February


Helmikuu - Talven viimeinen ennen kevään loistoon puhkeamista.

Helmikuu tuli ja meni ja blogi päivittyi äärettömän hitaasti ja harvakseltaan. Samaa ongelmaa oli jo tammikuussa, mutta etenkin helmikuussa tunnuttiin menevän sillä vauhdilla, että heikompaa hirvitti ja kivojakin asioita piti priorisoida, vähemmän kivoja tuli esiin myös. Aloitetaan siitä perinteisestä virrestä, töistä. Helmikuussa rakennettiin uudelleen projekteja ja samalla se tarkoitti pidempää päivää, vaan kun suurin hässäkkä saatiin hoidettua niin on pakko sanoa, että ennen ne yhdessä mössössä olleet asiat ovat omissa lokeroissaan ja marssijärjestys on varsin selvä. Sinällään siis epätietoisuus on vaihtunut listoiksi ja prioriteeteiksi, jolloin töissä käyminenkin on kivempaa. Hihat tässä saa kääriä, mutta oman ajan tehokkaampi käyttö palkallisena tuottaa tulosta ja päivät eivät veny, ajoittain saa niitä plussiakin pidettyä pois. Rakastan työtäni, siitähän tässä ei ole missään nimessä kyse vaan enemmän siitä tonttien kirkastamisesta ja siitä että kaikki saatiin samalle sivulle siitä missä mennään ja milloin.

Kivoissa asioissa onkin sitten ollut vaikka mitä mielenkiintoista ja kamera ja kone ovat pysyneet kotona odottamassa aikaa auvoisempaa kun on aikaa istua hetkeksi kone sylissä sohvalle. Minulla tämä hommahan menee niin, että mitä pidempää päivää teen töissä, sen varmemmin buukkaan itselleni erilaisia kivoja menoja pitkin viikkoa jotta jaksan töissä. Niinpä on tullut katsottua mm. Christopher Leetä puhumassa valkokankaalla, istuttua illanistujaisissa ja ennen kaikkea nähty paljon ystäviä. Sitä kautta energiaa on saanut jaksamaan raskaan parin kuukauden läpi. Siihen päälle toki treenaaminen, eikä sovi unohtaa aikaa Kotinörtin kanssa. Vuorokaudessa on vain vähän tunteja ja vaikka ajoittain omatunto on muistuttanut blogista niin nopeasti sitä on todennut, että oma jaksaminen menee kaiken edelle.


Kaikkineen helmikuusta ei selvitty ilman ikäviä uutisia. Nämä uutiset tulivat henkilökohtaisella tasolla. Sen jälkeen kaikki muu saikin hetkeksi aikaa jäädä, niin ne kivat kuin vähemmänkin kivat, töiden tekeminenkin oli aika suorittamismoodilla menoa. Toisaalta taas elämä on sellaista, joskus eri asiat menevät toisten ohitse ja arkeen palaaminen on sekin eheyttävä kokemus. Sen verran syvällä käytiin, että sekä ruokavalio että treenaaminen jäivät kokonaan kahden viikon ajaksi, ruuan kanssa ruotuun pääsi nopeammin kun taas treeni on alkanut luistamaan normaalilla aikataululla vasta tällä viikolla.

Treenamisesta sanasen verran, kävin tässä viikko sitten vaatekaappiani läpi. Metodilla jokainen vaate lattialle ja sovitukseen. Sinne tuli huolestuttavan paljon tilaa ja tunne siitä, että olen koko alkuvuoden vain ostanut vaatteita vahvistui kun katsoi uusien vaatteiden määrää joka kaapissa oli. Kyse ei ole suinkaan mistään ostomaniasta vaan siitä, että vaatteet yksinkertaisesti kävivät liian suuriksi. Sinällään tämä ei ole mikään valittamisen aihe, mutta kyllä se lompakolle käy jossain kohtaa kalliiksi. Vaan kyllä se voitonriemu siitä kun rautaa nouseekin enemmän kuin vaikka joulukuussa on sen arvoista, että salilla tulee käytyä ja sitten ostetaan lisää vaatteita. Vielä kun loputkin lumet sulavat pois, niin pääsee ulos lenkille. Hiittiä on tullut salilla tehtyä jonkin verran, mutta kyllä se ulkona lenkkeily on enemmän se oma juttu kuin salilla. Normaalin voiman hakemisen lisäksi. Treenihurahdus ehkä? No, näkyy se painossa ja kehossakin kyllä onneksi.


Sellainen kuukausi siis täällä päässä. Tarkoituksella en ole ollut blogimaailmasta pois ja jo tänne ehdin kaipaamaankin. Vaan elämä joskus vie siihen suuntaan, että on parempi siivota pois niitä vähemmän pakollisia niin pysyy jaksaminen mukana.

Millainen helmikuu ja maaliskuun alku teillä on ollut?

