Sinivalkoinen raita

Aika raidoille, aika keväälle. 

Olen lukemattomia kertoja todennut, että ainut kuvio, jonka puen ylleni on raita. Mielellään vielä raita näin tummansinisenä ja valkoisena. Vielä jos siitäkin saa valita enemmän, niin valkovoittoisena. Käytännössä kaapissa on siis yhdestä kahteen t-paitaa ja yksi neule tätä kuosia. Ennen niitä oli paljon enemmän, mutta olen oppunut että on turha pitää useampaa. Tämän useamman vuoden kaapissa olleen paidan lisäksi siellä on yksi 3/4 hihainen ohuempi ja puuvillainen pitkähihainen joka on ollut päällä useammankin kerran vimeisten viikkojen aikana. Koetin itseasiassa löytää kuvaa siitä, mutta tajusin että vaikka pidän sitä usein niin blogiin saakka se ei ole päässyt aikoihin. Täyty siis sekin virhe jossain kohdassa korjata ja napaista kuvat, edes sitten instan puolelle jos ei blogiin saakka.

Kokonaisuudessa muutoin on Uniqlon sininen hame, josta löytyvät ne kaksi muutakin vaihtoehtoa ja pitkästä aikaa kaivoin perjantain postauksen innoittamana myös valkoisen jakun kaapistani. Tämä versio on Mangosta ja ollut kaapissa hyvän aikaa tämäkin. Hiljalleen aika alkaa etsimään uutta (ne kyynerpäät on nojattu pilalle hiljalleen) mutta ei tämän kanssa mikään kiire ole. Mutta näin jossain kohtaa, mielellään vuoden sisällä.

Sinällään kokonaisuudessa ei ole mitään uutta tai ihmeellistä mutta ei siinä tarvitsekaan olla. Katsellessa viime perjantain postaukseen noita vanhoja kuvia totesin että vaikka tyyli muuttuu niin aika hiljalleen sitä matkaa kuitenkin tehdään. Otetaan nyt vaikka tämä jakku. Siinä on hihan vetoketjuineen ja mallin kanssa biker takkia muistuttava. Muistan miettineeni pidemmän aikaa voinko aidosti pitää mitään näin "rouheaa ja raffia" takkia kuin tämän? Nykyisin rakastan tätä mallia ja sitä pientä jotain mitä se kokonaisuuksiin tuo. Jos siis näin hitaasti muuttuu tämä allekirjoittaneen mieltymys erilaisiin vaatteisiin niin tässä tavallan ollaan ihan turvassa sen kanssa, että vaatekaapin sisältöä tulisi uusia jatkuvasti.

Ainut suurempi muutos, sen vaaleanpunaisen lisäksi, on kaipuu vaaleampii väreihin keskellä talveakin. Valkoiset farkut olivat pidemmän aikaa harkinnassa ja tilasinkin ne itselleni tässä taannoin. Niiden pellavahousujen kanssa, jota kesäksi aina ostan. Muutoin tunnun kaipaavan lähinnä sitä kevättä että loskaa ei ole joka paikassa ja niitä vaaleita värejä uskaltaisi käyttää kokonaisuuksissa. Ei pelkästään yläosissa. Isot on siis ongelmat tämän pukeutumisen kanssa. Se, mitä kaipaisin, ei tosin mitenkaan tyylistä poikkeavaa, on toinen hamevyö, samalainen kuin tämä Longchampin luottoversio, mutta eri värisenä. Ongelma tähän mennessä on ollut, että en osaa päättää olisiko tämä väri konjakin ruskea vai tummemman ruskea. Eli sen suuremmin en ole ympärilleni katsonut edes. Olisiko teillä suosituksia?

Millaisia kuoseja sulta löytyy kaapista?
Upeaa keskiviikkoa!

Jakku: Mango // Paita: Penneys // Hame: Uniqlo // Laukku: Balmuir //Vyö: Longchamp

Laukku ja sen sisältö

Naisen käsilaukussa on kaikki tarpeellinen. 

