Tapaa minut - Kuka blogin takana on?

Ole oma itsesi. Ihmisten ei tarvitse pitää sinusta ja sinun ei tarvitse välittää.

Huomasin tässä taannoin, että teitä lukijoita on tullut muutamiakin lisää, lämpimästi tervetuloa näin alkuun <3 Mutta halusin myös näin perjantain kunniaksi kirjoittaa vähän enemmän auki itsestäni. Löysin luonnosten puolelta tämän viime vuoden lopulla kiertäneen postauksen luonnoksen ja päätin nyt sitten naputtaa tämän loppuun saakka. Tässä siis uusille ja vanjoillekin vähän pohjainfoa bloggaajasta. 

Avioliittoja?

Yksi joka on edelleen pystyssä ja voi hyvin. Naimisissa on oltu tänä kesänä kuusi vuotta. Jossain vaiheessa kirjoitin jotain häistä bloginkin puolelle, mutta aika pitkälle pidin sen aiheena täältä poissa aikanaan. Syyt olivat aika moninaiset, nykyisin toimisin ehkä eri tavalla. Itse avioliitto voi kuitenkin hyvin.

Kihloissa?

Olen ollut ja siitä naimisiin mentiin puolentoista vuoden kuluttua suunnilleen. Mentiin marraskuussa kihloihin ja häät olivat seuraavan vuoden elokuussa. Aika nopeasti päätettiin että elokuu ja vuosi. Ei haluttu olla vuosia kihloissakaan.Tämä oli semmoinen kun sen tietää sen tietää tyyppinen juttu.

Lapsia?

Yksi yhteinen lokakuussa 2017 syntynyt puolitoistavuotias taapero jolla on omaa tahtoa enemmän kuin pienessä kylässä. Aivan kaikki on tällä hetkellä alkuun ei, mutta nopeasti pää kääntyy ja sitten taas nauretaan yhdessä. Ihan äitinsä lapsi siis temperamentin puolesta.

Lemmikkejä?

Ei ole eikä todennäköisesti tulekaan. Olen itse kissalle lievästi allerginen, mutta kuitenkin sen verran että en halua kokeilla ja koiran kanssa aamulla herääminen ei oikein innosta. Saa nähdä millainen taistelu siitä sitten Neidin kanssa jossain vaiheessa tulee.

Leikkauksia?

Yksi. Neiti syntyi sektiolla.

Tatuointeja?

Kaksi, yksi selässä ja yksi jalassa. Aina sanotaan, että kun ottaa yhden tulee hinku ottaa lisää. Minä olen ollut lohikäärmeeseeni ja yksisarviseeni tyytyväinen monta vuotta tällä tavalla. Ne tasapainottavat toisiaan ja on sijoiteltu just eikä melkein. Neidin nimen lisään vielä jossain vaiheessa yksisarvisen yhteyteen syntymäpäivän kanssa. 

Lävistyksiä?

Ei enää korvanlehdissä olevia reikiä kummempaa. Joskus muinoin oli korvan rustossa yksi, mutta se on aikaa sitten kasvanut jo umpeen.

Muuttoja?

Aika vähän itseasiassa. Nykyisessä on asuttu nelisen vuotta, edellisessä yli kymmenen. Pitkä asuminen kun koti tuntuu kodilta. Uusi on haaveissa parin vuoden sisällä, mutta saa nähdä miten sen kanssa käy.

Ampunut aseella?

Olen itseasiassa useammallakin. Olen osallistunut päivän mittaiseen ampumatahtumaan jossa sai kokeilla useampaakin. Erilainen kokemus, mutta ehdottomasti kokemus.  

Ottanut lopputilin?

Olen ja se oli oikea ratkaisu.

Ollut saaressa?

Montakin kertaa. Pääkaupunkiseudulla asuvalle Suomenlinna on lähellä ja isommallakin saarella on monesti tullut käytä noin Irlannin muodossa ja onhan se Lontookin saarella. Pienemmilläkin useamman kerran. Meren rannalla lataan itseni, joten saaressa olo lataa akkuja.

Autosi?

Meillä on perheenä semmoinen perhefordi. Tummansininen. En ole oikein autoihminen mutta sinne mahtuu perhe ja tavarat kivasti.

Ollut lentokoneessa?

Useammankin kerran. Silti jännitän lentämistä. Ennen pelkäsin, mutta tein jossain vaiheessa niin usein työmatkoja edes takas naapuriin, että pelko vähän hälveni vain jännityksen puolelle. En silti erityisemmin nauti lentämisestä. 

Kuvat postaukseen on kerätty blogin vuosien varrelta.

Aurinkoista perjantaita ja ihanaa viikonloppua! <3