Puhutaan pyykinpesusta

Perustuen siihen määrään pyykkiä jonka pesen joka viikko oletan, että asunnossamme asuu myös ihmisiä joita en ole vielä tavannut.

Pyykinpesu on aihe, josta mietin pidempään onko tästä mitään järkeä edes tehdä postausta. Mietin jaksaako kukaan lukea tällaista? Sitten mietin asiaa toisesta näkökannasta: Minä jaksan lukea tällaisia postauksia joten eikun näppis sauhuamaan.Suurin syy miksi halusin kirjoittaa tästä, on tapa jolla olen pyykinpesun ja koko vaatehuollon kääntänyt tämän hetken elämäntilanne huomioon ottaen ekologisemman puolelle. Vielä on paljon, todella paljon, jota voisin tehdä mutta tässä kohdassa oli taivuttava ja tiedostettava monen asian kohdalla että kaikkeen ei vaan voi vaikuttaa. Kaikki ei ole minun käsissäni vaikka olenkin se joka sen pyykinpesun tässä huushollissa hoitaa kokonaisuudessaan.

Vaikuttavia tekijöitä jotka otin ja otan huomioon on ensinnäkin taapero ikäinen lapsi. Fakta nyt vaan on se, että kaksi vuotiaan pyykkiä on aivan eri tavalla likaista kuin aikuisen. kun sitä pastakastiketta löytyy takaraivosta niin ei ole ihme, että sitä ajoittain löytyy myös paidaltakin. Aikuinen, harvemmin, kaataa puurot syliinsä. Ei taaperokaan sitä tahallaan tee, mutta näitä sattuu useammin.

Toinen vaikuttava tekijä on kotona asuva mies, joka saa herkästi kaikesta hajusta migreenin. Pesuaineen on siis pakko olla tuoksuton. Muutaman kerran on kokeiltu jotain muuta ja yhden pesun jälkeen annettu eteenpäin kun toinen on saanut migreenin joka on pahimmillaan kestänyt pari päivää ennenkuin tuoksu on saatu pois.

Näillä reunaehdoilla siis mennään meidän huushollissa, paljon on silti ollut mahdollista muuttaa, mitä kaikkea?

Onko vaate oikeasti likainen, riittäisikö tuuletus?

Meillä tuuletetaan aika ahkerasti aikuisten vaatteita. Farkut menevät parvekkeelle, samoin neulee, jakut silkkipaidat. Aivan kaikki mahdollinen jonka voi kuvitella tuulettavansa sen sijaan että pesisin ne. Tämä perustuu pitkälle siihen että meillä on lasitettu parveke, jossa tuulettaminen on mahdollista. Edellisessä kodissa parvekkeen vieressä kukki koivu, ei tullut muuten mieleenkään näni keväällä pitää yhtään mitään parvekkeella tuulettumassa.

Samaa tuuletuslogiikkaa sovellan tyynyissä, täkeissä, torkkupeitoissa ja kaikissa muissakin tekstiileissä. Tottakai pesen täkit ajoittain (pari kertaa vuodessa), samoin päiväpeitot (nelisen kertaa vuodessa) ja jopa ne sohvatyynyjen päälliset (kerran vuodessa). Kaikkia näitä kuitenkin tuuletetaan ja sohvan ollessa kyseessä myös imuroidaan säännölllisesti. Tekstiilin huolto tapahtuu eri tavalla.

Kuitenkin jos joku on likainen, sanotaan vaikka se päiväpeitto, en mieti kahta hetkeä ettenkö sitä pesukoneeseen laittaisi. Lapsiperheessä monet materiaalit on myös valittu sen mukaan että ne ovat vesipestäviä. Vaikka olohuoneen matto, ei ole se suosikkimateriaalini kun haluaisin pitkäkarvaisen villamaton. Sellainen laittaminen lattialle tilanteessa jossa nykyisestä matosta viimeksi pari viikkoa sitten löytyi muovailuvahaa ei kuitenkaan kuulosta kovin fiksulta.

Kun vaatetta ei pese, säästyy luonnollisesti sekä vettä että sähköä. Sen lisäksi kuitenkin itse vaate säilyy pidempään, pesu kuluttaa aina vaatetta. Siksi tämä on ensimmäinen josta aloitan huoltamisen.