Joskus kauan aikaa sitten tein viimeksi tämän saman postauksen. Todellisuus on, että sisältö ja laukku ovat vaihtuneet joten oli jo pitkä aika uusia tämä postaus. Tämän hetken suosikki on joko konjakin värinen Longchamp tai tämä Balmuirin vaalea. Ongelma tämän kanssa on se suosikki takkini, vähänkin kostea ilma niin laukun herkkä väri imaisee sen tumman sinisen värin itseensä. Joten olen koettanut varjella tätä parhaani mukaan. Kuivina päivinä tämä on ollut ahkerassa käytössä kyllä.

Laukun vaihtaminen säännöllisesti tarkoittaa myös, että laukkuun ei enää kerry tavaraa niin valtavaa määrää. Koristeeksi kiinnitin harmaan Balmuirin pallon ja toisella puolella roikkuu nimikirjaimet. Rakastan tämän laukun kokoa ja kätevyyttä. Sinne mahtuu kaikki tarpeellinen eikä yhtään extraa. Olen olemassa niitä ihmisiä jotka änkevät sen laukun täyteen tavaraa jos sinne vielä jotain mahtuu, ennen kaikkea siellä tuntuu olevan kaikki roskat. Kannan roskat kyllä nytkin lähimpään roskikseen mutta ne myös menevät sinne. En vain tunge niitä laukun pohjalle josta saan sitten kalastaa niitä pois.

Tämä on myös niska- / hartiaseudun kannalta parempi kuin tupaten täynnä oleva laukku. Evääthän ei tänne mahdu mutta niitä varten on sitten oma laukkunsa, samoin salikamoille ja muulle. Tämä on se sisältö joka kulkee mukana aina oli arki tai viikonloppu, suunnilleen juhlissakin jos saan päättää ja jos ne mukaan mahtuu.

Kokonaisuudessaan mukana on ohut pieni vihko ja siihen sopiva kynä. Avaimet, lompakko, pussukka kaikelle pienelle, kauppakassi ja puhelin. Viimeinen tosin ei ole kuvassa koska kuva on otettu sillä. Avaimet pitävät sisällään myös kaulanauhan niihin. Kaulanauha tuntuu olevan pelastus nykyisin aamulla. Avaimet kaulaan, lapsi kainaloon, laukut (monikossa) olalle ja ulos. Rattaat saa helpommin ulos vaunuvarastosta ja sen jälkeen lapsen suureksi riemuksi laitan avaimet tämän kaulaan. Siinä menee matka hyvin kun laulaa ihhhaata ja kilistelee äidin avaimia.

Mukana kulkee myös ohut joskin yllättävän kestävä kestokassi. Ostin Stoccalta purjekankaasta (tai mikä ikinä oli) tehdyn kassin joka on kulkenut mukana sen parisen vuotta. Mahtava koko ja ennen kaikkea kätevän kevyt ja pieneen tilaan mahtuva kassi oli juuri sitä mitä kaivattiin. Koetan nykyisin laittaa kaiken kestokasseihin, etenkin muut kuin ruokakauppa ostokset. Ruuille ostan välillä kassin kaupasta roskikseksi. Sen sijaan vaatekaappojen ja muiden kasseista tulee huonoja roskiksia.

Sitten on vielä vihko ja kynä, tai brain dump kuten joku modernimpi voisi sanoa. Kirjoitan ajatuksia ja ideoita ylös enemmän vihkoon kuin puhelimen muistiinpanoihin. Kokeilin puhelimeen kirjoittamista myös, mutta konkreettinen kirjoittaminen ja kynän esiin ottaminen tuntuu aidosti tehokkaammalta tavalta toimia. Pieni ja ohut vihko mahtuu laukkuun juuri sopivasti ja eipähän tule kirjoitettua romaania vaan niitä ihan perus ideoita ylös.

Lompakko taas voisi olla pienempi, mutta kun reilu vuosi sitten etsin uutta vanhan tilalle löysin tämän ja ihastuin. Itseasiassa siinä määrin että soitin lentokentän liikkeeseen ja varasin tämän itselleni jotta saisin sen varmasti. Edellinen kesti yli 10 vuotta joten olin valmis maksamaan tästä. Sain joululahjaksi myös pienemmän mallin jota tulee pidettyä juhlissa ja kun aidosti mukana on vaan muutama kortti.

