Museokohteena Hvitträsk.

On myönnettävä, että en museopäivän kunniaksi olisi keksinyt mennä Hvitträskiin ilman ihanan Cherryn valokuvia kyseisestä paikasta. Samoin totean, että tämän päivän Seurasaaren reissukin on suoraan hänen innoittamansa, joten kiitos kauniille bloggaajalle näistä hyvistä ideoista!

Mutta tosiaan, Kotinörtti oli vapaalla eilen, minä hetken töissä, joten kun pääsin töistä niin huristelimme Kirkkonummelle ihailemaan taiteilija kotia. Enemmän kuin maalauksista tai yksittäisestä näyttelyesineestä, nautin minä arkkitehtuurista. Mielestäni rakennus itsessään tai sitä ympäröivä maisema on yleensä itsessään kauniimpi kuin joku esine sisällä. Sinällään olen siis todella huono museokävijä, mutta sitäkin parempi ihastelemaan arkkitehtuuria.


Tämän näköiseen taiteilijakotiin astelimme. Aika vähän siellä oli ihmisiä noin perjantaina iltapäivällä, mutta se oli toki parempi meille.



No juuri kun sanoin, että mikään yksittäinen esine ei kiinnosta järin paljon, niin tähän rakastuin. Kampauspöytä ja kokovartalopeili samassa. En ole ajatellut, että asian voisi järjestää näinkin, siis myös ihan kotona jos ei tällaisena kauniina kokonaisuutena niin pelin ja työpöydän kanssa. Ilmoitinkin Kotinörtille, että tällaisen haluan joskus. Sain vastauksena nyökyttelyä, sitä sellaista tulkitsematonta.




Maisemat parvekkeelta olivat hulppeat ja näitä katsellen, huolimatta tuulisesta ja pilvisestä päivästä, vietin kelpotovin. Silmä lepäsi kauniin jylhässä maisemassa kyllä todella hyvin.


Myös tämä makuusoppi ihastutti, vaikka myönnettävä on, että sellaista en kyllä tahtoisi, niin on se suloinen silti. Oikea neidin kammari ja neidillä toki käytössäkin ollut.


Tämä erillisrakennus rakennettiin poikamiesboksiksi. Minäkin voisin ottaa tuollaisen poikamiesboksin, ihan koko perheelle vaikka. Sisälle emme menneet, koska emme ravintolaa tai kahvilaa kaivanneet.



Pusero: Dublin
Jakku: Vila
Housut: Esprit
Kengät: Deichmann (Kööpenhamina)
Huivi: TieRack
Laukku: Mulberry
Takki: YourFace (saatu)

Kerrankin on vähän erilaisia kuvia päivän asusta. Valkoinen näytteli pääosaa ja matalat korot auttoivat  kiertämisessä. Toki matalat kengät laittaisin jos menisin pelkästään, mutta kun töissäkin piti selvitä samoilla. En tiedä asusta tai kuvattavasta, mutta ainakin on kaunis miljöö kuvata.


Mietimme tätä perin jyrkkää tietä takaisin ajaessamme, että mahtaa olla kiva talvella. Kun on nykyisinkin haasteellinen, niin miten sitten silloin, kun paikka rakennettiin. Tosin kuten Kotinörtti totesi: "Mut alas pääsee aina!".

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Kommentit

  1. Hei sä kävit siellä! Hienoa! Olitpas nopea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti se museopäivä jotenkin hyödyntää ja kun kerran pääsin töistä kolmelta jo liukenemaan, niin eilinen oli mitä parhain päivä :) Kiitos vielä ihanasta vinkistä, ei olisi tullut mieleenkään ilman omaa käyntiäsi :)

      Poista
  2. Meillä on ollut monta vuotta tarkoitus käydä tuolla, mutta jotenkin jää aina väliin, vaikka on niin lähellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on muuten jännä, meiltä ajaa tuonne sen 30min ja ei vaan saanut aikaisemmin mentyä. Josta tuli mieleen, että voisi tuota kivenheiton päässä olevaa Tarvaspäätä harkita myös kohteeksi :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!