23.1.2018

Tommy Hilfigerin raitamekko


Älä koskaan aliarvioi täydellisen raitamekon voimaa. 

Tapahtui noin 11 kuukautta sitten. Kiertelin Tapiolan Stoccan loppualeja kun huomasin ensimmäiset saapuneet kevät vaatteet. Silmäni osuivat samantien tähän Tommy Hilfigerin raitamekkoon joka oli uutuuksien joukossa. Se oli juuri sitä, mitä olin toivonut jo pitkään löytäväni. Valkoisia ja mustia raitoja (tummansininen oli myös vaihtoehtona tässä) ja siinä oli 3/4 hihat (pitkät olisivat käyneet myös). Siinä oli silmää hämäävä leikkaus yläosassa ja alaosa oli a-linjainen. Paitsi että olin paria viikkoa aikaisemmin oppinut olevani raskaana eikä mekko todellakaan mahtuisi kesällä. Tai vaikka trikoo materiaalinsa puolesta mahtuisi niin en haluaisi sitä pitää koska mekko venyisi. Se oli myös yli 100€ mekko. Hylkäsin mekon rekkiin ja palasin kiertämään loppualeja.

Kunnes tajusin seuraavana päivänä, että jos olen haaveillut jostain mekosta pari vuotta niin yksi vuosi raskaana muuttaa tuskin tuota haavetta. Palasin Stoccalle siis sunnuntaisena puolena päivänä ja tarkistettuani että mekon voi pestä vesipesulla ostin sen samantien. Sen jälkeen laitoin sen kaappiin ja annoin olla siellä. Annoin olla melkein vuoden, hiplasin sitä jo joulukuussa mutta eihän se silloin päälle saakka päässyt. Ajattelin, että tämä mekko odottaa kevääseen saakka kunnes törmäsin noin viikko sitten Belladonnan postaukseen (tästä klik) jossa tällä oli raitamekko yhdistettynä pitkään villatakkiin. Ihastuin samantien ja aloin kaivaa kaappia samantien.

Paitsi että en omista pitkää villatakkia! Mutta omistan pitkän puuvilla neuleliivin. Seuraksi siis paksumpi takki ja se oli siinä. Valtavan kaunis kokonaisuus, joka varmasti löytyy useamminkin päälle kun kerran muistin tämän liivin olemassaolon.

Onko teillä löytynyt kaapin kätköistä sinne unohtuneita vaatteita?

Energistä uuden viikon jatkoa!

Mekko: Tommy HIlfiger // Neuleliivi: Äidin tekemä // Laukku: Longchamp // Kengät: Partioaitta // Villasukat: Aran knitwear

Around 11 months ago I got this dress. Almost did not, since I was already pregnant. But I must say, I do truly love it even if I needed to keep it on my wardrobe for almost a year to fit into it again.

Seuraa blogia somessa: Instagram // Facebook // Twitter
Lue blogia: Indiedays //  Bloglovin' // Blogit.fi

20.1.2018

Perheen pienimmän kuulumiset


Joskus pienin asia vie eniten tilaa sydämessäsi. 

Mitä meidän pienelle neidille ikä 3kk oikeastaan kuuluu? Meillä oli neidin kanssa jännittävämpi alku elämälle ja varsin töyssyiset ensimmäiset viikot. Olen kuitenkin päättänyt, että blogin puolella tuskin jaan synnytystarinaani tai siitä seuranneita juttuja. Sen verran voin kertoa, että meidän Mini oli tehohoidossa Jorvissa syntymästään seuraavana päivänä ja minä söin elämäni vahvimmat lääkkeet joita riitti useamman verran. Sairaalasta oltiin kotona vasta viikko sinne menon jälkeen.

Vaan kun niistä ensimmäisistä pomppuisista ja varsin emotionaalisista viikoista selvittiin ja molemmat parannuttiin niin meillä on ollut aivan huikea alkutaival yhdessä.  Alusta saakka oli selvää, että meillä asuu utelias pieni vauva. Hyvä kun nukkua malttoi kunnolla, maailmassahan on vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää! Mitä sitä turhaan tässä nukkumaan! Nämä tuntuivat olevan meidän pienen mottoja. Joten sen jälkeen on tullut pällisteltyä niin lattialla kuin naurettua pehmojen kanssa. Kun se pienen ensimmäinen hymy sieltä tuli niin kyllä täällä suli vanhempien sydämet. Tällä hetkellä meillä opetellaan nauramaan ääneen.

Maailman parasta tekemistä pienellä ovat ensinnäkin tuo alemman kuvan valtava Nalle Puh johon neiti nojaa. Iso asia jota pitää päästä silittelemään usein. Samoin leikkimaton kaarissa roikkuvat lelut ja ihan aina kun saa olla jonkun sylissä ja kierrellä katselemassa uusia paikkoja (tai vaikka keittiötä) niin Mini hihkuu innoissaan. Paljon olisi myös asiaa ja juttelu on kovaa, samoin laulu. Luemme ja minä laulan iltaisin niin kovasti on tuttujen tuutulaulujen kohdalla tullut jo mukana "aaaaa".


