Saving summer.


Jokaisen tytön elämässä on poika, jota hän ei koskaan unohda ja kesä jona se kaikki alkoi.

Mietelause joka ei liity sitten niin mitenkään postaukseen vaikka minusta hyvin totta onkin. Muistot voi säilöä, mutta kesästä voi säilöä paljon muutakin. Oma säilöntäkauteni alkoi toden teolla maanantaina kun meille saapui toinen pakastin. Pieni kaappipakastin jolle oli keittiössä varsin kätevästi tilaa. Raparperi tai mansikat eivät ole suosikkejamme ja vadelmat saamme anoppilasta. Sen sijaan mustikoita ja kanttarelleja tulikin sitten säilöttyä, kuvat ovat ensimmäisestä satsista, noita on haettu "muutamat" lisää. Ei siis metsästä, vaan torilta. En oikein ole marjastaja tai sienestäjä, mutta sentään älyän hakea sesongin mukaiset marjat ja sienet pakkaseen josta niistä voi nauttia aina ensi kesään.

Toisena hellevinkkinä, viilentymistä varten: Laske hanasta kylmää vettä ranteisiisi. Viilentää kummasti.

Ihanaa tiistaita!

In every girls life, there's a boy she'll never forget and a summer where it all began.

That quote is so true, but is has absolutely nothing to do with this pos. You can save memories, but you can also save summer. For me that meant a lot of going to markets on summer time. Rhubarb and strawberries are not so much my thing but forrest blueberries and different mushrooms are. And rasberries. And those I get from local market and put to our new fridge. So I can enjoy them all year long (at least as long as they last). Finland has amazing nature and I could go and pick them my self. Not my thing, so I buy them. More expensive but nothing sompared on what it would be if I wanted to have some lets say on November.

And another cooling down tip fopr end of summer: Pour some cold water to your wrist, it helps.

Great Tuesday!


Muista nauttia myös tuoreena: Lapsuuden herkkua (edelleen hyvää) metsämustikoista tehtyä mustikkamaitoa.

Also remember to enjoy fres ones: Childhood treat (still good!) forrest blueberries and milk.


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

Kommentit

  1. Itsellä pitäisi kyllä löytää jostain mustikkametsä ja hakea sieltä herkut talvea varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla haasteellista se löytäminen jos ei ole neuvojaa. Vaikka mistä minä tiedän :D

      Poista
  2. Minäkään en ole enää vuosiin marjametsällä käynyt - eivät polvet tykkää kykkimisestä - ja inhoan hirvikärpäsiä, joista on tullut riesa. Myöhemmin syksyllä tykkää kyllä käydä poimurin kanssa puolukkametsällä - siinä ei tarvitse niin kyykkiä ja hirvikärpäsiä ei enää ole.
    Aurinkoisia päiviä edelleenkin - ja tsemppiä viimeisiin työpäiviin ennen lomaa, teille molemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lady! Poimiminen on aina ollut inhokkihommaani, niin sienissä kuin marjoissakin. Ehkä joskus vielä innostun :)

      Poista
  3. Me poimimme mieheni kanssa parissa tunnissa vuoden tarpeet. Lakkaa ei tänä vuonna tullut ja mansikka- ja vattuaikakin taisivat mennä ohi, ne ovat pohjoiseen vasta tulossa ja täällä etelässä jo ohi. No onneksi on vielä viimevuotista satoa pakkasessa jonkin verran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä appiukko keräsi kiitettävät mansikka- ja vadelmasadot. Lakasta en tiedä, harvinainen herkku meillä.

      Poista
  4. Oi oi mustikkamaitoa! En ollutkaan muistanut tuota ihanuutta aikoihin :-)

    VastaaPoista
  5. VAikka metsässä onkin ihana samoilla, en ole ikinä ollut keräilijätyyppiä. Sieniä olen tosin kerännyt kasvivärjäykseen, ne ovatkin huomattavasti nopeampia ja helpompia noukkia kuin marjat. Kummasti pakastimet kuitenkin täyttyvät marjoista, lapset keräilevät syömättä jääneet viinimarjat puskista ja isäni huolehtii hirvenlihan riittävyydestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa luksukselta, etnekin tuo hirven lihan riitävyys. Ei meistä kaikista voi keräilijöitä tullakaan :)

      Poista
  6. Mustikoita ei tänä vuonna meidän mökkimetsistä löytynyt, joten loppuviikosta kotiin palatttuamme suunnistan torille. Jonkun verran puutarhavadelmia yritän sen sijaan poimia itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni samaa sanonut, ettei löytynyt. Itse kun haen torilta niin en tiedä mistä metsästä ovat sinne tulleet, mutta jossain on selvästi ollut sopiva keli mustikoille :)

      Poista
  7. Mustikat ja mansikat tosiaan pakkasessa, mutta vadelmia eli lempimarjojani ei ole pakastettu saati edes juurikaan syöty. Edelliset omistajat jättivät meille arkkupakastimen varastoon, joten sinne kyllä mahtuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vadelmat tulee meillä tosiaan appivanhemmilta niin en ole edes katsonut niitä :)

      Poista
  8. Oih, mustikka- ja mansikkamaito ovat kyllä niitä lapsuuden lemppareita. En ole kyllä ikuisuuksiin muistanut tuotakaan herkkua!

    Meillä on pakastin lähinnä täynnä raparperia, odottelevat sitä leivontainnostuksen alkua. Sain äidiltäni nimittäin ihan mahtavan raparperipiirakan reseptin, ja yleensä en edes niin tykkää moisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat ihan mielettömän hyviä! <3 Minä passasin raparperit, mutta sieniä ja mustikoita vaikka kuinka kelpaisi pakkaseen :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!