Pitääkö minun siis olla minimalisti?

Mitä vähemmän omistan sen enemmän niitä arvostan.

Minimalismi. Monesti kapselivaatekaappien yhteydessä törmää sanaan minimalismi ja jos rehellisiä ollaan niin se on aika pelottava sana. Minä kun en missään nimessä ole minimalisti, rakastan aivan liikaa erinäisiä kokoelmia joita kotoani löytyy. Omalta osaltaa ajatus siitä, että en ole minimalisti jarrutti tätä kapselin teon ajatusta itselläni todella kauan. Jotenkin päässäni kapselin omistajat olivat kaikki minimalisteja.

Meillä on useampi eri kokoelma kuppeja, omistan koruja varsin mittavan määrän ja palapelejäkin on useampia kaapissa. Mitä tekemistä näillä kaikilla on vaatteiden kanssa? Ei oikeastaan mitään, mutta sen kanssa puolestaan on, että minimalisti en missään nimessä ole. Ajatus siitä, että pitäisi karsia kotoa kaikki muukin enemmän tai vähemmän turha junnasi päässäni aika kauan ennenkuin pääsin sen yli.

Minimalismi on ihana ajatus, mutta se ei kovin monelta osin ole sitä mitä itse haluan toteuttaa. Toisaalta en ole perehtynyt minimalismiin kovin paljon myöskään. Se tuskin on ainakaan pelkästään ja kokonaan sitä mielikuvaani vastaava ajatusmaailmassa jossa vain välttämättömät asiat säilytetään ja pitäisi voida elää niin että koko omaisuus on matkalaukussa. Todennäköisesti siihen mahtuu paljon väliin eri muotoja, ehkä joiltain osin olenkin minimalisti? Ehkä se että vaikka keittiössä eri välineitä harvemmin on useampaa tekee jonkun tason minimalistin? En oikeastaan tiedä, mutta sen tiedän että ajatus siitä maailmasta jarrutti myös vahvasti kapselivaatekaapin rakennuksen aloitusta.

Lopulta kuitenkin päädyin tulokseen, että joka kerta kun olen kaappiani kunnolla karsinut niin että näen kaikki vaatteeni olen himmannut huomattavasti määrin ostosten tekoa. Joka kerta kun näen jokaisen vaatteen kaapissa kunnolla ilman että se on täynnä useampia mekkoja/jakkuja/muuta niin olen huomannut että käytän monipuolisemmin vaatteitani jotka siellä ovat. Hiljalleen ajatus siitä, että näkisin aina vaatteeni muodosti siis idean kapselista ja sen jälkeen alkoikin matka kapsen sisällön miettimiseen.

Mitä sitten tarkoitan kun en näe niitä vaatteitani? Oikea malliesimerkki ovat nämä valkoiset pellavahousut. Ne olivat kyllä housulaatikossa kevään alusta saakka, mutta samalla ne tuppasivat sinne hukkumaan muiden housujen sekaan. Laatikko oli huonosti järjestetty ja siellä oli muutamat housut joita 100% varmasti en kesällä pidä. Koska housut olivat hukkuneet muiden taakse en myöskään käyttänyt näitä. Kunnes avasin sen laatikon kunnolla... sen jälkeen olenkin tässä heinä-elokuussa pitänyt näitä housuja alvariinsa. Tämän takia haluan nähdä vaatteeni, haluan käyttää niitä koska hei, omistan kuitenkin ihan kivoja vaatteita aika paljon.

Parin viikon sisällä on sitten aika tehdä vaatekaapin syyssiivous jälleen. Nostan kaikki vaatteet kerralla sängylle, pyyhin kaapista itsestään pölyt ja sovitan kaikki jotta tiedän käytänkö niitä vai ei. Se on useamman tunnin urakka joka kerta mutta tällä kertaa aion nostaa myös kesäisemmät pois jotta saan tilaa niille syksyn jutuille sinne myös. Nostan pois ohuet kesämekot jotta voin nostaa tilalle vähän pidempiä hihoja jne.

Peruskapselin lisäksi ensimmäinen rakennettava kapseli on siis alkusyksyyn sopiva. Kesä saa odottaa sinne vuoden päähän, tässä vaiheessa nostan pois vain ne joita en käyttänyt koko kesän aikana. Niitäkin vaatteita on muutamia. Kesää on kuitenkin vielä jokunen viikko jäljellä, tätä suosikkiani elo elokuuta. Monet varmasti ovat jo kääntäneet katseensa kunnolla sinne syksyyn ja osittain itsekin, mutta vaatteissa vielä noista pellavista ja muista kesän suosikeista pääsee nauttimaan.

Mitä mieltä olette, onko ihmisen oltaava minimalisti jotta voi ylläpitää kapselivaatekaappia?

Leppoisaa torstaita!