Tänään on kyllä ollut sellainen päivä, että ei voi todeta kuin, että ensi kerralla jään peittojen alle. Ensinnäkin olen lievästi kipeä, nenä valuu, mutta koska ei ole kuumetta, niin en ole kokenut, että nuha estäisi töissä käymisen. Katsotaan siis taas aamulla uudelleen, mikä on tilanne. Kotinörtti on sairaslomalla tällä hetkellä, joten veikkaan sen saman taudin olevan täälläkin kohta puoliin.
Purin äsken kameraa ja sen ainoan kerran kun en tarkista, että ovatko asukuvat millaisia, niin ne eivät ole kamerallani. Ilmeisesti kamera on poistanut ne itsekseen. Kaikki muut kuvat löytyvät kyllä. Jännittävä ilmiö, mutta toisaalta ei niissä vaatteissa olisi mitään uutta ollut, että siinä mielessä ei ole mikään paha paikka, mutta kuitenkin harmittaa.
Sitten tapahtui tämä katastrofi eli se viikon käytössä ollut koru päätti hajota osiin. Voitte kuvitella tyrmistyneen ilmeeni, kun tajusin Marc Jacobsin ruuvin pettäneen. Ei sillä, saihan tämä korjattua takaisin, mutta pettynyt olen laatuun kyllä. Toki, tästä lähti palautetta ja mielellään korvaavat postikulut ja lähettävät uuden tilalle. Ajattelin nyt kuitenkin itse ruuvattuani sen kunnolla paikoilleen katsoa, että mikä on tilanne ja miten hyvin koru kestää. Ihan turhaan en ala vaivaa näkemään.
Töissä tuli valokuvattua lounasta eli lohikeittoa smetanalla sekä jälkiruoka, johon menin sortumaan jo aamulla. Niin makeaa ja niin hyvää.
Eikä pidä sanoa, että päivä olisi ollut pelkästään huono. Kävin Arkelogin kanssa syömässä. Lopulta emme kuitenkaan menneet Helsinki SYÖ! viikkojen paikkoihin, koska haaveilemamme Maya oli tupeten täynnä, joten naapurissa ollut nepalilainen ravintola siis kutsui.
Maittavaa ja hyvää ruokaa kohtuullisilla hinnoilla. Suosikki etninen ruokapaikkani. Joskin tuossa jälkiruuassa sai etsiä sitä uuniomenaa, siellä se on jäätelöpallojen alla.
Aamulla kuvasin pihalta värikästä puuta. Pakko sanoa, että aamulla oli vielä pirteä ja hyvä olo. Jotenkin vaan tänään asiat eivät sujuneet kuten olisin toivonut niiden sujuvan.
Tämä siis ainut asukuvaan viittavaakaan kuva. Päällä siis mustat suorat housut, punaiset kengät, valkoinen kauluspaita sekä punainen takki. Ei mitään erikoista, mutta syksyyn sopivat vaatteet ainakin.
Kotiin päästessä yllätti vielä rakas läppärinikin ilmoittamalla, että hän ei käynnisty kunnolla. Kotinörtti lupasi katsoa asiaa viikonloppuna, mutta voin todeta, että tämä ei todellakaan ollut millään tavalla allekirjoittaneen päivä, ei sitten niin mihinkään suuntaan. Pienen heräteostoksen tein, mutta siitä enemmän huomenna, nyt keskityn vaan siihen, että opettelen käyttämään miniläppäriäni kunnolla ja koetan selvitä tämän kanssa viikonloppuun saakka, että rakas Fusini saadaan kuntoon.
Pahoittelut tästä avautumisen täytteisestä postauksesta, ehkä huomenna on jo huomattavasti parempi päivä.
Purin äsken kameraa ja sen ainoan kerran kun en tarkista, että ovatko asukuvat millaisia, niin ne eivät ole kamerallani. Ilmeisesti kamera on poistanut ne itsekseen. Kaikki muut kuvat löytyvät kyllä. Jännittävä ilmiö, mutta toisaalta ei niissä vaatteissa olisi mitään uutta ollut, että siinä mielessä ei ole mikään paha paikka, mutta kuitenkin harmittaa.
Sitten tapahtui tämä katastrofi eli se viikon käytössä ollut koru päätti hajota osiin. Voitte kuvitella tyrmistyneen ilmeeni, kun tajusin Marc Jacobsin ruuvin pettäneen. Ei sillä, saihan tämä korjattua takaisin, mutta pettynyt olen laatuun kyllä. Toki, tästä lähti palautetta ja mielellään korvaavat postikulut ja lähettävät uuden tilalle. Ajattelin nyt kuitenkin itse ruuvattuani sen kunnolla paikoilleen katsoa, että mikä on tilanne ja miten hyvin koru kestää. Ihan turhaan en ala vaivaa näkemään.
Töissä tuli valokuvattua lounasta eli lohikeittoa smetanalla sekä jälkiruoka, johon menin sortumaan jo aamulla. Niin makeaa ja niin hyvää.
Eikä pidä sanoa, että päivä olisi ollut pelkästään huono. Kävin Arkelogin kanssa syömässä. Lopulta emme kuitenkaan menneet Helsinki SYÖ! viikkojen paikkoihin, koska haaveilemamme Maya oli tupeten täynnä, joten naapurissa ollut nepalilainen ravintola siis kutsui.
Maittavaa ja hyvää ruokaa kohtuullisilla hinnoilla. Suosikki etninen ruokapaikkani. Joskin tuossa jälkiruuassa sai etsiä sitä uuniomenaa, siellä se on jäätelöpallojen alla.
Aamulla kuvasin pihalta värikästä puuta. Pakko sanoa, että aamulla oli vielä pirteä ja hyvä olo. Jotenkin vaan tänään asiat eivät sujuneet kuten olisin toivonut niiden sujuvan.
Tämä siis ainut asukuvaan viittavaakaan kuva. Päällä siis mustat suorat housut, punaiset kengät, valkoinen kauluspaita sekä punainen takki. Ei mitään erikoista, mutta syksyyn sopivat vaatteet ainakin.
Kotiin päästessä yllätti vielä rakas läppärinikin ilmoittamalla, että hän ei käynnisty kunnolla. Kotinörtti lupasi katsoa asiaa viikonloppuna, mutta voin todeta, että tämä ei todellakaan ollut millään tavalla allekirjoittaneen päivä, ei sitten niin mihinkään suuntaan. Pienen heräteostoksen tein, mutta siitä enemmän huomenna, nyt keskityn vaan siihen, että opettelen käyttämään miniläppäriäni kunnolla ja koetan selvitä tämän kanssa viikonloppuun saakka, että rakas Fusini saadaan kuntoon.
Pahoittelut tästä avautumisen täytteisestä postauksesta, ehkä huomenna on jo huomattavasti parempi päivä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!