7.6.2012

Pellavahousu tragedia ja ruuvaamista.

Tapahtui tässä taannapäivänä (eilen jos tarkkoja ollaan) muuan tragedia. Tämä sama tragedia tuppaa allekirjoittaneelle tapahtumaan joka ikinen kesä, jostain merkillisestä syystä alkukesästä. Kovin monta kesää takaperin ainakin on sama tragedia ollut edessä. Sattui nimittäin niin, että töihin olin laittanut tämän hetken suosikkihousuni, valkoiset Espritin pellavahousut. Nuo korkojen kanssa juuri oikean mittaiset kaunottaret olivat jo hetken olleet käytössä. Viime kesänä en niihin mahtunut ollenkaan, mutta aivan suosikki housuikseni olivat nousseet, kun lantiolta oli senttejä se muutama lähtenyt, että housut jalkaan mahtuivat näyttämättä vallan kamalilta.

Sattui sitten kuitenkin keskiviikkoisena iltapäivänä töissä muuan onnettomuus. Istahdin tavalliseen tapaan konttorituoliini, vähän huolimattomasti ehkä en lahkeita nostanut reisistä ja arvanette mikä oli lopputulos. Ahkerassa käytössä olleet pellavahousut olivat haarustastaan kuluneet joten pienimuotoinen skriits ääni kuului ja sen jälkeen totesinkin, että ne housut olivat siinä.Toki onnekseni huomasin, että tämä skriits äänen aiheuttaja ei näkynyt kävellessä tai seisoessa, mutta erinomaisen tietoinen sitä ihminen on kyllä itsestään, istumisestaan ja kävelemisestään kun tietää, että joku päällä olevista vaatteista on rikki.

Koska illalle oli sovittu menoa, niin hilliten paniikkiani laitoin Kotinörtille tekstiviestin "Otatko mulle mustat pellavahousut mukaan Arkeologille". Mies vastasi lyhyesti ja ytimekkäästi "Ok" sen suuremmin kyselemättä. Hän kun menee ennen minua töihin niin on aikaisemmin kotonakin tietenkin. Meistä kahdesta myös minä olen se, joka huristaa autolla töihin, mies menee bussilla. Menisin ehkäpä itsekin jos matka olisi kotiovelta työpaikan ovelle 20min eikä kahdella bussilla vaihdellen ja välejä kävellen liki tunti. Noh, se työmatkojen arvuuttelusta.

Töissä kerkesin nopeasti napsuttelemaan eräästä verkkokaupasta itselleni uudet valkoiset housut tilaukseen. Sellaiset töissä sopivat. Hinnalla ei oltu housuja pilattu, mutta lienee sanomattakin selvää, että ne hajoavat joka tapauksessa, oli meikäläisellä sitten kalliit tai edulliset pellavahousut. Kummatkin kuluvat aivan samalasta paikasta, ihan samalla tavalla.

Kun kurvasin kotikadullemme oli mies jo housujen kanssa odottelemassa ja autoon päästyään (kohteliaana laittoi oven kiinni) ojensi housuja ja katsoi jalassani olevia kysyvästi. Eiväthän ne näyttäneet likaisilta, en ollut niihin kaatanut mitään päälle, kuten mies varmasti oli olettanut tapahtuneen. Kerroin onnettomuudesta ja tutkailin samalla miehen ilmettä. Kovasti se koetti pokkaa pitää kunnes sitten autossa helisi aurinkoinen nauru, joka ei meinannut loppua sitten niin millään.

Bleiseri: H&M
Paita: Evans (Dublin)
Housut: Esprit
Kengät: Deichmann (Kööpenhamina, Tanskattaren tuomat)
Laukku: Mulberry
Huivi: Stockmann
Aurinkolasit: Esprit

Siinä minä sitten myrtsinä ajelin kohti määränpäätämme, kun mies katseli hetken hymyillen ilmettäni ja totesi "Aja kulta Mäkkiin, mä tarjoon, pitää toi trauma saada jotenkin hyvitettyä". Niin minä sitten huomattavasti piristyneenä (ja nälkäisenä) kurvasin pikaruokalan pihaa. Valokuvakin niistä housuista vielä saatiin, se viimeinen.


Roskaruualla siis hyvitteli mies sekä naurukohtaustaan, että traumaani. Pyrin laittamaan ruokaa kyllä kotona, mutta en valita, en sitten niin ollenkaan ajoittaisista herkuista. Kyllä ehdottomasti olin mielestäni ansainnut tämän hyvittelyn moisen kokemuksen jälkeen!

Mäkistä suuntasimme sitten määränpäähämme, joka oli Arkeologin koti. Kotinörtillä on iskuporakone, Arkeologilla ei. Lienee sanomattakin selvää, että Kotinörtit on parempi myös moista vempeletta käyttämään.




Kahvinjuonnin ja sulklaansyönnin ohessa myös imuroimme betonipölyä ja ojentelimme kaikenlaisia osia ja auttelimme mittauksessa. Lopulta oli peili paikallaan seinällä ja rullaverho kiinnitettynä kattoon. Oikein mainio ilta siis kaikin puolin ja minäkin opin, mikä propun tehtävä ihan oikeasti on. Opin myös, että betoniseinät, jos ovat raudoitettuja, saattavat katkaista betonin poraamisen tarkoitetun poran terän jos sattuu osumaan terä juuri siihen rautaan.