Sitten on ne pienet sälät jotka seilasivat vuosia laukun pohjalla. Hiljalleen opettelin kuitenkin käyttämään tätä vuosia sitten ostettua pussukkaa ihan oikeasti. Huulipuna ja -kiilto löytyvät nyt helposti, samoin huulirasva jonka taidan useammin tuolta etsiä kuin punat. Nenäliinat taitavat olla jokaisen äidin vakiovaruste, niitä on takin taskussa myös. Mukaan mahtuu vielä pampula ja klipsi, unohtamatta kuulokkeita ja pientä kolikkopussia. Tässä taidan olla vähän vanha, kannan kolikoita varalla mukana pysäköintiä varten. Tiedän, tiedän! On kasa aplikaatiota ja kortillakin voisi maksaa, mutta jotenkin tämä on ollut se paras tapa.

Lopulta laukussa on siis kasa tavaraa vaikka se pieni onkin. Voisiko noista karsia? Toki. Tällä kuitenkin mennään ainakin toistaiseksi.

Mitä sinun laukussasi on?
Ihanaa maanantaita ja hyvää alkavaa uutta viikko!

Maaliskuusta 2012 maaliskuuhun 2019

Ihminen muuttuu, tyyli muuttuu.

Muutamassa blogissa on kiertänyt katsaus vanhoihin kuviin ja ajattelin näin vähän jälkijunassa hypätä tähän samaan junaan ja tarkastella näitä vanhoja kuvia. Onko niitä vaatteita enää olemassa ja pukisinko niitä ylleni?

Aloitin turvallisesti 2019 kuvasta. Taitaa tosin olla viime kuun puolelta mutta pukisinko päälleni uudelleen? No tottahan toki ja puenkin ihan varmasti. Tuo hame on ollut suosikkini sinisen rinnalla jo hyvän aikaa. Kaapissa odottaa sama vielä valkoisena. Jahka nämä rapakelit katoavat hiljalleen niin uskon sen valkoisen tulevan käyttöön hyvää tahtia. Huomaan hiljalleen tyylin muuttuvan jälleen ja oikeastaan osaan sanoakin missä on syy: Vaatteiden uusimisessa. Joudun ostamaan uusia nopeammin kuin haluaisin johtuen ihan puhtaasti siitä että vaatekoko muuttuu. Olin ennen raskautta tilanteessa jossa niitä olisi joutunut ostamaan muutenkin uusia, selvisin vanhoilla pari vuotta ja tässä sitä taas etsitään uusia ja samalla uutta tyyliä.

2012

Blogi on perustettu alunperin 2011 kesäkuussa joten ensimmäinen maaliskuu on siis 2012. Tuolloin bloggasin vielä päättömänä. Kesti hyvän aikaa että halusin oikeasti esiintyä omilla kasvoilla. Tai omalla nimellä. Se ei estänyt silti esittelemästä asuja. Tästä kokonaisuudesta ei taida olla mitään enää jäljellä. Farkut käytin loppuun, sen muistan kyllä. En tosin laittaisi niitä jalkaani enää. Lähinnä siksi että nämä eivät istuneet kunnolla ja nykyisin farkut istuvat paremmin löydettyäni paremman mallin. Sen sijaan tumman sinisiä farkkuja kaipaisin kyllä toimistoon.

Samoin kengät käytin loppuun, toimistossa ne tuppaavat kestämään rajatun määrän. Keinonahkaisina tuskin laittaisin enää jalkaani, mutta ruskeat purkkarit kyllä. Kaapissa ei sellaisia ole, mutta siniset kyllä ostin viime kesän aleista. Puseroa pidin myös parisen vuotta, se oli M&S:n pusero josta aidosti pidin kyllä, pistäisin sen edelleen päälleni. 12£ hintalapun kanssa sen kesto ei ollut kovin hyvä ja kangas lähti kulumaan.

