Metsäperkele.


Kuva otettu käsiohjelman kannesta.

Eilen oli ohjelmassa blogin yhteistyökumppanin Helsingin kaupunginteatterin näytelmä Metsäperkele. Varasin liput näytelmään, jonka aihe ei ollut itselleni mitenkään tuttu. Suomen puunjalostus teollisuus? Siellä vaikuttaneet ihmiset? Tarina kuljettaa läpi hiljalleen teollistuvan Suomen mukanaan mies, joka harvemmin jäi sanattomaksi ja jota voisi kuvailla sanoilla "oman onnensa seppä".

Nuo sanat "oman onnensa seppä" ovat täysin aliarvostettuja kun katsoo G.A. Serlauchiuksen elämää. Mies, joka edes auttoi Suomea avaamaan ympärivuotisen vesiväylän Kööpenhaminaan. Mies jonka takia junarata kiertää Näsijärven siltä puolelta kun se alunperin rakennettiin kiertämään, ei siltä puolelta jolle se oli kaavailtu. Mies joka koko ikänsä teki töitä, saaden aina vaan... noh, suuruuden hullumpia ajatelmia omasta itsestään ja osaamisestaan.

Se on samalla jopa inhorealistinen ajankuvaus Suomesta keskellä kielipolitiikan aikakautta, keskellä nälänhätää. Samalla se on kuvas yhden miehen tunteista ja mitä suuruuden hullut suunnitelmat tekivät perheelle. Pertti Svenholm tekee uskomattoman suorituksen, Serlachius ei missään nimessä liene ollut helppo mies, ei näytellä eikä olla oman itsensä kanssa. Eivät muut näyttelijät kauas jää, kuten elämänsä elänyt mies on kuvattu niin samalla tavalla Svenholm vie näyttämön itselleen.

Sanotaan, että teatterikokemus on hyvä, kun se herättää ajatuksia ja tunteita. Tämä herättä ja urakalla. Siinä missä sai nauraa vedet silmissä, niin ajoittain ne silmäkulmat kostuivat liikutuksesta ja surustakin. Ennen kaikkea se sai kuitenkin ajattelemaan omaa arvomaailmaa ja mikä siinä on tärkeää. Olisiko Serlachius ollut onnellinen tietäessään olevansa näytelmän osa? Kenties. Maksaisiko hän maksamansa hinnan uudelleen? Kenties. Olisinko minä valmis maksamaan saman hinnan? En ikinä.

Ajattelemisen arvoinen näytelmä, tunteita ja mietteitä herättävä. Minä tunnistin patroonassa omia piirteitäni, tunnistatko sinä?

Mekko/Dress: Tommy Hilfiger // Kengät/Shoes: Esprit // Vyö/Belt: Esprit // Laukku/Bag: Longchamp

Teatteriin ylle pääsi pitkästä aikaa taas mekko, jossa mentiin sitten töissäkin. Valkoisen neuletakin kanssa vähän raikkaampi kokonaisuus. Töissä paljon istumista, niin piti myös ajatella vaatteen mukavuutta. Josko sitä taas säiden suosiessa kaivasi mekkoja ja hameita kaapista. Ollut housuvaihde aika kauan päällä. Vaikka minä olen kyllä kausi-ihminen vaatteiden valinnan kanssa.

Hyvää keskiviikkoa!


I went to Helsinki city theater yesterday, nice play I must say, tough I can't say go and see it. Unless you off cource speak finnish. Since I had quite a long working day I needed to take clothes as comfy as possible. I chose this lovely dress wich went from office to theater. Maybe it's again time to use more dresses. I have been using jeans for so many week now. Let's see what happens.

Anyway I wish you all great Wednesday and hope you are all well!

Kommentit

  1. Ihana asukokonaisuus. Musta on niin kiva katsoa näitä Helsingin kaduilla ja rannoilla otettuja kuvia, kun heti tietää paikat. On aina kiva katsella, että tunnistaako seudut. Nämä seudut on ehdottoman tuttuja. Kiva, että pidit esityksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju. Tykkään bongata itsekin maisemia, siksiajattelin, että vähän vaihtelua kuviin. Kerrankin kun oli aikaa ja aurinko möllötti.

      Poista
  2. Juu mekot käyttöön, sopivat sinulle. Kun näin otsikkosi, niin jännityksellä ajattelin asukuvaa metsässä ja ongelmia, mutta sieltä paljastuikin mielenkiintoinen tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih. Onhan se otsikko vähän hämäävä :) Esitys mietityttää vielä tänäänkin, sehän on vaan hyvä.

      Poista
  3. Hei!
    Me kävimme toissa viikolla katsomassa tuon "Metsäperkeleen".
    Mielestäni näytelmä oli hieman tasapaksu, siinä ei ollut mitään selvää "kohokohtaa".
    Toki näyttelijät olivat huippuluokkaa ja vetivät roolinsa taidolla läpi.
    Meillä mies tunnisti itsessään samoja luonteenpiirteitä mitä Serlachiuksestakin löytyi.
    Tosin mieheni ei ole narsistinen luonne, mutta hyviä ideoita hänellä riittää ja ne toteuttaa vaikka läpi harmaan kiven.
    Se on tietysti vain hyväksi yrittäjälle joka saa tulonsa, mistäpä muualta kuin metsäteollisuudesta ;)
    T: S-L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei.

      Itse en kohokohtaa varsinaisesti kaivannut, en elämänkerrallisessa näytelmässä, muutoin kyllä varmasti :)

      Varmasti vielä läheisempi aihe jos metsäteollisuus elättää, minä kun en koko metsäteollisuudesta mitään ymmärrä :)

      Poista
  4. Ihana asu ja ihanan kesäisen näköistä! :) Teatteriin pitäisi itsekin päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amanda :) Teatteri kyllä rentouttaa aina aika ajoin, vie pois arjesta.

      Poista
  5. Vähän säikähdin tuota otsikkoa, kun en heti hoksannut mihin se liittyy. Mietin vaan, että kääk. Eihän Dahlia kiroile :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiroilen itseasiassa, mutta vain lyödessäni varpaan lautaan joka keskellä kylppärin lattiaa koska Kotinörtillä on projekti kesken :D Muuten vältän kyllä parhaani mukaan :)

      Poista
  6. Kaunis asu ja kuulostaa hauskalta teatteri esitykseltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ajatuksia antava se ainakin oli, vaikka olihan mukana toki huumoriakin :)

      Poista
  7. Tämä näytelmä pitäisi käydä kyllä katsomassa. Kiva asu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Suosittelen kyllä, sen hyvä kolmen tunnin näytelmä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!