Kaupunkilainen ulkoilija

En ole koskaan konenut luonnossa oloa ajanhukkana.

Olen asunut koko ikäni kaupungissa ja kerrostalossa, en osaa varsinaisesti haaveilla edes asuvani omakotitalossa. Jos totta puhutaan niin lumien luonti talvisin tuntuu kovin haasteelliselta. Ihan kokonaan oma ongelmansa on vielä sen omakotitalon sijainti, olen varsin tykästynyt siihen että pääsen junalla vartissa Helsingin keskustaan ja omakotitalo täältä maksaisi sitten aivan liikaa. Se, että asuu kaupungissa ei poista sitä, ettenkö pitäisi ulkoilusta ja luonnossa olemisesta.

Ei, eihän se ole sama asia ulkoilla ja olla luonnossa, mutta olen semmoinen kaupunkilaisulkoilija. Pidän urheilupuistostamme ja pururadasta, siitä miten paljon kaupunki on koonnut samaan paikkaan urheilumahdollisuuksia ja ajatuksen omaisesti osa puistakin on paikallaan. Odotan audosti pääseväni jälleen Nuuksioon kävelemään jahka ne jääradat sulavat pois. Sanotaan vaikka näin, että pidän luonnosta niin kauan kun voin nukkua lämpimässä mukavasti ja mielellään on juoksevaa vettä.

Käytännössä siksi nykyinen asuma-alueemme on ollut kotini jo ennen kuin menin ala-asteelle. Kävin välissä muualla mutta palasin takaisin. Täällä haluan myös lapsemme kasvavan. Mies on onneksi kotiutunut hyvin tänne "meikäläisen hoodeille". Sinällään olen tämän asumisasian kanssa onnellinen, elämä olisi voinut kuljettaa toiseenkin suuntaan ja saattaisin yhtä hyvin asua tällä hetkellä Turussa.

Kun elämänmuutoksen mietintä liikunnan ja ruokavalion osalta tuli ajankohtaiseksi niin olin entistä tyytyväisempi siihen että asun Espoossa. Ja ei, kaupunki ei sponssaa tätä postausta. Kaupunki on järjestänyt ilmaisia mahdollisuuksia liikunnalle, kuten tämä ulkosali josta puolet on vielä tuolla kontin puolella odottamassa kunnon kevättä ja loppujenkin lumien sulamista. Kuvat tosin ovat parin viikon takaa, joten ei tuolla enää noin paljon lunta ole. On helpompaa aloittaa jotain uutta kun ei ole pakko panostaa siihen suuria määriä rahallisesti. Kotoa pääsee kävellen liikkumaan ja liikuntaa se kävelykin on. Eihän ulkosali varsinaisesti ns. oikeaa salia korvaa, jo pelkästään laitteiden säätäminen on pääosin mahdotonta, mutta koko perheen liikuntana tämä on ihan parasta. Meillä kun tuon salin vieressä on vielä leikkipuistokin. Toinen treenaa ja toinen ottaa perheen pienimmän puistoon samalla. 

Ulkona olo on aina ollut se oma juttuni liikunnan suhteen, kävely ja enemmän ja enemmän tämä "salilla" käynti. Tottakai käyn edelleen tavallisellakin salilla, mutta viikonlopulle tämä on ihan mahtavaa tekemistä, Neitikin viihtyy mukana kun pääsee keinumaan ja laskemaan mäkeä. Tyylinäytettä kevät pukeutumiseen perheen pienimmältä alimmassa kuvassa.

Millaisia ulkoilijoita te olette?
Aurinkoista lauantaita!

Takki/Coat: Luhta // Kaulaliina/Scarf: GANT // 

Housut/Trousers: Fjällräven // Kengät/Shoes: Partioaitta

I never found time spent amongst nature to be waste of time.

I love being outdoors in the nature. But then again... I also love the fact that as I go to office to the cetre of city it takes me around 12 minutes by train. So not that much nature, but enough. Blessing of living in Scandinavia, not that much people. But then again we have snow on April so... Win some, loose some. What I love about living on suburban is the fact that I can actually go outdoors and see some nature. As long as I get to go to my own comfy bed. One of my favourites is this outdoorgym that is not yet all out, but some of it is. Such great place for weekend family fun. First walk, then training and then as there is park right next to it some fun for little one as well. Then walk back, smallest one usually gets some sleep at that point. I totally love outdoor family days.

Lovely Saturday!

Seuraa blogia somessa: Instagram // Facebook // Twitter // Pinterest
Lue blogia: Indiedays //  Bloglovin' // Blogi