, klassisia ja monikäyttöisiä, ja kuitenkin joukossa myös oikeita herkkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin pitkään, uskallanko edes kertoa, kuinka monet kengät omistan. Päätin kuitenkin rohkaistua ja kuvata kaikki. Tottahan se on, että niiden keräämiseen saa ikään kuin oikeutuksen kun huomaa, että muillakin on sama tilanne. Että ei ole ainut, jolla on paljon kenkiä, laukkuja tai vaatteita.

      Säilytystilaa ei koskaan taida olla riittävästi. Kenelläkään vaikka kuinka ajattelisi, että sitä on tarpeeksi. Vaikka kuinka tahtoisin pitää saappaani ja paksut takkini ylhäällä kesän, niin pako ne on viedä kellariin. Tosin siinä on sekin etu, että kun ei näe niitä kuukausiin, niin tuntuvat taas ihan uusilta taas syksyllä.

      Haaveilen tässä vielä muutamista, yhdet odottavat postissakin noutajaansa. Olettaisin ainakin olevan siellä jo, tänään tai huomenna hakemaan.

      Poista
  3. Voi mikä määrä kenkiä:)
    Itse olen ollut aina kenkä-hullu,mutta viime vuosina olen vähemmässä määrin.
    Parin kolmen vuoden ajan olen kärsinyt jalkavaivoista,tarkemmin Morton-syndroomasta:( Joten se on pikkasen rajoittanut.
    Huomenna menen tohtorille,josko nyt alettasi hoitamaan..
    Ehdottomasti lempparini ovat Adidaksen superstarit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä on siunaantunut aika määrä, sen tunnustan, mutta sitäkin rakkaampia jokainen :)

      Piti oikein googlata, mistä on kyse ja on sanottava, että oikein masensi lukea Mortonista. Toivottavasti saat apua vaivaasi. Tsemppausta paljon täältä lääkärissä käyntiin!

      Poista
  4. On ainakin mistä valita. : ) mukavaa viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus se valinnan vaikeus onkin se suurin ongelma ;)

      Oikein hyvää viikkoa Sinullekin!

      Poista
  5. Ihanan näköisiä! Kaikki ovat sellaisia, että voisivat olla minun kaapista! Nam!

    VastaaPoista
  6. OMG! :)) Siis aika mahtava kokoelma. Ei ole varmaan monella tytöllä noin paljoa valinnan mahdollisuuksia (tai vaikeuksia) aamuisin. Mutta varmaan aika ihanaa, jos alkaa asuun kuin asuun löytyä aina mieleinen kenkäpari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti on todettava, että viimeksi tänään seisoin ongelmoiden kenkämäärän edessä miettien, että mitkähän mahtaisivat olla juuri ne oikeat kengät tänään :D Mutta en valita, kyllä ne vaan kaikki ovat niin ihanan suloisia.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!