31.1.2013

Winter day.

Tiedättekö, itselleni kaikkein vaikein päivä viikosta on torstai. Jaksan kyllä alkuviikon viikonlopun jäljiltä hyvin nukkuneena. Perjantai menee jo ihan omalla painollaan, mutta torstai tuntuu pitkältä ja vaikealta päivältä. Yleensä valmistaudun siihen niin, että ruuat kaivetaan pakkasesta illalla, viikonlopun ylijäänyttä ja muutenkin koetan vain oleilla. Siksi päätinkin tänä torstaina piristää niin teitä kuin itseänikin näillä aurinkoisilla kuvilla lauantailta.

Kävimme aamupäivän kävelyllä kaikkea muuta kuin terveeliseen kohteeseen eli Espoon Vaasan tehtaille. Se on kävellen sellainen hyvä reippaan tunnin mittainen lenkki. Ulkoilua talvisessa auringonpaisteessa, se tekee kieltämättä kyllä hyvää etenkin kun on varustautunut kunnolla. Mikä ikinä saikaan lauantaina tekemään vaakaa keskellä päivää, siihen en osaa vastata, mutta tällaisessa talvisessa kokonaisuudessa oltiin kävelyllä. Kauppaankin ehdittiin vielä tämän jälkeen.

Huomenna on jo perjantai, sitten on taas viikonloppu eli eiköhän porskuteta taas tämäkin torstai eteenpäin. Onko torstai jollekin muulle viikon vaikein päivä?


Takki/Jacket: Sokos
Farkut/Jeans: Evans
Kengät/Shoes: Pertti Pahlmroot
Huivi/Scarf: Gant
Hanskat/Gloves: Old
Pipo/Hat: Gina Tricot (old)
Aurinkolasit/Sunglases: Esprit

You know, Thursday is actually the most difficult day for me on every week. Maybe I just sleep too little, but still it seems like the week have been more than long enough at that point. Last Saturday we took an hour lookg walking to in beautiful winter day. I was clearly happy since I made those funny poses. Well, that's me, I like to goof around every once and then.

Have a great Thursday and hope you are all well!

Winter in Finland.

30.1.2013

Sleek Makeup blush.

Nyt on kosmetiikka keskiviikko taas keskiviikkona. Mainitsinkin tässä postauksessa tilanneeni ennen joulua hieman kosmetiikkaa itselleni aikaisemmin tuntemattomalta merkiltä nimittäin Sleek Makeupilta. Olen tosiaan katellut erästä irlantilaisen naisen pitämää meikkaukseen ja maskeeraukseen liittyvää youtube-kanavaa jo reilun vuoden säännöllisesti. Hän käyttää ajoittain Sleekin meikkejä ja punnittuani hyvän tovin asiaa totesin, että voinhan minäkin kokeilla, että millaisia ne ovat. Etenkin kun pääsin svuille ja törmäsin hintoihin. Kyllä, kokeilen mielelläni edullisesti ja kun kallein luomiväripaletti maksaa 10€ ja muut tuotteet ovat sen alle, niin voittekin sitten arvata, miten tämän kanssa kävi. Useampihan sieltä tuli tilattua.


Ensimmäisenä arviointiin pääsee poskipuna. Kuten kuvasta näkyykin, on poskipunaa pakkauksessa 8g joka on mielestäni ihan hyvä määrä tuotetta. Omani on sävyssä Rose Gold ja tuotteen hintaa on tosiaan 5.50€. Kaikkineen tähän saakkahan siis kaikki on hyvin eikö? Pakkaukseen ei sisälly sutia sitten niin minkään tapaista, mutta kyllä minulla noita vippoja riittää ihan hyvin, se ei siis missään nimessä ole ongelma. Olen mineraalimeikkien kanssa tottunut sutien kanssa muutenkin meikit naamaani laittelemaan, joten en tiedä olisinko edes pakkauksen mahdollista omaa vippaa käyttänyt. Pakkaus on todella napakasti kiinni eli ei aukea itsekseen. Vähän sai aluksi kiskaista auki, mutta Ennemmin toimin niin kuin katson kuinka tuo paketti aukeaa itsekseen meikkipussiini ja pahimmillaan hajoaa sinne. 8g hajonnutta poskipunaa pitkin laukkua on tosi paljon!