Jakku sen sijaan ei koskaan oikein istunut. Se on tarkoitettu ulkotakiksi ja siihen nähden se ei toiminut. Se tuntui istuvan aukinaisena mutta kiinni laitettuna ei oikein ikinä. Pukisinko sen uudelleen? En, koska se ei vieläkään istuisi. Sen sijaan valkoisen jakun voisin noin muutoin kyllä pukea päälleni. Kaulassa oleva riipus on mieheltä lahja ensimmäisenä jouluna. Se on edelleen olemassa ja sitä pidän edelleen kaulassa säännöllisesti.

2013

Kuviin on ilmestynyt pää, nimenkin taisin kertoa. Vaatteista sen sijaan ei ole jäljellä kuin laukku joka on edelleen yksi suosikistani keväällä ja syksyllä. Äidiltä joululahjaksi saatu Longchamp on huolehdittu hyvään kuntoon uudelleen ja uudelleen. Housut on tilattu H&M:ltä ja ottaen huomioon että en usko oranssinruskean oikeasti olevan värini pidin niitä yllättävän paljon. Todennäköisesti siihen saakka että saumat antoivat periksi. Housut nimittäin istuivat hyvin, sääli että malli lopetettiin kokonaan eikä näitä saanut enää. En usko että osaisin tätä väriä enää pitää päälläni vaikka ne kivat ovatkin. Tuskin viihtyisin.

Paita on YourFACE ja jakku H&M. Jakun tiedän käyttäneeni loppuun saakka, tein saman minkä tunnun tekevän kaikille jakuilleni: nojasin kyynerpäät puhki työpöytään. Tämä on toinen josta harmittaa aidosti että samaa mallia ei enää ole. Tämä oli kaapissa myös punaisena ja mustana ja pidin jokaista niistä paljon. Kauluspaidat taas raivasin kaapista pois jossain vaiheessa. Yksinkertaisesti eivät vain ole sitä tyyliä mitä haluan pitää. Tämä taisi olla kaapissa paljon pidempään kuin muut mutta lopulta sekin päätyi kierrätykseen.

2014

Tässä Prahassa otetussa kuvassa aletaan olemaan jo paljon lähempänä sitä tyyliä jossa viihdyn nykyisin. Tästä kokonaisuudesta on useampi juttu kaapissakin vielä. Farkut eivät ole, mutta tokihan samat laittaisin uudelleen jalkaani. Sen sijaan Tommy Hilfigerin ballerinat ovat kaapissa odottamassa lumien sulamista. Hiljalleen ne alkavat olla kunnossa jossa niitä ei enää voi pitää, mutta uskoisin saavani niistä vielä yhden kesän ainakin irti.

Laukku sen sijaan ei ole. Se on Prahasta ostettu ja pidin siitä ihan valtavasti, mutta totuus on kyllä se, että ei se käytössä kestänyt. Halpatuotanto laukku hajosi puolessa vuodessa mutta sen aikaa pidin sitä kyllä. Uudelleen pitäisin kyllä punaista pientä laukkua mutta ehdottomasti en tätä samaa enää. Jakkua ei enää valitettavasti ole, mutta jos kurkkaat keskiviikon postauksen kuvia niin hyvin samanlainen siellä on päällä. Vaaleanharmaa jakku siis kuuluu edelleen tyyliin. Tämä yksilö on vaihtunut toiseen.

2015

Tämä on se kohta kun olin alkanut aidosti jo katsomaan mitä syön ja koska. En viihtynyt kehossani enää ja halusin pudottaa edes vähän painoa. Tässä vaiheessa vuotta ensimmäiset kilot olivat pudonneet ja kuvissa hymyili itseensä paljon tyytyväisempi minä. Kokonaisuus on valittu tyttöjen iltaan eli ihan perus kokonaisuus tämä ei ole. Hame on aikaa sitten jäänyt liian suureksi, mutta ehdottomasti pukisin sen uudelleen päälleni. Rakastin sitä ja pidinkin kohtalaisen paljon. A-linjainen keinonahka tuntui toimivan ihan kaikessa ja aivan kaiken kanssa