Tahranpoisto erikseen?

On muutamia tahroja, joita poistan erikseen ilman että nostan pesulämpötilaa tai välttämättä edes pesen vaatetta. Sohvassa olevat tahrat koetan aina poistaa ihan vaan märällä rätillä ja tätä tein ennen tuon lapsen syntymää. Sen jälkeen kun perheeseen on tullut toimelias lapsi on sitä oppinut erilaisesta tahranpoistosta yllättävänkin paljon.

Rasvainen tomaattikastike. Se ei meinaa lähteä, vaaleaan vaatteeseen jää oranssi tahra ja harmittaa. Tämä on tahratyyppi joka lähtee pois auringossa - myös talvella. Pesen normaalisti 50 asteessa lapsen vaatteet ja erittelen sieltä näitä tahroja sisältävät vaatteet. Nostan ne parvekkeelle jonne aurinko kuitenkin kivasti paistaa päiväksi tai pariksi, marraskuussa ne olivat siellä viikon. Vähälläkin auringolla, kurjalla kelillä aurinko tekee tehtävänsä ja haalistaa oranssin tahran pois. Edellisessä asunnossa pidin vaatteita keittiön sivupöydällä koska sille ikkunalle sattui tulemaan paras valo.

Coretexvaatteiden tahrat. Tämä on kikka jonka opin Polarn o Pyretin myyjiltä, suurin osa coretex vaatteiden tahroista lähtee tavallisella tiskirätillä pois. Sellaisella paksummalla Wettexillä, kostuttamalla liinan ja jynssäämällä hetken lähtee monet ulkoa tulleet tahrat. Tottakai coretexit pitää aika ajoin pestä, mutta tällä saa pesuväliä harvennettua.

Tässä on samaa logiikkaa on edellisessä. Tekstiiliä ei ole tarve pestä kokonaan tai pesulämpötilan voi pitää matalana. Jälleen pieni nyökkäys sinne luonnon suuntaan. Samalla myös sinne omaan lompakkoon päin. Coretex vaatteet ovat kallita, tietenkin ovat, jos voin pitää niitä hyvänä pidempään niin toimin niin. Ei tämä aina ole pelkkää luonnon säästämistä myöskään.

  
Pesuaineen valinta ja annostelu

Käytin ennen pesuainetta liikaa, sitten luin mitä siinä purkissa oikeasti sanotaan siitä pesuaineen annostelusta. Sen jälkeen olenkin laittanut suunnilleen puolikkaan määrän siihen verrattuna mitä laitoin aikaisemmin. Pyykki puhdistuu vähemmälläkin, pakko ei ole laittaa kokonaista korkillista sitä nestemäistä pesuainetta vaan aidosti vajaa puoli korkillista riittää oikein hyvin.

Meillä käytetään nestemäistä pesuainetta joka on tehtyyhteistyössä allergia- iho ja astmaliiton kanssa. Se on tärkein peruste valinnalle. Tämän reunaehdon sisällä vlaitsin tuotteen joka on tehty Suomessa, joka on mahdollisimman pitkälle biohajoavaa (omassa valinnassani yli 90%) ja jonka pakkaus on kierrätettävä. Nämä kaikki kun toteutuvat niin pääsen omasta mielestäni aika pitkälle. Kyllä, se pakkaus on muovia, mutta koetan ostaa mahdollisimman suuria pakkauksia. Haemme nämä myös tehtaanmyymälästä, josta saa isompia paketteja kuin kaupasta. Siihen ei tokikaan ole kaikilla mahdollisuus, mutta koska itselläni on niin haen.

Alunperin hain kyllä säästösyistä, onhan se nyt helpompaa kun saa ostettua ison pakkauksen josta kaataa pienempään pyykinpesuaineet ja muut pesuaineet tehdä tiivisteestä. Ei, en ajatellut luontoa alunperin, ajattelin rahaa ja ajattelin tukevani kotimaista. Valinta olisi nykyisin sama, perusteet eriäisivät.