Ehdottomana plussana pakkauksessa on myö eleettömän muotoilun lisäksi (tunnetusti pidän sellaisesta) peili. Kansi aukeaa kunnolla auki niin, että paketti on 180 asteen kulmassa parhaillaan avinaisena ja peili on koko kannen kokoinen. Minä ainakin ilahduin tästä ihan suunnattomasti. Peilejä on kovin harvoissa tuotteissa joita käytän (mihins laitat mineraalipuuterikannessa peilin?) ja tämä ominaisuus erittäin tervetullut itselleni.


Oma nimenomainen värini Rose Gold sopii hyvin tällaiselle pohjoismaisen vaalealle iholle antaen sille sopivasti punaa ja hohtoa. Tuotteessa on hyvin pigmenttiä myös. Tässä kohdassa lienee jo jokainen arvannut, että kohta on tulossa sellainen rekan kokoinen mutta tähän tekstiin ja niin onkin, nimittäin: Ihoni ei kestä tätä. Viikon käytön jälkeen nousi poskipäihini ihottuma joka rauhoittui välittömästi kun vaihdoin poskipunan takaisin vanhaa ja tämä jos mikä harmitti. Olisin kovin mielelläni tätä käyttänyt, ainakin nyt yhden purkkisen, mutta minkäs herkkäihoisena teet. Luomivärit tai huulipuna eivät aiheuttaneet allergiaa, joten saattaa olla, että poskipäilläni saattoi olla vain huono hetki menossa. Kokeilen siis keväämmällä ehkä uudelleen. Jos ei vieläkään toimi, niin eiköhän Siskoni keksi tälle jotain tekemistä.

Kaikkineen siis hinta hyvä, toimitus Suomeen kesti kolme viikkoa ja tuote ylitti odotuksensa mitä hintaan tulee. Ei sopinut minulle niin hyvin kuin olisin toivonut. Sääli, mutta kyllä tästä pettymyksestä tokenen. Onneksi hinta ei tämän pahempi ollut.

Onko teillä kokemusta Sleek Makeupin tuotteista? Ainakin Ostolakossa blogissa (tässä merkinnässä) oli kokeiltu huulipunaa jos muiden kokemuksia tahtoo lukea.

Hyvää keskiviikkoa!


After giving it tought I decided to order Sleek Makeups blush (and some more broducts as to test them. I have hear a lot about them and since they deliver to Finland I decided to test them. First I must say, that they are really well prised since this blush was 5.50€. They came to Finland about three weeks but I did order them just before christmas so lot's of holidays as well. I like the fact that they have mirror in these blushes. It's basicly good product, but it just does not suit with my skin. Not at all. Colour is great, my skins just does not like it. Shame, I liked it. I'm glad it was not that expencive.

Have you tried Sleek Makeup? Hope you are all well!

29.1.2013

Back to blond hair.

No niinhän siinä sitten kävi, että oma kestävyys tukan kanssa joka väripurkin mukaan oli tumman vaalea loppui kesken perjantaina ja sunnuntaina tukassa oli uusi väri. Tumman vaalean tilalle tuli helmen kirkas tuhkanvaalea. Hunajan ja kauraryynin seokselta se minusta näyttää noin värinsä puolesta. Hiuksista lähti kerralla pois vähän reipas 10cm pituutta pois ja vaikka tarkoitus ei ollutkaan niitä värjätä mitenkään liukuvärjätyn näköisiksi, niin siltä ne nyt sitten kuitenkin näyttävät. Ainakin sunnuntai päivän harmaassa ulkoilmassa.

