Ota esimerkkiä luonnosta, salaisuus on kiireettömyydessä.
Käsi ylös, kuinka moni on lapsena raahattu päämäärättömälle sunnuntai kävelylle koko perheen voimin? Minut ainakin ja voin sanoa että vaikka aidosti kävelystä pidän niin teininä moinen ilman päämäärää kävely tuntui enemmänkin hölmön hommalta. Vaan arvatkaa mitä me tehtiin viime sunnuntaina?
Joo-o, käveltiin ilman päämärää! Aamupäivän reissu Nuuksioon grillaamaan pari nakkia ja käytännössä se varmaan perheen lapsen silmissä näyttikin siltä, että kävellään ilman päämärää mihinkään ja tullaan vielä takaisinkin. Sillä erotuksella tosin, että tämä menomatkan kilometri taitettiin huikeassa tunnin ajassa. Meillä lähdettiin siitä, että tarkoitus ei ole urheilla, eikä aikuisen näkökulmasta oikeastaan edes liikkua juurikaan vaan tarkoitus on ulkoilla tutustua luontoon. Sitä sitten tehtiinkin, sydämen kyllyydestä. Keltaisia koivunlehtiä heitettiin puroon uudelleen ja uudelleen ja katsottiin kun virta kuljetti niitä mukanaan.
Itselleni Nuuksio on yksi vakio paikoista käydä retkeilemässä, lapsen kanssa tai ilman. Pienelle sopiva matka on sellainen kilometrin verran, aikuiselle sitten löytyy enemmänkin noita paikkoja. Ja vaikka tämä on lähellä, suorastaan kotikaupungissa, niin silti metsään pääsy tuntuu niin lomalta joka kerta. Pääsee pois siitä pahimmasta kaupungin hälystä ja vaikka siellä on aina ihmisiä kun sinne menee niin metsään mahtuu kyllä onneksi porukkaa (parkkipaikalle vähemmän).
Tälle sunnuntaille siis viikon takaisia kuvia ja ruskasta nauttimisen riemua!
Upeaa sunnuntaita!
Metsässä sielu lepää ja sillä on ihmiselle tosi rauhoittava vaikutus. Omalta lähialueelta tiedän loppujen lopuksi aika vähän hyviä metsäreittejä, missä voisi kävellä ilman päämäärää ja nauttia. Töissä onneksi pääsen vähintään kerran viikossa metsään ja se on kyllä minusta tosi kivaa.
VastaaPoistaMetsässä on hyvä olla, vaikka itselleni se meri on lopulta edelleen tärkeämpi kuin metsä. Näiden yhdistelmä sitten taas ylivoimaisesti paras. Meilläkään ei kävelymatkan päässä ole, mutta onneksi lyhyen ajon päässä kyllä.
PoistaMinun kokemukseni mukaan lapset tykkäävät yllättävän pitkään metsäretkistä. Meidän lapset ovat lähteneet niille mukaan teini-ikään saakka.
VastaaPoistaKivaa sunnuntaita!
Toivottavasti näin käy meilläkin, olisi kiva mennä retkelle pitkään vielä :)
PoistaIhanaa uutta viikkoa!
Nuuksiossa on ihana samoilla ja parasta on kun saa paistaa makkaraa luonnon keskellä.
VastaaPoistaKivaa sunnuntaita sinulle Satu!
No näin juuri! Nakit maistui kyllä pienimmälle todella hyvin <3
PoistaIhanaa uutta viikkoa Outi!
Nuuksio on ihana paikka ♥
VastaaPoistaNiin se on, hetken luonnon rauhaa <3
PoistaSamanmoiset oli harrastukset täälläkin tänä(kin) viikonloppuna :).
VastaaPoistaHarmitti vaan, kun jäi ne makkarat ottamatta mukaan, koska aina kun kävellään laavun ohi, tulee tunne, että olispa ollut kiva pysähtyä siihen tekemään tulet ja paistelemaan makkaraa (maistuu syyskelissä ihan luksukselta)
Joo kyllä ne tarttee mukaan ottaa. Sen verran monta kertaa tullut käveltyä ohi että alkaa hiljalleen oppimaan että kyllä se vaan kuuluu etenkin pienen kanssa hommaan. Etenkin kun hän pontevasti ilmoittaa "Äiti haluu makkalaa" :D
Poista