Uskallanko? Ehkä... En voi olla ainut jota kiinnostaa? Vai kiinnostaako? Mä haluaisin lukea kyllä!
Siinä niitä ajatuksia tämän postauksen takana. Pari viikkoa sitten illalla kasvoja pestessä aloin miettimään peilikaappini sisältöä ja sitä miten paljon se ehkä kuitenkin sitten kertoo minusta? Vai kertooko? Väitän että en ole ainut joka on joskus kylässä ollessaan kurkannut toisten peilikaappiin. En arvostellakseni vaan puhtaasti uteliaisuuttani. Siinä naamaa pestessä mietin, että en voi olla ainut, jota kiinnostaa toisten peilikaappien sisältö, niinpä sitten ajattelin avata omani. Samalla voikin sitten käydä läpi vähän ihonhoitoa.
Mutta siis vain minun pelikaappini? Itsesiassa kyllä. Meillä on erikseen kylppäri ja vessa, kummassakin on peilikaappi ja omani ovat kylppärin puolella, vessan puoli on taas miehen valtakuntaa. Ihan kokonaan omille tuotteilleni ei ole kuitenkaan vaan neidin hammasharjalle, mukille ja tahnalle täytyi tehdä reilu puoli vuotta sitten tilaa.
Aloitetaan kuitenkin ylähyllyltä ja siitä, miten nykyisin puhdistan naamani. En ole nyt reiluun kuukauteen käyttänyt kasvomaitoa enää ollenkaan vaikka vedellä huuhtelenkin kasvoni kun silmämeikin otan pois. Luin korealaisesta ihonpuhdistuksesta ja halusin kokeilla, kunnes luin montako erilaista ainetta siihen oikeasti kuuluu. Niinpä siis lähdin siitä, että silmämeikki otetaan pois, sitten huuhdon kasvot. Sille ei olisi tarvetta, mutta olen niin tottunut veteen, että en oikein osaa illa ilman. Pyyhin kasvot ensin öljypohjaisella misellivedellä, sitten uudelleen vesipohjaisella ja lopulta vielä kasvovedellä. Käytössä olevat kestovanulaput ovat alakaapissa, joten niistä ei kuvaa ole. Tämä tapa puhdistaa ihoa on kuitenkin osoitautunut hyväksi omalle herkälle iholleni. Enää ei kiristä ja on muutenkin naamalla puhtaampi olo.
Seuraavaksi ylähyllyllä onkin sitten kaiken tyyppisten suihkeiden valtakunta. On kasvoille suihkutettavaa kahta eri suihketta, on hiuksiin suihkutettavia hoitoainetta ja hopeajuttua pitämään punapigmenttiä poissa. On vielä kuiville käsille öljyä ja hiuslakkaakin. Jostain syystä pidän valtavasti suihkutettavista jutuista, ehkä niiden nopeuden takia. Laitan latvoihin myös hiusten pesun jälkeen vielä öljyä pitämään ne kunnossa. Noista kasvoihin suihkutettavista on sanottava, että laitan aamulla ja illalla, lähinnä sitä kumpi purkki sattuu käteen. En oikein ole vielä oppinut tätä kesken päivää ihon kosteutusta niillä, toki sitä ei auta yhtään se, että ovat kotona peilikaapin syövereissä.
Ihoa olen armottoman laiska rasvaamaan, pesen itseni suihkussa viimeisenä vauvaöljyllä joka lukitsee kosteutta aika hyvin ihoon. Talvella käsivarret tuntuvat kaipaavan lisää kosteutta, sen takia Ardenin öljy, joka imeytyy sekin supernopeasti. Vaikka naamaa jaksankin hoitaa, niin jotenkin en jaksa sitten vartaloa rasvata ollenkaan. Takaperoista eikö?
Vielä viimeisenä ovat ne ei joka ikinen päivä käytössä olevat eli kasvoille kuorinta ja kosteuttava naamio. Jos muuten joku miettii Lumenen tuotteiden määrää, niin meiltä ajaa tehtaanmyymälään alle puoli tuntia ja siellä tulee käytyä säännöllisesti hakemassa kakkoslaatuisia pakkauksia. Käytän ajoittain myös noita kankaisia naamioita, tosin niistä syntyvä jäte vähän mietiyttää, jonka takia ostinkin tuollaisen tuubin. Siellä on myös lasten hammasharja, neidin vanha jonka pesin ja jolla saan kuorittua huuleni hyvin. Kaikkineen en ole kauhean ahkera sen kanssa, mutta talvella välillä naama kuivuu sen verran paljon, että on pakko kuoria ettei huulet ole pelkkää korppua. Olaplecin kotihoito on käytössä noin kerran kuussa.
Koska otin kuvat juuri sellaisena kun miltä se kaapin sisältö sillä hetkellä näytti niin sen näköisiä ovat hyllytkin. Laitan tukan niin arkeen kuin juhlaan kylppärissä, tangle teezer oli sillä hetkellä muualla, mutta harja, pampulat ja muut olivat kyllä "paikallaan". Ideaalitilanteessa pinnit ovat yhdessä laatikossa, pampulat toisessa ja harjat kolmannessa. Myöskään ylinmääräisiä korvakoruja ei ole pitkin hyllyä. Mutta toisaalta ajattelin, että ainakin kuvista saa sen rehellisen mielikuvan kokonaisuudessaan. Pidän pääosin hiuksia matalalla ponnarilla, välillä koristelen ponnarin jollain klipsillä, mutta en läheskään aina.