Paluu blondiksi tarkoittaa, että tämä on melkein vaalein mitä tähän uskaltaa laittaa, mutta tummempaa en enää halua ainakaan hetkeen. Vuosikausia koin, että oma värini on nimen omaan vaalea ja niin koen edelleen. Tummempi oli kiva kokeilu, mutta koska olen olemassa todella vaalea ja kulmani ovat oikeastaan olemattoman väriset, niin kyllä paluu vaaleaan helpottaa senkin kanssa. Kaikkineen tämä on vähän kun olisi tullut kotiin. Lyhyemmät, mutta terveen kiiltävät hiukset joita kehtaan taas pitää auki kuntosakin puolesta. Taidan vaan luovuttaa sen kanssa, että minulla koskaan olisi paksu ja tuuhea tukka platinan värisenä.

Miltä se teistä näyttää?

Kokeilin sunnuntaina asussa paluuta muuhunkin vanhaan nimittäin ruutuihin. Sain Business womanin tästä postauksesta ideasta vierailla Kotinörtin vaatekaapilla. Pyysin kyllä kauniisti luvan lainata miehen ruutupaitaa. Vieläkään ruutu ei ole oikein kuosini enkä koe oloani siinä kovin kotoisaksi. Jääköön sen omistaminen siihen yhteen kesäpaitaan. Kiitos kuitenkin rakkaalle miehelle joka hieman kummastuneen näköisenä kaivoi pyytämäni paidan kaapistaan lainaksi. Pysyköön hänen kaapissaan, sopii paljon paremmin hänelle.

Näiden kokeilujen myötä hyvää tiistaita!



Pusero/Shirt: From Dublin (borrowed from my boyfriend)
Neule/Knit: Mark's&Spencer
Hame/Skirt: Mark's&Spencer
Kengät/Shoes: From Turku
Laukku/Bag: Longchamp

So I'm back being blond! Now you're going to say I was blond before as well. Well, in everywhere else than in Finland yes, but not here. You could say that Finland is promised lands of blonds. That dark blond I had, it's darkest colour I've had in my hair since I was 16. And the colours you try when you are 16 and trying to anoy your morher does not really count now do they?

Well, back in blond I decided to try something else I've worn long time ago: squares. I'm not a huge fan and I actually borrowed my boyfriends shirt for this. I'm still not a fan of squares on me, so I putted shirt back on his closet. New hair still makes me smile, what do you think? 

Hope you are all well!

28.1.2013

10 hearts.

Hei, iltapostaus! Oikeesti? Onkohan se nyt ihan tosissaan, että päivittää blogia kaksi (!) kertaa päivässä. Noh, on se tällä hetkellä, koska on asiaa. Sain nimittäin ihanalta Sallamarilta haasteen kymmenestä sydämestä, jonka halusin maanantai illan kunniaksi toteuttaa. Maanantaina jos koska tarvitsee sitä piristystä.

Mikä ihmeen kymmenen sydäntä?

1. Listaa tämän hetken kymmenen lempiasiaasi.
2. Jaa haaste viidelle tykkäämällesi blogille ja ilmoita siitä heille.
3. Muista nauttia listaamistasi asioista mahdollisimman usein!

Halusin listata tähän arjen pieniä asioita, sellaisia joista nautin eniten kiireisen (tai vähemmän kiireiden arjen keskellä). Terveys, Kotinörtti, perhe ja rakkaat ystävät. Tottakai nautin näistä eniten, mutta kuitenkin tahdoin jakaa teille pieniä arkeani sulostuttavia asioita. Olen saattanut mainita näistä osan aikaisemminkin, mutta ajattelin, että se ei varmaan häiritse.

Kuva/Photo: http://weheartit.com

1. Valmiiksi keitetty kahvi aamuisin.
Olen siinä onnellisessa asemassa, että Kotinörtit herää töihin mennäkseen ennen minua ja joka arkiaamu onkin sitten kahvi valmiiksi keitettynä. Se jos mikä on minulle aamun luksusta. Kun en minä mikään aamuihminen kuitenkaan ole.

2. Siiti auto.
Olen huono, siis todella huono pesettämään autoani saati sitten siivoamaan sitä sisältä. Koetan pitää sen siistinä, mutta kun olen niin kamalan laiska sen kanssa. Tänään kuitenkin vein auton pesuun ja siivosin sisältäkin. Ai että se on kaunis ja kiiltävä ja ihana. Muistaisinkohan nauttia tästä jatkossakin? Miten auton pesetys tuntuu aina yhtä vaikealta?