Hyvää sunnuntaita!

P.S. Kuvat ovat viime vuoden helmikuulta, Korkeasaaren pennuilla oli tuolloin energiaa.


Seuraa blogiani // Follow my blog:

Kommentit

  1. Tsemppiä, ikäviltä asioilta ei voi välttyä. Minun piti lopettaa toinen vanhuksistamme neljän kuukauden sisään ja unelmareissu ampumahiihdon Oslon MM-kisoihin jäi flunssan takia tekemättä, joten vähän on alavireiset tunnelmat. Kevättä kohti kuitenkin mennään ja lujaa :).

    Mukavampaa maaliskuuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se menee, että ikävät asiat muistuttavat miksi elämän pienistäkin iloista kannattaa ottaa kaikki irti.

      Hyvää maaliskuuta Pauska!

      Poista
  2. Aika paljon kaikenlaista on mahtunut helmikuuhusi. Voimia.
    Oma blogikin on päivittynyt harvakseltaan, on ollut niin paljon kaikenlaista. Ja aina ei ehdi edes kuvata.
    Kohta on kevät ja silloin varmaan aktivoidutaan molemmat taas blogien suhteen :)
    Upeaa kuulla, että treenaaminen maistuu. Go girl !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vaan on, että kuvaamaan ei aina ehdi, mutta onneksi tästä ei pidä ottaa paineita. Pitenevät valoisan ajat helpottavat kyllä kuvaamista huomattavasti.

      Kiitos Sara, treeni on kyllä pitänyt järjissään täällä.

      Poista
  3. Harmi että oli ikäviä juttujakin. :( Treeni-innostus kuulostaa hyvältä! Omasta helmikuusta tulikin aika erilainen sairaalassamakaamisen ja pakkolevon myötä, mutta niin vaan siitäkin selvittiin. Kaikkea hyvää ja jaksamista maaliskuulle!

    VastaaPoista
  4. <3 Toivottavasti kaikki on hyvin <3 Zemppiä treenihommiin, täällä kaikki taasen elämäntaparempassa ihan hujan hajan, helmikuu oli osaltani kirottu, joten mätin menemään.

    Halauksia Satu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia <3 Hiljalleen se elämä jatkuu ja palaa arkeen sekä normaaliin uomiinsa.

      Poista
  5. Kaikenlaista on näköjään helmikuuhusi kuulunut. Ikävät jutut ovat - noh ikäviä - mutta onneksi niiden vastapainoksi sulla on ollut mukavia asioita niin koti- kuin työrintamallakin. Oikein hyvää maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä kivaakin on mahtunut, ennen kaikkea siis todella kiireistä kaikin puolin.

      Hyvää maaliskuuta!

      Poista
  6. Tsemppiä Satu :) ja toivottavasti kaikki on nyt paremmin.

    Hienosti olet onnistunut treeneissä, olenkin instassa nähnyt upeita kuviasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuulanneli. Treeni ja ruokavalio alkavat kyllä kumpikin tuntumaan hiljalleen ja instakin päivittyy parempaa vauhtia kun taas jaksaa blogin parissa touhuta :)

      Poista
  7. Syksyn blogitauon jälkeen uudelleen kirjoittamista aloitellessani päätin, että oikea elämä menee aina etusijalle ja jos ei ole aikaa, en väkisin mitään tekstejä/kuvia postaile. Mutta hienoa, että olet treenisysteemeissäsi onnistunut eikä tuollainen parin viikon hiljaisempi kausi haittaa mitään. Pahoitteluni ikävistä asioista elämässäsi ja tsemppiä niistä selviämiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin se on kyllä, että oikea elämä menee tämän verkon edelle ja vaikka te olettekin ihania siellä ruudun toisella puolella, niin kasvokkain vielä ihanampia :)

      Hyvää maaliskuun jatkoa!

      Poista
  8. Laitatko kenties isoiksi jääneitä vaatteita jonnekin myyntiin..täällä olisi yksi ostajaehdokas,vink=)
    Sulla on niin kivoja vaatteita.
    Ja hurjasti oot laihtunut,uskallatko paljastaa tämänhetkisen painosi ja aloituspainosi,hienoa työtä oot tehnyt!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoksi jääneet vaatteet ovat laatikoissa olohuoneessa, muutama ystävä halusi niitä pnekioa läpi ja sen jälkeen taitavat valitettavasti kiireen takia mennä suoraan Kierrätykseen sen sijaan, että veisin muualle.

      Kiloja on lähtenyt 25kg pois, mutta painoa tuskin tulen koskaan kertomaan. Kiitoksia, kyllä sen alkaa havainnoimaan jo omakin silmä, että on lähtenyt.

      Poista
  9. Halauksia Satu ja aurinkoisia päiviä maaliskuuhun. ♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!