Housut: Galway

Mustissa housuissa siis kotiuduin kun Mäkissä olin naistenhuoneessa housut vaihtanut. Saas nähdä, koska nuo antavat periksi. Ne on ostetut kuitenkin jo vuosi sitten pääsiäisenä ja ovat nekin kohtalaisen ahkerassa käytössä noin vapaa-ajalla olleet. Ei kuitenkaan vielä ollut havaittavissa sen suurempaa kulumaa. Toivo elää, että ne kestäisivät vielä hetken aikaa siis.

Tällainen tarina tällä kertaa. Oikein hyvää torstain jatkoa kaikille!

Long story short: Needed new pants, white ones gave up. Much more fun in finnish tough. Also with boyfriend on a friends house putting thigs to wall.

14 kommenttia:

  1. Ooooh mä niiiin tiedän tuon ongelman!! Aivan superärsyttävää, kun housut muuten olisivat vielä ihan hyvät. Mulla on tämä ongelma siis muissakin, kuin pellavahousuissa... :/ Mutta onneksi sait varahousut ja vielä uudet tilattua - minunkin pitäisi ehkä varautua mustien työhousujeni rikkoontumiseen nyt, kun ajan vielä työmatkat fillarilla!

    Kaunis asu sekä valkoisilla että mustilla pöksyillä, ja aivan ihana tuo valkoinen Evansin paita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin käy mulle ihan jokaisten housujen kanssa, jotenkin se aina vaikuttaa kulminoituvan nimen omaan alkukesällä pellavahousujen kanssa. Farkuissa ainakin huomaa aikaisemmin, ei kuulu se skriits :D

      Ehdottomasti varahousut mukaan, fillari kuluttaa vielä enemmän kun pelkkä kävely.

      Kiitoksia, Evansin paita oli ihan must, etenkin kun sen alesta vielä bongasin.

      Poista
  2. Täällä hymy huulilla luin kertomustasi. Ei niinkään, että on mukavaa että housut hajoavat, mutta oli hyvin kirjoitettu ja hienosti selvitty! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se oli tarkoitettukin kirjoitettavaksi, että siitä saisi hymyä huulille, koska kyllähän se jo illalla nauratti koko homma.

      Poista
  3. Ou nou. Kieltämättä itseäkin hieman huvitti tämä postaus, kävi ns perinteiset siis. Multakin muuten joku vuosi sitten hajos just pehvasta farkut kun istuin matalaan autoon. Toivottavasti sitä rätsäshdystä ei kuulleet muut kuin mä. Ja oli talvi ja mulla pitkä takki. En kyllä kehdannut tunnustaa edes omalle miehelle, mitä tapahtui. :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtään en ihmettele, että et kehdannut kertoa, talvella se on vielä kätevää pitkän takin kanssa. Kesällä kun on tommonen lyhyt bleiseri vaan, niin piti oikein pelistä tarkistella, että ei ole repeymä missää kriittisessä paikassa :)

      Poista
  4. Mulla kans kuluu housut tietyiltä kohdin lähes puhki, mutta muutoin ovat kunnossa...tapahtuu myös farkkujen kanssa. :(
    Ja on muuten ihan sama maksaako ne 20 eur vai 140 eur.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä se on joka housujen kanssa sama homma eikä siinä hinta auta niitä sen parempana pysymään. Sen takia ei tuo oma housuvarastoni ole mitenkään huiman hintainen, jossain vaiheessa kun vääjäämättä on tuo hajoaminen edessä kuitenkin.

      Poista
  5. Näitä sattuu :-D. Yksi entinen miestyökaverini oli puku päällä menossa pitämään esitelmää 100:lle ihmiselle. Juuri ennen kuin esitys alkoi, hän kumartui nostamaan maasta tietokonetta, ja sattui tuo sama "skriits". Housujen haarot aukesi takaa ylös asti. Kaveri piti muuten sen esitelmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh! Siinä on kyllä ollut pokkaa, kunnioitettavaa! Itse en ehkä tuohon kykenisi, sen verran tietoinen olin koko loppu päivän kyllä housuistani :D

      Poista
  6. Hih-hii, no johan oli housutapaus :)! Tiesit henkisellä tasolla kuitenkin ilmeisesti varautua tähän, jos niin on käynyt jo useampana vuonna peräkkäin? :)

    Ihana Kotinörtti, kun toi housut ja kyllä se herkuttelu on vähintä, millä moisen koettelemuksen jälkeen voi mieltä parannella.

    Piti oikein muistella onko mulla mennyt housuja rikki ja mulla on jostain kumman syystä - housujen hinnasta riippumatta- tapana kulua puhki polvista....Hmmm? :) No, kotiäitinä on joutunut konttailemaan lattioilla lasten kanssa, hih.

    Muksaa perjantaita Dahlialle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä tuli semmonen "Ei taas" fiilis, mutta sen paremmin siihen ei osaa kyllä varautua, vaikka kuinka koettaisi. Onneksi oli Kotinörtti, joka osasi tuoda toiset housut mukana.

      Eiväthän housut toki aina samoista paikoista kaikilla kulu, reitevänä ihmisenä vaan itselläni juurikin haarustasta ihan kaikki. Materiaalilla ja hinnalla ei lopulta ole merkitystä sen kanssa.

      Oikein ihanaa perjantaita Minna! <3

      Poista
  7. Housujen kuluminen puhki yläreidestä on kyllä tuttu ilmiö, mutta onneksi olen toistaiseksi säästynyt noin dramaattiselta repeämiseltä ;-D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina omanlaisensa tragedia kun skriits ääni kuuluu, oli vaate mikä tahansa :D Onneksi tuosta selvittiin ja ratkeama ei ollut mikään erikoisen suuri.

      Poista

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!