Kuva/Photo: http://weheartit.com

3. Avokadot ja rusinat.
Kaksi suurinta heikkouttani. Oikeasti. Avokadot ovat ihan huumaavan hyviä, syön niitä oikeasti melkein päivittäin (joskin koetan muistaa, että vain yksi päivässä). Sen avokadon on muuten huomannut ihoni kunnosta. Lienen joskus aikaisemmin kertonut kärsiväni kiuvasta ihosta etenkin käsissä. Se on paranemaan päin enkä nyt keksi mitään muutakaan kun sen avokadon. Ne rusinat taas, ne ovat suurinta herkkuani olleet lapsesta saakka. Kotinörtti ei pidä rusinoista, joten kaikki asunnon rusinat ovat minulle! <3

4. Blogien lukeminen.
Siinä missä pidän bloggaamisesta kirjoittajan ominaisuudessa niin nautin kyllä niiden lukemisestakin. Hetki itselleni suosikkieni parissa on kullan arvoinen hetki josta nautin suuresti. Yhtä lailla on aina ihanaa löytää uusi ja mielenkiintoinen blogi.

5. Lukeminen.
Lukeminen noin muutenkin on harrastus, jota tuppaan harrastaman kohtalaisen usein. Luen mielelläni romaaneja, mutta myös elämänkertoja. Luen laajalla skaalalla oikeastaan kaikkea paitsi kauhua. Pidän valtavasti ns. vanhan ajan oppaista. Mm. vuodelta 1910 oleva keittokirja sai aikaan hymyn jos toisenkin huulilleni. Pyrin aina lukemaan illalla kirjaa, edes sivun tai kaksi, ennen nukahtamista.

Kuva/Photo: http://weheartit.com


6. Halaukset.
Olen pohjimmiltani kovin läheisyyden kaipuinen ihminen ja sylissä olo ja halaukset ovat ehdottomasti hyvän mielen asioita, ihan joka päivä.

7. Ruuan laitto.
Tämä on vaihteleva harrastus. Ajoittain en jaksa laittaa kun niin simppeliä perusruokaa, että itseäkin harmittaa välillä, etten saa mitään suurempaa aikaiseksi. Sen sijaan välillä taas, kuten viime viikonloppuna, jaksan oikeasti kokata enemmänkin, vanhoilla resepteillä ja kokeilla uusiakin. Joten siis ajan kanssa ruuan laittaminen on kyllä ehdottomasti sydämen asia. Leivon myös mielelläni jos vaan on aikaa ja siinä hommassa kyllä parasta on se raaka taikina kulhon reunoilta.

Kuva/Photo: http://weheartit.com

8. Brunssi.
Meillä on Kotinörtin kanssa muodostunut tässää talven aikana uusi perinne. Mahdollisuuksien mukaan jos olemme sunnuntaina kotona teemme aamupalan sijaan kunnon brunssin jälkiruokineen kaikkineen. Runsas ja rauhallinen aamiainen joka venyy välillä yli puoleenkin päivään on kyllä luksusta, josta koetan nauttia mahdollisimman usein.

9. Nauraminen.
Nauru pidentää ikää uskon minä ja olenkin aika nauravainen ihminen. Koetan pitää elämänasenteeni mahdollisimman positiivisena, murjottamisesta ei kamalasti ole apua ja monessa asiassa on hyväkin puolia, vaikka ne ilmenisivätkin sitten vasta monen vuoden päästä.

10. Ilmapallot.
Saatan kuulostaa lapselliselta, mutta oikeasti ilmapallot tekevät minut onnelliseksi. Minulla on olemassa vuosia vanha Nalle Puh juliste, jossa lukee "On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo". Ja niin se minusta onkin.

