Kesäisen leppoisa syntymäpäivä

Lakkaa murehtimasta millaista on ikääntyä. Sinulla on monta vuotta aikaa murehtia kun se aika koittaa. 

Minulla on aina ollut vähän kaksijakoinen suhtautuminen syntymäpäiviin, tarkemmin sanottuna omiini. Toisaalta rakastan juhlia, toisaalta mietin kannattaako sitä tässä iässä enää juhlia. Jossain vaiheessa jätin juhlimatta kokonaan, jossain vaiheessa juhlin isomminkin. Tänä kesänä niin moni muu asia vei sitä ehtimistä tässä heinäkuussa, että juhlien järjestäminen jäi aika pieneen. Niinpä se olikin tänä vuonna edeltävänä lauantaina piknik ystävien kesken ja varsinaisena päivänä oltiin perheen kanssa pitsalla.

Mietin pitkään miten haluan juhlistaa, pienesti edes, tätä päivää ja päädyin lopulta viettämään sitä tavalla joka tuntui itsestä hyvältä. Mietin skumppaa terassilla, baariin lähtöä ja ties mitä, mutta lopulta se oikea tapa oli istua piknikillä ja sittne käydä perheen kanssa syömässä suosikkiani. Salamipitsa ja sokerillinen kokis ovat yhdistelmä, jolla voisin elää. Tosin olisin todella kipeä sen jälkeen, mutta voisin noin kuitenkin. Koetan välttää kolajuomia ja muitakin limuja ja ei varmaan tartte kertoa miksi salamipitsalla ei ole paras idea elää. Juhlan kunniaksi kuitenkin näiden yhdistelmä tuntui juuri siltä omalta.

Tämän hetken lähisuosikkini italialaisen suhteen on Sellossa oleva Il Gabbiano, jossa olen monta kerta syönyt todella herkullisia ruokia. Pitsan saa gluteenittomana, pastaa ei, mutta gluteenittomalle on monta hyvää vaihtoehtoa silti. Kasvis ja vege vaihtoehtoja on myös kivasti tarjolla. Kesäinen terassi, olkoonkin Sellon pihalla oli saatu kivan oloiseksi ja Neidille toki riitti että sai ranskalaiset. Ollaan kokeiltu tilata Neidille vaikka mitä ruokia ravintolassa, mutta ranskalaiset on ainut ruoka joka menee varmasti. Jännää tämmöinen, lapsi joka syö kotona melkein kaikkea (ei keitettyjä herneitä eikä raakaa tomaattia) haluaa ravintolassa vain ranskalaisia. Nakit menevät nekin, tietenkin ranskalaisten kanssa, mutta muutoin ihan turha ajatella tilaavansa ainakaan vielä mitään muuta. Toisaalta, hän on vielä alle 2, ranskalaiset saa monesta paikasta tilattua niin, että pyytää ne täysin ilman mausteita, myös ilman sitä suolaa.

Kaikkineen päivä oli ihanan rento nollauspäivä ennen viikonlopun Ropeconia. Illalla käytiin vielä ystävän kanssa kävelyllä. Lahjojen suhteen ei sinällään ollut yllätyksiä. Ollaan miehen kanssa siitä tylsiä, että toivotaan lahjoja joita halutaan toisiltamme. En siis ollut millään tavalla yllättynyt kun pakerista kuoriutui uusi huivi jonka olin sanonut jo toukokuussa haluavani... ja jota pääsen käyttämään joskus syyskuussa materiaalinsa takia. Silti ilahduin suunnattomasti jälleen siitä, miten kivan lahjan sain, miten se mies olikaan oikeasti osannut valita juuri sen mulle sopivan huivin...

Ystävä sen sijaan pääsi yllättämään, mies oli vinkannut huokailustani Captain Marvelin blue ray hyllyn kohdalla ja niinpä siis sain omakseni myös sen suosikki supersankarini ensimmäisen oman elokuvan. En itselleni ostanut kun koetin ajatella että en osta mitään turhaan ja saan sen suoratoistopalvelusta ja ja ja... Lopulta olin valtavan onnellinen saadessani elokuvan kuitenkin ihan itselleni.

Tällainen rennomman otteen juhlapäivä tämä. Samalla, kuten monesti teen syntymäpäivänä käänsin katseen jo syksyyn, löin lukkoon lapsen synttärijuhlan päivän ja samalla katsoin vähän pidemmälle ja mietin miehen pyöreiden vuosien viettoa. Järjestin vähän syksyä muutenkin. Ehdottomasti kesää on minulle vielä vähintään puolet elokuusta, yleensä koko elokuu. Mutta tästä on tullut sellainen hetki kun hetkeksi kerään ne kesän aivot, katson mitä syksyllä on edessä kunnes palaan taas leppoisampaan kesäfiilikseen.Tein siis valmiiksi listan, mitä tarkistaa tällä viikolla päiväkodin jatkumista varten ja muutenkin mihin on hyvä varustautua hiljalleen. Uusia pitää kumisaappaat, ne ehtii tällä viikolla. Muutoin kaikki olikin valmiina kun viime viikolla kävin uudet tossut nappaamassa jo. Sellaista pientä varustautumista takaisin siihen arkeen.

Eikä siinä, arki ei ole huonoa ja ei se sitä kesäfiilistä lopulta edes kadota ainakaan omalta osaltani. Mutta ihan aivot narikassa ei voi elää kuitenkaan enää.

Millaisia omien synttäreiden juhlijoita te olette?

Aurinkoista maanantaita ja hyvää uutta viikkoa!

Paita: H&M // Housut: Vero Moda // Kengät: Tommy Hilfiger // Huivi: Balmuir