Pienen ihmisen oppimisen tahdin seuraaminen on kertakaikkisen hurjaa, ei sitä ihan ymmärräkään miten nopeasti pieni oppii asioita. Ja kasvaa! Ihan valtavaa vauhtia. Painoa ja pituutta tulee hyvin kumpiakin lisää ja sitä mukaan käyvät kyllä vaatteetkin pieneksi neidille. Onneksi on tämmöinen shoppailuholistinen äiti, joka rakastaa pienten vaatteiden ostoa. Tosin tällä hetkellä rajoitan sen kirpparille, uusia ostan aika harvoin.

Neidin kanssa käydään vauvakerhossa ja muskarissa. Kerho lienee enemmän vanhempien paikka vaihtaa kuulumisia keskellä päivää, hyvin tarpeellinen sekin. Muskarista Mini tykkää ihan valtavan paljon. Ihanan innoissaan sekä marakasseista että etenkin semmoisesta pienestä rummusta. Tosin se, että lopettaisi sen paukuttamisen silloin kuin kuuluu... se on vähän hakusessa vielä.

Kaikkineen neiti siis on ja voi hyvin. Vanhemmat kummatkin jaksavat joka päivä ihastella pienen ihmisen kanssa maailmaa. Sitä saa ihan eri perspektiiviä elämään kun seuraa pienen kanssa sen menoa.

Upeaa viikonloppua!


In short, we are doing good. Our little girl is healhy and growing as one should at the age of 3 months. Feeling blessed every day with her. At he moment she is big n talking and learning all the new things little babys need to learn.

Seuraa blogia somessa: Instagram // Facebook // Twitter
Lue blogia: Indiedays //  Bloglovin' // Blogit.fi

18.1.2018

Farkkuhameen talvi versio


Kun mietityttää, pukeudu farkkuun.

Farkut, etenkin housuina, on vaatekaappini ehdoton kulmakivi. Mutta niin on myös farkkuhame. Käytännössä pukeudun farkkuun vähintään viitenä päivänä viikossa ja aina kun mietin mitä ihmettä pukisin päälleni valitsen lopulta liiankin usein farkkua. Sanon liiankin usein, koska olen myös ihmisiä jotka ostavat valtavasti mekkoja eivätkä koskaan pidä niitä koska "Mutta farkut on kätevämmät". Sääliksi käy niitä kaikkia mekkoja jotka roikkuvat kaapissa. Pitää varmaan keskittyä johonkin haasteen tapaiseen, tyylillä "Pidä mekkoa kerran viikossa" jotta tulee oikeasti käytettyä ja pidettyä myös.

Toinen suosikkini, tämäkin kyllä varmasti tullut vuosien saatossa selväksi on musta. Rakastan mustaa paletina, miten se tarjoilee muut värit esille. Todettava kyllä on, että on myös päiviä kun hakeudun vain kokonaan mustan kokonaisuuden pariin. Harvemmin kuitenkin nin. Mustan ja tummansinisen farkun yhdistäminen kuten tässä on kuitenkin suosiossani. Paita on muuten poolopaita, luin jostain niiden olevan muotia. Ajatella, että sitä on muotiakin vielä. Vaan näinköhän ovat enää tässä vaiheessa kun meikäläinen tähän junaan hyppää.

Paita: Next // Hame: Marks&Spencer // Kengät: Partioaitta // Huivi: Mulberry //
Takki: Luhta // Laukku: Longchamp

Muutoinhan nuo vaatteet ovat vallan niitä samoja joita pidän joka ikinen päivä päälläni. On musta Longhampin laukku (vaihtelen kahden välillä tällä hetkellä). Luhdan takki on viime syksyn ostos ja todella ahkerassa käytössä ollut. Vaelluskengät ovatkin olleet jalassa sitäkin ahkerammin. Huomaan myös tarttuvani tuohon ikivanhaan Mulberryn huiviin aina vain uudelleen ja uudelleen. Ostin sen aikanaan käytettynä ja se on edelleen yksi suosikeistani. JOtkut vaatteet vaan saavat enemmän käyttöä osakseen kuin toiset ja tämä kuuluu niihin vaatteisiin kyllä.

Tämmöinen peruskokonaisuus tällä kertaa. Mihin tämän kanssa sitten mentiin? Vauvakerhoon Minin kanssa jossa otettiin kuvia pienistä kerholaisista vanhempiensa kanssa. Sai tähänkin mutsiin vähän vipinää ja meikkaamaan pitkästä aikaa huolella sekä oikeasti miettimään noita vaatevalintoja. Kovin usein kun se kokonaisuus on huppari ja Luhdan ulkoiluhousut. Kovin kätevä kokonaisuus noin muuten, mutta jos valokuvaa varten yrittäisi edes muuta.

Upeaa torstaita kaikille!


Seuraa blogia somessa: Instagram // Facebook // Twitter
Lue blogia: Indiedays //  Bloglovin' // Blogit.fi