Aion nyt sen verran poiketa säännöistä, enkä haasta ketään erikseen vaan sanon, että ottakaa koppi, piristäkää maanantai iltapäivänne miettimällä, mikä arjen pieni asia tekee juuri sinut onnelliseksi? Mikä saa sinut hymyilemään tai mikä on arjen pientä luksusta? Luen mielelläni ihan jokaiselta lukijoistani asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Vaikka kommenttien muodossakin jos sinulla ei ole blogia tai et halua kokonaista postausta tehdä!

Näistä mietteistä oikein hyvää maanatai illan jatkoa!

Kuva/Photo: http://weheartit.com/

Here are ten things I currently love. More explenation in finnish, but those ten things are: ready made coffee in the morning, clean car, avocados and raisins, reading blogs, reading books, hugs, cooking, sunday brunch, laughing and balloons.

What are yours? Hope you are all well!

Blue on blue.

No taas laahataan kuvissa jäljessä. Tosin en jaksa uskoa, että kukaan oikeasti uskoisi, että kirjoitan nämä tekstit oikeasti aamulla kuudelta valmiiksi. Kyllä näitä edellisenä iltana napsutan. Pidän kuitenkin siitä ideasta, että nämä julkaistuvat aamusta. Jotenkin säännöllisempää itselleni niin. Jäljessä kuitenkin mennään siinä mielessä, että vuorossa on perjantain kokonaisuus. Haittaako teitä, että asut tulevat päivän tai pahillaan viikon viiveellä? Olisiko parempi pitää viikonloppuasut viikonlopuissa ja arkiasut arkipostauksissa?

Meillä perjantait menevät aika samalla kaavalla, haen Kotinörtin töistä autolla, huristamme kauppaan ja suunnistamme siitä kotiin. Vaikka sen jälkeen olisikin menoa jonnekin, niin tämä on se perus kaava perjantaille. Perjantain asuna toimi sininen sinisellä ja ripauksella valkoista.

Pirteiden kuvien parista hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


Bleiseri/Blazer: H&M
Paita/Blouse: YourFace
Farkut/Jeans: Evans
Kengät/Shoes: Pertti Pahlmroot
Laukku/Bag: Longchamp
Korvakorut/Earrings: Gift
Kaulakoru/Neglace: Old

This is actually fridays outfit. I'm a bit late on these photos, but I do like to show you these outfits so I hope you don't mind them being a little late. And yes, we still have that much snow here. It's winter and yes it was cold out there to take these photos. But the rare sunlight is so much better to take the photos! Blue on blue with a hint of white. That was my friday's outfit.

Have a great week and hope you are all well!

Spinnig around!

27.1.2013

A Guide to Elegance

Viime viikon sunnuntaina pohdin, mikä on luksus laukku ja mikä ei. Tällä viikolla pohdittavaa on riittänyt eräästä omistamastani kirjasta. Törmäsin ensimmäisen kerran tähän kirjaan lukiessani Katheliin Tessaron romaanin Eleganssi vuosia sitten. Kirja pohjaa Madame Dariauxin kirjaan ja sen jälkeen olen halunnut saada käsiini tämä Genevieve Antoine Dariauxin vuonna 1964 kirjoittaman kirjan A Guide to Elegance.

Kuka ihmeen Genevieve Antoine Dariaux? Madame Dariaux vietti suurimman osan elämästään Pariisissa. Ranskalainen tyyliguru jonka ura johti pukukorujen suunnittelusta Nina Riccille directrice:ksi (johtaja?). Tämä kirja on täydellinen opas miten pukeutua ja miten olla elegantti, jos siis asut 1960-luvun Pariisissa. Vaikka kirja nostatti monesti hymyn huulille, niin on sanottava, että monet asiat kirjassa ovat edelleen totta ja monen asian kanssa voin olla täysin samaa mieltä.

Last sunday I mentoined my bags and had a tought or two about what is designer bag and what is not. This week I have been reading a book called A Guide to Elegance. It was writen by a french lady, madame Genevieve Antoine Dariaux and it was published in 1964. Madame Dariaux lived most of her life in Paris and for many years she was a directrice of Nina Ricci. Book it self is a perfect quide to look elegance, if you live in 1960's Paris.