H&M:n pusero on edelleen olemassa ja säännöllisesti olenkin sen päälleni laittanut. Jälleen yksi malli jota olisi mielellään voinut ostaa enemmänkin. Paidat kestävät pesua uudelleen ja uudelleen ja toimivat monessa kokonaisuudessassa. Sama on siis turkoosina ja mustana kaapissa myös. Jakun kohdalla ollaan tilanteessa jossa pukisin sen päälleni mutta se on käytetty loppuunsa. Tämän kokonaisuuden kyllä pukisin päälleni vaikka samantien uudelleen. Jos joku tietää mistä vastaavan hameen voisi löytää niin saa vinkata.

2016

Farkut - samaa mallia uudet kaapissa. Nämä kulutettu loppuun. Jakku - korvattu vaalean harmaalla, tästä kulutin kyynerpäät loppuun tästäkin. Huivi - viikottain käytössä. Pusero - käytetty loppuun. Kyllä, pitäisin tätä kokonaisuutta uudelleen samantien. Tässä kuvassa painoa on pudonnut se 20kg ja ollaan samassa tilanteessa kuin nytkin: kaappi kaipaa uusia vaatteita. Tässä vaiheessa en kuitenkaan ostanut niitä vielä. Ostin sen mitä oli pakko, sillä olin käynyt salilla reilun puoli vuotta ja tuloksia alkoi tulemaan enemmän. En yksinkertaisesti halunnut maksaa uusista vaatteista. Tiesin että muutosta olisi vielä jäljellä ja pakko sanoa että olin oikeassa. En tosin ajatellut että tässä menisi näin kauan mutta elämä yllättää, toisinaan myös toisella elämällä ja hyvä niin.

2017

Kuvia ei ole ollenkaan alkuvuodesta. Olin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja voin koko ajan pahoin ellen syönyt jatkuvasti. Henkinen hyvinvointi oli kaukana siitä mitä se kahtena edellisenä vuonna oli ollut. Joten blogi sai olla tauolla ihan rauhassa tauolla. Huhtikuussa alkoivat hermokivut ja siinä sitä sitten oltiin, hyvin syvällä sen kanssa että huoli lapsesta kasvoi samalla kun oma olo syöksyi fyysisen kivun myötä alaspäin.

2018

Viime vuodelta sen sijaan löytyy jo kuva. En tässäkään voi vielä kovin hyvin, mutta paremmin kuitenkin. Raskaus jätti jäljelle painoa josta koetin hitaasti päästä myös eroon. Jakku on edelleen olemassa, samoin huivi ja paita. Farkut ovat liian suuret. Laukkukin on olemassa ja käytössä edelleen. Tämä on viimeinen saman mallin H&M:n jakku, joten myönnän käyttäväni tätä aika säästellen. Rakastan kirkasta sinisen turkoosia väriä ja etenkin valkoisen ja mustan kanssa se tuntuu toimivan ihan valtavan hyvin. Zaran valkoinen huivi on harvakseltaan sekin käytössä, en silti osaa luopua siitä. Käytössä se kuitenkin.

Huomaan miten paljon olen luopunut väreistä ja ehkä rohkeammista valinnoista kun näitä katsoo. Nykyisin väriskaala on paljon suppeampi ja aloinkin katsomaan noita vanhoja kuvia miettien mitä oikeasti pukisin ylleni. Enemmänkin kuin vain näissä kuvissa olevia. Kaipaan värejä kaappiin mutta lisäykset lienee parasta tehdä hiljalleen. Kropan muuttuessa valtavasti viimeisen neljän vuoden aikana on hiljalleen aika katsoa läpi tuota tummansinisen, mustan, valkoisen ja harmaan liittoa jossa on mukana ripaus vaaleanpunaista. Toisaalta onhan tuo vaalean violetti hame alku sekin. Ainakin ne kulmakivet ovat kasassa jälleen.

Pitääkin tarkistaa mitä punaisia oikeasti on enää jäljellä.

Upeaa viikonloppua!