Näin maanantain kunniaksi pari kuvaa joista eneimmäinen sai sen saatuani kyyneliin saakka. Oli niitä päiviä kun itkin aamusta raskauskuville ("Miten noi voi näyttää noin kauniilta noissa ja mä tunnen oloni vaan valtavaksi rannalle ajatuneeksi valaaksi") ja pelkästään suloiset eläinkuvat aiheuttivat liikutusta. Lyhyesti voisi sanoa, että hormonit toimviat kyllä ja riittävän hyvin. Sitten viesteihin kilahti tämä kuva ja toteamus, että laitoin sulle loput kuvat kanssa. Olin edeltävänä päivänä käynyt iltakävelyllä ystävän kanssa joka nappasi muutaman kuvan mahasta joka alkaa vaatimaan jo kikkailuja että saa pidettyä normaaleja housuja ja paidatkin saavat olla mielellään jo pitkiä. Vaatteista on kaksi laatikko jo nostettu odottamaan parempaa hetkeä.
Kaikkineen olo ei ole maailman hehkein tällä hetkellä, vaikka myönnettävä on, että kuva nostaa kyyneleet silmiin. Ainakin sillä hetkellä se olin vain minä ja lapsi ja meri. Meri on itselleni valtavan tärkeä elementti ja niin se tuntui pienellekin olevan. Koko illan kestävä jalkapallon pelaaminen vatsassa loppui kuin seinään meren kohinaa kuunnellessa.
Vielähän tätä on jäljellä, suunnilleen puolet ja vatsa senkun kasvaa kasvamistaan. Ilmeisesti toisella ovat jonkun sorttiset kasvuviikot menossa tällä hetkellä. Hormonit heittävät tunteita puolelta toiselle, pääosin liikuttuminen tapahtuu ihan mistä tahansa. Kehon muutoksissa on vaikea pysyä perässä ja liinkunta käy haasteellisemmaksi sykkeen noustessa taivaisiin helposti. Toki, kuten ystäväni totesi jo reilu kuukausi sitten "Sä oot sitten noilla veriarvoilla korkeenpaikan leirillä syksyyn saakka". Ainakin on hapenottokyky kohdallaan siis syksyllä.
Ajoittain kykenen suhtautumaan kaikkiin muutoksiin huumorilla ja toisinaan taas on päiviä, kuten viime viikolla kun tuijotan pelikuvaani enkä voi olla ajattelematta, mihin kaikki työ katosi.
Myönnettävä on, ei tämä helppoa ole. Ilmeisesti niitä joille raskaus sopii on heitäkin olemassa mutta en itse valitettavati siihen joukkoon kuulu. Millainen kokemus teillä oli raskaudestanne?
Aurinkoista maanantaita ja hyvää uutta viikkoa!
Vielä se vähemmän hehkeä kuva, joka kyllä tämäkin hymyilytti.
Postauksen molemmat kuvat: Teemu Salminen
Bloglovin', Blogit.fi, Facebook, Indiedays, Instagram, Twitter
Näytät todella kauniilta!
VastaaPoistaYmmärrän kyllä olotilasi. Raskaus ei ole välttämättä helppoa ja ihanaa aikaa, mutta se palkinto siellä lopussa on aivan valtavan rakas <3 Ja kun olet hyvässä kunnossa, niin varmasti palaudutkin raskaudesta ja synnytyksestä nopeammin. Kaikkea hyvää odotukseesi!
Voi kiitos Tarja <3 Minusta ystäväni sanoi hyvin, todetessaan että raskauksia on kolmen tyyppisiä: Niitä jotka menet hyvin, niitä jotka menevät vähemmän hyvin ja niitä jotka saavat jäämään sairauslomalle. Taidan kuulua tuohon keskimmäiseen, lapsella kaikki on hyvin, mutta itselläni tämä ei maailman helpoin tilanne ole.
PoistaKateellisena katson kuviasi ja vertasin niitä omiin itse peilin kautta otettuihin raskauskuviin. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, ja meidän tapauksessa lapsella ei ole nättejä kuvia siltä ajalta kun on vielä mahassa.
VastaaPoistaVoi ei :/ Toivottavasti saat vielä muutakin kuin peilin kautta otettua kuvat ja lapselle muistot sitäkin kautta.
Poistahei! ihan pakko kommentoida että mie niin tiesin että oot raskaana!! ( minulla hiemän näkijän kykyjä...)
VastaaPoistakolme raskautta takana + yksi keskenmeno. raskaudet eivät todellakaan olleet helppoja runsaan oksentelun ym vuoksi. no lapseni ovat nyt jo aikuisia ihania ihmisiä.
tsemppiä loppuraskauteen. yritä nyt kuitenkin nauttia minkä pystyt, paras on kuitenkin vielä edessä :)
Tiina
Kiitoksia Tiina :) On tässä hyviäkin päiviä seassa mutta kuten todettua, en ala sokerikuorruttamaan oloani blogin takia, ajoittain on huonompia päiviä.
PoistaIhania kuvia, varsinkin tuo ensimmäinen! Tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos <3 Ensimmäinen kuva on kyllä kaunis
PoistaVoi Satu muru, sinä olet kaunis odottaja <3 mutta muistan kyllä olon. Itsestäni tuntui että näytän niin kamalalta. Mutta se kesti vain hetken.
VastaaPoistaVoi Satu muru, sinä olet kaunis odottaja <3 mutta muistan kyllä olon. Itsestäni tuntui että näytän niin kamalalta. Mutta se kesti vain hetken.
VastaaPoistaKiitos Janet! <3 Niin se toivottavasti kestääkin vain hetken, ajoittain tekee vain hyvää avata asioita, myös niille tuleville äideille joilla kenties on kuvitelma että raskaus on vain ruusuilla tanssimista (osalle toki onkin).
PoistaVoi Satu, sä hehkut!! <3 Onnea vielä!
VastaaPoistaItsellä oli kamalaa koko raskauaika aikoinaan pahoinvoinnin takia, ymmärrän sua hyvin.
Terkuin P, D:n äiti
Kiitos Paljon <3
PoistaVoi koko ajan voida pahoin kuulostaa kyllä kanmottavalta.
Lämpimät onnitteluni <3
VastaaPoistaKiitos Ulla <3
PoistaHei, ihania uutisia täällä <3 Nyt harmittaa, etten ole täällä käynyt pitkään aikaan. Mistä lie syystä tipahtanut lukijapalkista.
VastaaPoistaMutta hirmuisesti onnea odotukseen <3
Kiitoksia Tuija <3
Poista