En välttämättä halua koe tarvetta omistaa villakankaista kävelypukua mustana, beigenä ja laivaston sinisenä, puhumattakaan siitä, että tahtoisin omistaa asustesetin johon kuuluvat kengät, laukku ja hansikkaat näissä samoissa väreissä. Mielestäni myös alle 14-vuotiaan on hyvä kantaa mukanaan sateenvarjoa ja välttäättä maaseudulla paras tapa pukeutua ei ole matalakorkoiset avokkaat yhdistettynä tweedpukuun (saatan olla eri mieltä jos saan kutsun Brittiläiseen kartanoon).

I don't think I need to have a woollen walking suit in black, beige and navy. Not to mention to own a set of bags, glowes and shoes in all those colours as well.  I also do think girls under 14 can carry an umbrella with them. I might not think that the best way to dress to countryside is to wear a tweedjacket and low heel pumps (I might think otherwise if I get an invitation to a castle in UK).

Kuva/Photo: http://weheartit.com
Sen sijaan madamen kirja on pullollaan ajattomia ohjeita kuten:
Et tarvitse vaatevuorta ollaksesi elegantti.
On parasta ostaa parasta laatua johon sinulla on varaa.
Vaatteen tulisi aina istua hyvin.

Kaikki ovat kuulleet nuo ohjeet aivan varmasti, mutta kirja saa vakuuttumaan siitä, että ne ovat todella kaikki oleellisia asioita. Kirjan antaa hyvän osviitan myös nykynaiselle siitä, mitä kannattaa omistaa ja muistuttaa siitä, että vaatekaappia tulisi suunnitella.

But there are many timeless advices she gives, ones that I think are most important are:
You don't need a closet full of clothes to be elegant.
You must buy the best you can afford.
A garment should alway be fitted.

We all have heard those thing many times, but madame Dariaux is very convinsing. The book also reminds women that it's a good thing to plan your wardrobe.

Kuva/Photo: http://weheartit.com

Tämän kaiken seurauksena ei liene hankalaa tulla siihen johtopäätökseen, että aloin itsekin ajattelemaan omaa vaatekaappiani ja sen paikkoittain hyvinkin laajaa valikoimaa vaatteita. Ovatko ne ihan kaikki tarpeellisia ja istuvatko ne kaikki todella hyvin? Niinpä minä sitten kävin läpi vaatekaappini jälleen kerran.

Eikä liene mikään yllätys, että kaapista löytyi taas kerran kirpputorille vietävää. En ole villeimmissä unelmissanikaan ajatellut, että minusta sinällään tulisi yhtä elegantin vähäeleinen pukeutuja kuin mitä vaikkapa Audrey Hepburn on silmissäni, mutta ainakin voisin edes panostaa niihin laadukkaisiin istuviin vaatteisiin. Omistahan minä jo hyvän määrän hyvä laatuisia huiveja ja laukkuja, miksi en tekisi samaa koko vaatekaappini kanssa? Eihän tarkoitus ole saada aikaa konkurssia vaan panostaa hiljalleen.

After all this it's not a huge surprice that I made a check to my wardrobe. I found many things that don't fit me that well, but the ones I have saved just in case. They are not on my wardrobe any more. I don't think I can ever be so elegant as let's say Audrey Hepburn (I'm a huge fan of hers tough). But I can plan and try to get less clothes but in better quality. It's not the point of getting it all in once, but little by little.

Kuva/Photo: http://weheartit.com
Totuus on nimittäin aika yksinkertainen, laatu kestää pidempään. Tottakai ajoittain voi hullutella, mutta mitkä kaapissani ovat kestäneet parhaiten? Ne laadukkaimmat vaatteet. Ne jotka päälle pukiessani voin todeta, että selkäni oikenee suoremmaksi ja tunnen oloni paremmaksi. Sellainen vaatteen pitäisi olla.

Vaikka minua houkuttaisikin kokeilla vuoden shoppauslakkoa kuten ihanainen Lennu päätti tehdä, niin haluan kuitenkin seurata Madame Dariauxin ohjeistusta suunnitella vaatekaappini sisältöä ja ostaa harkiten laatua. Vielä kun tässä haaveessa onnistuisin.