Hiusjuttujen vieressä onkin sitten hylly, jossa on ne tyttärenkin asiat. Keraaminen purkki on perua ajalta edellinen asunto, jossa pidin topsipuikkoja tasolla peilikaapin vieressä. Edelleen siellä on niitä samoja puikkoja, mutta samanlaista pientä pöytätasoa ei enää ole. Omat hammasharjat ja tahnat ovat WB:n studiolta Lontoosta todussa kermakaljamukissa. Mukina se on ihan verraton, tässä vaan on muutama halkeama, niin sitä ei oikein voi pitää oikeana juomamukina. Hammasharjatelineenä se kyllä toimii.
Ja sitten ovat ne seerumit. Sekoitan noita itseasiassa molempia pienen tipan aamulla ja laitan kasvoille. Miksi molempia? Aidosti, jotta ne eivät ehdi vanhentumaan vaan saan ne käytettyä. Molemmat kun on tullut avattua. Sinisestä saa enemmän kosteutta, oranssista sitten sitä hehkua. Tai niin ainakin haluan itelleni sanoa, että ne toimivat. Seerumit sinällään ovat olleet ihono pelastus, tuntuu etä se janoaa ihan valtavasti kosteutta ja olen sitä koettanut myös sille tarjota parhaani mukaan.
Neidin omat taas ovat Hakkaraismukissa. Toistaiseksi vielä harja, josta saa äiti tai isikin kiinni eikä lapsi pelkästään. Helpottaa huomattavasti, etenkin kun harjauksen konsepti on vähän auki vielä, että miten se toimii. Tällä hetkellä harja menee kyllä tahnoineen suuhun, mutta sitten suu napsautetaan kiinni ja harjaa lähinnä mutustetaan. Toisaalta se on paljon pidemmällä jo kuin mitä se oli kun koko homma aloitettiin, jolloin hammasharjalla koetettiin mm harjata tukkaa. Myös pieni lentodinosaurus on hyllyllä, hän sinne itse sen halusi itse laittaa, joten siellä se nököttää.
Alimmalla hyllyllä on sitten toisella puolella sekalainen seurakunta erilaisia rasvoja. On Ardenin todella paksu, semmoinen vaselinmainen voide, jota käytän oikeastaan kuiviin kyynerpäihin. Se on liian tuhtia tavaraa naamalleni. Vaselinia itsessään käytän pääosin sen jälkeen kun olen kuorinnut huuleni, eli aika harvoin. Violetti mötikkä taas on huulirasta, jota käytän sitten paljon ahkerammin. Sitten on kaksi eri silmänympärysvoidetta, pari seerumia joista toinen oli näyte ja useampi kasvovoide. Aika monta purnukkaa näin omiinkin silmiini. Myönnän syyllisyyteni!
Todellisuudessa valkoinen silmänympärysvoide ei ollut riittävän kosteuttava enää pakkasten tultua, joten käytän sitä iltaisin huulille ja huulten ympärille. Sinihopeinen taas toimii paljon paremmin. Samoin saman sarjan öljyisempi seerumi on illalla käytössä. Näytepurkissa on vielä muutama pisara jäljellä, joten hiljaksiin käyttelen sitä loppuun. Tuotteessa itsessään ei ollut mitään vikaa, en vain nähnyt mitään eroa edullisemman purkin kanssa, joten tätä tuskin tulen hankkimaan.
Sitten on ne kasvovoiteet, päivävoide ja kaksi yövoidetta. Päivälle laitan kosteuttavampaa, pakkaselta suojaavaa ja ohuempaa. Iltaisin sitten ensin vihreästä purkista ja näin talvella vielä ohuelti tuota paksumpaakin. Näin auki kirjoitettuna siinä on muuten aikamoinen kasa erilaisia tököttejä, mutta kasvojen puhdistus ja kosteutus, etenkin illalla tuntuu olevan semmoinen oma pieni rituaalinsa, jossa rauhoitun ja jossa otan hetken aikaa itselleni.
Viimeisellä hyllyllä on dödö, kasa erilaisia hiusjuttuja joilla teoriassa voisi tehdä nutturaa ja ties mitä. Käytönnässä ne seisovat siinä vain koska se tuntui fiksuimmalta paikalta. Toki kun teen nutturan teen sen sen kylppärissä, mutta teen niitä niin harvoin, että en oikein voi sanoa käyttäväni noita. Takana on myös suojakerroin 50 aurinkorasva ja bepanthen. Koetan talvellakin muistaa laittaa aurinkorasvaa, jos lähden viikonloppuna ulkoilemaan niin että aurinko paistaa. Poltin itseni jokunen vuosi takaperin vappuna, en pahasti mutta vähän. Juttelin ystävän kanssa josta on tulossa lääkäri siitä, mitä ihossa oikeasti tapahtuu. Vaikka kuinka tiesin, että aurinko tekee hallaa niin kuullessani miten paljon niin aloin aidosti olemaan varovaisempi. En tosin aina muista tuota, mutta ainakin yritys on hyvä.
Sellainen on kaapin sisältö täällä, millainen on omasi? Mitä tuotteita on käytössä päivittäin?
Ihanaa perjantaita ja rentouttavaa viikonloppua!
Lue blogia: Indiedays // Bloglovin' // Blogi
Hirmu kiva postaus, sillä sitä kylässäkin tekisi mieli kurkkia peilikaapin sisälle, mutta ei kehtaa. Joten ihanaa oli päästä kurkkimaan sinun. Nuo Lumenen seerumit muuten on niin hyviä.
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua ja joulun odotusta Satu <3
No eikö! Tälleen pääsee kurkistamaan ihan luvan kanssa 😊 Lumenen seerumit on kyllä mahtavia, tullut niitä nyt pari vuotta käytettyä ja olen tyytyväinen ollut.
PoistaUpeaa viikonloppua Tiia ❤️