Ministeriä viedään

Esko Roine, Sari Siikander, Santeri Kinnunen, Asko Sarkola

Kuva @ Tapio Vanhatalo

"Kerro sitten, onko se hyvä."
"Tietenkin se on hyvä!"
"Mistä sä voit olla noin varma?"
"Sehän on HKT:n farssi."

Yllä oleva keskustelun alku käytiin meillä töiden kahvihuoneessa viime viikolla. Olin samana päivänä menossa katsomaan Helsingin kaupunginteatterin näytelmää Ministeriä viedään ja lounaalla muutama työkaveri pohti kannattaako lippuihin investoida. Itse en ajatellut sekuntiakaan voisiko näytelmä olla jotain muutakin kuin hyvä. HKT yhtenä Suomen suurimmista teattereista tuottaa useamman näytelmän vuodessa ja monet käyn niistä katsomassa. On kuitenkin kaksi lajityyppiä joissa teatteri mielestäni loistaa ohitse kaiken muun, musikaalit ja farssit. Teatterissa yleensä pidän enemmän komediasta kuin tragediasta ja etenkin farssit ovat suosikkejani. Etenkin syksyllä huomaan niitä kaipaavani, mikään ei piristä harmaata syksyä paremmin ja useamman päivän jaksan olla ilahtunut näistä.

Mutta silti farssi ei ole välttämättä hyvä, aina se ei naurata paria tuntia. Tämä teki niin vaan miksi? Latasin nimittäin ihan järjettömän odotukset tähän, tosin odotukset saivat niskoilleen ne, joiden tiesin nämä odotukset lunastavan. Töissä lounas jatkuikin seuraavilla lauseilla: Se on Neil Hardwickin ohjaama, siinä on Santeri Kinnunen, Esko Roine, Asko Sarkola ja Heidi Herala, miten se ei voisi olla hyvä? Niinpä, miten se ei voisi olla hyvä. Olihan siihen samaan näytelmään ladottu kaikki suosikkini ohjaajasta lähtien. Kinnunen on ollut suosikkini jo niin kauan, että en välitä laskea. Toisaalta, ylisanoja löytyisi tämän kohdalla vaikka kuinka. Ministeriä viedään on farssi jossa nauraa vedet silmissä reippaan pari tuntia ja josta hyvä mieli säilyy vähintään viikon verran. Se taas tarkoittaa ainakin minulle, että teatteri oli kaikin puolin erinomainen esitys. Yksi tämän esityksen parhaista puolista oli kyllä sen ajankohtaisuus, viittauksia sateli useampaan ministeriin samalla kun HKT onnistui vielä ottamaan itsesäkin mukaan lavalle.

Pakko sanoa, että kerrankin olen sanaton. Töissä seuraavana päivänä kysyttiin oliko hyvä. Vastaus oli yksinkertainen: On. Enempää sanoja ei ole oikein vieläkään, joskus se vaan riittää, että on hyvä.

Onko kukaan tätä ehtinyt näkemään?
Hyvää keskiviikkoa!

Heidi Herala, Esko Roine, Eero Saarinen, Eppu Salminen, Santeri Kinnunen, Asko Sarkola

Kuva @ Tapio Vanhatalo

Seuraa blogiani // Follow my blog on:

 Facebook , Twitter , Instragram, Pinterest , Bloglovin, Blogit.fi