Pesuohjelman ja lämpötilan merkitys

Pesen mahdollisimman alhaisessa lämpötilassa pyykit meillä. Tottakai on välillä hyvä hurauttaa lakanat ja pyyhkeet 90 asteessa, mutta aidosti harvemmin niin korkealle lämpötilalle on tarvetta. Arkivaatteet puhdistuvat matalammassakin lämpötilassa, niin omat kuin lapsenkin. Otin myös pesukoneen ohjekirjan käteen ja aloin lukemaan ohjelmista tarkemmin. Meillä on reilu kaksi vuotta vanha kone, ojka pesee silkit, villat ja coretexit kaikki. Jokaisella on oma ohjelmansa ja näitä tulee myös käytettyä.

Suurin ahaa-elämykseni lieni kuitenkin puuvillapesulle tarkoitettu eco-ohjelma. toki se lisää pesuaikaa puolella tunnilla suunnilleen, mutta kone käyttää vähemmän vettä ja vähemmän sähköä. Kelpaa minulle ja toisaalta on myös aikaa odotella että kone valmistuu. Ihan kaikkiin tätä eco-vaihtoehtoa ei saa, mutta suosittelen oikeasti ottamaan sen ohjekirjan käteen. Ne kertovat aika hyvin eri ohjelmista myös.

Läpötila on toinen jota olen laskenut paljonkin osassa pesuja ja aivan tarkoituksella. Kuuma vesi myös kuluttaa vaatetta. Joskus tarpeen, mutta hyvin usein vähemmälläkin pääsee. Vaikka nyt ihan omat t-paidat, niille riittää monesti se 30 asteen pesu.

Ei huuhteluaineelle

En ole käyttänyt huuhteluainetta missään pyykissä vuosiin. Alunperin se jäi pois opiskelijana kun siihen ei ollut varaa. Se oli helppo kohta karsia kuluissa, sittemmin olen todennut että ei sitä edes tarvita mihinkään. Täysin turha kemikaali se kuitenkin on, täysin turhassa muovipakkauksessa.

No entäs se lakanoiden pehmeys? Pyykkietikalla. Pyyhkeistä ja lakanoista tulee ihanan pehmoisia sen avulla. Tässä kohdassa lienee hyvä kertoa myös, että teen pyykkietikkani itse sekoittamalla vettä ja etikkaa keskenään. Joo, tuoksuuhan se pyykki märkänä, mutta etikan tuoksu katoaa lakanoiden 7 pyyhkeiden kuivuessa. Nämä ovatkin ainoat mihin etikkää oikeastaan käytän edes. Etikka itsessään on kuitenkin biohajoava aine, hirveän tehokas kyllä kaikkineen kaikessa siivouksessa.

Ilmakuivaus

Meillä on kuivausrumpu ja meidän kuivausrummussa on jos jonkinmoista ohjelmaa, myös ekokuivaus joka kuivaa pidemmän aikaa pienemmällä lämmöllä. Silti meillä kuivataan 50% pyykistä henkarilla ilmakuivauksella. Käytännössä rumpuun lentävät lakanat, pyyhkeet, tytön sisävaatteet ja aikuisilta valikoiden, pääosin osa alusvaatteista. Aikuisten sisävaatteet ja koko perheen ulkovaatteet ilmakuivataan.

Kuivausrumpu on ihana keksintö, olisin mahdollisesti tullut hulluksi ilman sitä vauvavuoden aikana. Se kuitenkin kuluttaa vaatetta, joten jälleen ennemmin pidän nämä suosikkivaatteeni hyvinä ja kun se että heitän rumpuun. Tässäkin on hyvä kuitenkin muistaa keskitie: Jos lapsen haalarissa on kuivunut tahra joka ei lähde pois ja haalari pitää saada huomenna aamulla päiväkotiin se menee pesuun ja sitä kautta oikealla ohjelmalla kuivausrumpuun. Kuitenkin jos on mahdollista nostaa se vain henkarille kuivumaan niin toimin sen mukaan.

Mikään ei siis ole niin yksinkertaista ja monessa kohdassa olen tehnyt päätöksiä myös lompakko edellä sen sijaan että tekisin luonto edellä päätöksiä. Lopputulos on kuitenkin ollut sama, säästynyt on luonto ja rahat.

Millaisia pyykinpesijöitä te olette?

Ihanaa sunnuntaita <3