Takana viikonloppu Turussa

Takana on kaksi vuorokautta menemistä ja tekemistä, joista lopulta on kohtalaisen vähän kuvia, mutta koetan kuitenkin saada kerrottua teille jo perjantaina päivällä alkaneesta reissustani Turkuun.

Siinä se nyt sitten nököttää. Paikallisjunan asemalla varustettuna Turkuun raahatulla takilla (jolla ei kyllä tehnyt yhtään mitään, mutta raahasin silti), uusin laukkuhankintani, eli tuttavallisemmin Matka-Pertsani. Laukkuun mahtui juuri sopivasti viikonloppuna tarvittavat vaatteet sekä pesuvälineet, myöskin se reissun ainoa ostokseni mahtui takaisin tullessa vielä laukkuun (vaikka siinä saikin jo harkita miten asioita laukkuun paiskoo).

Itse olen vakaasti ihmiskuntaa, joiden mielestä junassa kuuluu aterioida, mutta koska minua oltiin viemässä kahden rakkaan ystävän toimesta syömään heti kun saavun Turkuun, niin tyydyin tällaisiin eväisiin. Kirja jota luin on heräteostos Dublinista ja sanottakoon, että sen tulisi myös pysyä kaapissa. Kyllästyin siihen puolessa, jonka jälkeen sitten keskityin eväisiini ja matkan etenemiseen (sekä satunnaiseen kännykällä pelaamiseen).

Turkuun siis saapui yllä olevan kuvan neitokainen, mutta on myönnettävä, että vyö alkoi ahdistamaan ruokailun jälkeen, joten kuvaa myös asusta sen poistamisen jälkeen. Olen kokeiluasteella noiden shortsien kanssa. Ne ovat Seppälän tämän hetken mallistosta ja en ole ihan vielä varma, pidänkö niistä. Tosin ainakin tällä hetkellä niissä on esiintynyt suunnaton etuisuus: Ne eivät nouse sisäreidestä ylöspäin kävellessä. Silti pohdiskelen vielä, ilman sukkahousujan minä en siis noita jalkaani laittaisi.

Perjantaina oli edessä illan istujaiset ystävien luona, jonne lähdettiin yllä olevien kuvien varustamilla juomilla. Eli siis koska Kotinörtti oli töissä lauantaina, niin minä koin olevani vallan mainiosti myös holittomalla linjalla. Matkalla piti kuitenkin poiketa hakemassa roskaruokaa ehdottomasta suosikkiroskaruokapaikastani. Orikedon taverna on muutenkin suosittu paikka, mutta ihan oikeasti, jos ette ole kokeilleen ja rehellinen pitsa, kebab, makkaraperunat-linja maittaa ajoittain niin suosittelen tätä vahvasti.

Koska Kotinörtti oli lauantain aamupäivän töissä, niin minä leikin kunnon tyttöystävää ja valmistin toisen suosikkeja eli perunalettuja (Irlannissa syödään näitä todella paljon, eivät vaan ole kovin kuvauksellisia, joten en kuva jäi uupumaan). En kuitenkaan huhkinnut keittiössä koko aamupäivää vaan vietin aikaa myös tämän ostoksen parissa nautiskellen hyvästä suklaasta. Tähän kirjaan palaan vielä varmasti tälläkin puolella jossain vaiheessa. Olen nyt vähän yli puolen välin ja voin sanoa, että kaikessa karmaisevuudessaan toivon, että kirja loppuisi jo, niin suurta tunneskaalaa se on tällä hetkellä minussa käsitellyt.

Lauantaina päivällä osui päälleni puolestaan tämä yhdistelmä. Itse pidän shorteista ehkä neuleen kanssa enemmän kuin ruskean paidan kanssa. Tämä on omaan makuuni jotenkin raikkaampi kuin toinen vaihtoehto. Toki tuolla punaisella huivillakin saattaa olla jotain tekemistä sen raikkauden kanssa...

Löysin itseni oheisesta kaupasta, jonne marssimme koska Kotinörtin autossa oli joku ongelma. Tuolta löytyi joku litku, jonka autoon laitamalla auto taas toimi kunnolla. Olenko siis todella noin blondi? En. Auton tankkiin oli tankkauksen yhteydessä joutunut vettä, joten se piti saada pois aineella, joka ei ollut itselleni tuttu, mutta kuitenkin. Samaan syssyyn myös öljyä lisättiin Pieneen Punaiseen (kyllä, minä nimesin myös auton).

Naisen lahjakkuutta ostosten tekemiseen vaikka missä, ei pidä koskaan aliarvioida. Niinpä minä kierteli omissa oloissani kaupassa kun Kotinörtti (joka ymmärtää autoista myös aikas paljon kierteli omissa oloissaan). Minä halusin tietenkin söpön vihreän kilpparin Pieneen Punaiseen ja sainkin sen kiinnittää autoon.

Turku on minusta viehättävä ja kaunis kaupunki ja tässä suosikkitaloistani kuvia. En siis ole oikeastaan viehättynyt vaaleanpunaiseen noin muuten värinä, mutta minusta olisi hauskaa asua talossa, joka on ulkoa päin vaaleanpunainen. Ai miksi? Koska modernit talot harvemmin ovat vaaleanpunaisia ja vanhoissa taloissa on ihanan korkeat huoneet ja syvät ikkunalaudat. Olen myös aina halunnut tornin ja näistä kahdessa alimmassa voisi ainakin kuvitella asuvansa tornissa.

Syksy oli myös selvästi saapunut kaupunkiin marjojen muodossa. Tosin minulla ei ole mitään havaintoa mitä nuo marjat ovat, nappasin kuvan lähinnä, koska se oli kauniin näköistä.

Kotinörtti vei minut syömään lauantaina, koetin kysellä syytä, niin vastaus oli lähinnä: "Koska haluan". Ei siinä sitten muuta äkisemistä vastaan kuin vähän siistimpää vaatetta päälle ja syömään. Mistä megalomaanisen tasokkaasta paikasta ei ole kyse, mutta mukavasta ja hyvästä pihvipaikasta jossa ainakin itse viihdyin ruokailun ajan. Red Hot Chilis oli tämä paikka.

Näissä vaatteissa kiiruhdimme syömisen jälkeen viettämään yhteisen ystäväpariskunnan luokse iltaa, pariskunnan toisen osapuoli kun täytti vuosia. Aavistuksen myöhään siellä meni, mutta kummallakin oli aidosti hauskaa ja yöllä kotiutuessamme totesimmekin, että pitää jatkossakin pitää viikonloppuja, joiden aikana ehtii tekemään kaikenlaista kivaa.

Asusta sen verran, että kyllä ryppyinen villahuivi harmittaa, mutta se oli lämmin asuste. Dublinista tuotu laukku pääsi ensimmäistä kertaa kokeiluun ja mekkohan on se H&M:stä tilattu versio joka sopi mielestäni hyvin myös illanistujaisiin näin huivin ja sirompien asusteiden kanssa puettuna. Kengät nyt olisivat voineet olla sirommatkin, mutta nuo ovat niin vietävän hyvät jalassa ja mukavat kävellä.

Tänään tuli vielä katseltua maailmaa tällaisten vaatteiden kanssa. Sunnuntain me koetamme aina pyhittää kahden olemiseen ja päivä meni kävelylenkillä, ruokaa laittaessa ja muuten yhdessä touhutessa.

Kaikkineen siis minulla oli hieno viikonloppu joka oli näinkin pitkällisen tarinoinnin arvoinen.