Nämä-On-Ihan-Pakko-Saada-Kengät sekä vähän muuta

Minä myönnän auliisti aina kysyttäessä, ja monesti muutoinkin, olevani todellinen kenkäfriikki. Lupaan vielä joskus tehdä postauksen kaikista kengistäni kunhan saan ne järjestykseen tavalla jolla haluan ne järjestykseen eli siis suomeksi sanottuna nätisti esille. En laita yksittäisiin avokkaisiin tai sandaaleihin rahaa kovin paljon vaan tuon mielelläni ulkomailta kenkiä. Vaikka Manolot ja muut kalliit kengät ovat kauniita, niin minulle enemmän kengässä pitää olla joku juttu kuin se, että se olisi sitä tiettyä merkkiä. En myöskään odota, että nämä (usein Saksasta tai Briteistä) raahatut kengät olisivat mitenkään pitkäikäisiä ja niiden kuluttua puhki heitän ne surutta myös roskiin.

Pitkään haaveilin pelkästään korkokengistä ja niitä tulikin sitten hankittua useampi pari. Etenkin kesäkengiksi en osannut jotenkin ostaa ollenkaan matalia kenkiä. Tässä kohdassa voitaneen mainita, että talvikengissä panostakin sitten jo laadukkaaseen kenkään ja niitä on huomattavasti vähemmän kuin kesäkenkiä. Nilkkureitakin taitaa olla vain kolmet vai mahdollisesti jopa neljät. Takaisin niihin kesäkenkiin... Käytän avokkaitani mahdollisimman aikaisin keväästä mahdollisimman pitkälle syksyyn, niin kauan kun vaan tarkenen. Siksi ajatus matalista kävelykengistä alkoi hiljalleen muotoutua päähäni.

Mietin pitkään millaiset tahtoisin ja lopulta päädyin oikeastaan tuliaisten muodossa alunperin ballerinoihin. Äiti toi niitä Saksasta tuliaisina ja viime kesänä hurahdin niihin kokonaan. Niin vaivattomat ja kätevät, säästävät jalkaakin vielä ettei aina niitä korkoja (joita käytän silti paljon). Ballerinoja on mustina ja ruskeinakin yhdet, mutta jäin kaipaaman sitä piristysväriäni eli punaista ja kun kerran törmäsin alle 10£ hinnalla näihin kaunokaisiin, niin en voinut olla tilaamatta:

Siellä ne nyt sitten odottavat vaan käyttöön pääsyä. ihanat uudet siloiset kirkkaan punaiset ballerinani. Tiedän että noiden aika ei ole vielä pitkään aikaan keväälläkään, ei ennen kuin maa on lämmennyt kunnolla, mutta silti tepastelin tässä yksi päivä noissa jo kotona. Saaden Kotinörtin jo aavistuksen hermostumaankin toimintaani. 

Niin tosiaan, oli siinä paketissa muutakin:

Eli näitä huonojen hiuspäivieni pelastajia, hiuskoristeita kolme kappaletta. Ihan hennon vaalean violetti, kirkkaan sininen ja tuollainen valkoinen hörsöjuttu, joka piti vaan saada. Nämäkin viestivät sitä odottamaani kesään. Samoin turkoosit sulkakorvikset, joihin löytyy sopiva kaulakoru kotia. Pinnejä taas ei voi koskaan olla liikaa ja koska hintaa oli se kaikki 50penceä niin mukaan lähtivät tilaukseen. Eivät kyllä mitään kovin hyvälaatuisia huomasin, mutta tulipahan kokeiltua.

Täällä odotetaan kesää jo suurella innolla, voisiko se jo hiljalleen saapua sieltä! Tai edes kevät! Tai sulaisi edes lumi pois!

Minäkö malttamaton? Ehkä hieman.