Miten on teidän laitanne? Onko kirja tuttu? Suunnitteletteko te vaatekaappianne? Mitä teille on eleganssi?

Hyvää sunnuntaita!

It's quite simple, quality is much better to get. I don't need to buy everything over and over again. Clothes shoud fit and they should make you feel good. I'd like to try a year with out shopping any clothes, but I think it's far more better for me follow dear madame Dariaux's quide to plan my wardrobe. Here's hopping for the best!

Have you read this love book? Do you plan your wardrobe? What is elegance to you?

Have a great Sunday!

26.1.2013

On Tuesday.

Tiistainen asukokonaisuus on jäänyt roikkumaan koneelle, joten laitetaan se tänne näytille. Parempi kaiketi myöhään kuin ei milloinkaan. Tiistain kokonaisuutta inspiroi Jonnamaista blogin Jonnan maanantainen postaus. Raidat, beige ja punainen näyttivät silmissäni kovin kauniilta ja koska vielä on aivan liian kylmä ihan samanlaiselle kokonaisuudelle, niin tässä oma versioni siitä näin viileämmälle kelille sopivana. Pidän beiden ja punaisen yhdistelmästä, tasoittavat toisiaan minusta oikein hyvin. Raidat tuovat raikkatta kokonaisuuteen, niin ainakin kokisin tämän asian kanssa.

Iskeekö teihin punaisen ja beigen yhdistelmä?

Näistä tunnelmista aamukahvin parista oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille!


Bleiseri/Blazer: H&M
Neule/Knitwear: Nelly
Housut/Trousers: H&M
Laukku/Bag: Mulberry
Rannekoru/Bracelet: Halonen

Here is an outfit I wore on Tuesday. It's quite simple, but I think it works. Do you like that combination?

Have a great weekend and hope you are all well!

25.1.2013

New ones at use.

Longchampin laukku ei ole ainut uutuus joka saapui keskiviikkona, myös UPS:n lähetti muisti Tommy Hilfigerin paketilla. Minä kun luulin kiertäneeni alet? Perustelin kyllä nämä kaksi ostosta itselleni sillä, että nämä korvaavat vanhat tuotteet. Paketista kuoriutui alennusmyyntien selauksen jälkeen semmoinen "ihan perus" sini-valko raidallinen kauluspaita. Edellisen heitin roskiin jo viime kesänä. Siis semmoisen työkelvollisen. Kaipasin uutta, alennusmyynnissä sitten sorruin. Samoin jo viime vuoden elokuussa kaipasin uutta mekkoa ruskean Monsoonin mekkoni tilalle. Ostinkin silloin sinisen JackPotin mekon, mutta se ei ollut ihan niin leveähelmainen kuin Monsoonin versio ja vaikka erinomainen onkin, niin kaipasin silti samanlaista. Sekin löytyii -50% alessa. Periaatteessa siis vain korvasin vanhat enkä ostanut uutta, eikö? Kuulostipa selittelyltä...

Mekosta ei ole vielä kuvaa (on muuten tosi vaikea saada henkarilla otettua kivaa kuvaa), mutta paidan laitoin heti eilen päälleni uuden laukun keikkuessa mukana myös. Perus turvallista sinistä oli kokonaisuuteni. Olen oikea sinisen suurkuluttaja pukeutumiseni kanssa, väri jota protestoin parikymppisenä useamman vuoden.

Täällä odotetaan viikonlopulta rauhallista olemista viime viikonlopun hösän ja alkuviikon kiireen jälkeen. Huomenna on ystävä pariskunnan tuparit, mutta muutoin vain oleillaan kotona. Mitä luksusta!

Mitä teillä on viikonloppuna luvassa?



Bleiseri/Blazer: H&M
Paita/Blouse: Tommy Hilfiger
Hame/Skirt: Next
Vyö/Belt: Old
Kengät/Shoes: Pertti Pahlmroot
Laukku/Bag: Longchamp

Yesterday I wanted to take my new bag for use. Bag was not the only new thing I had on me. On Wednesday I also received a new blouse and a new dress. Unfortunately I don't have picture of my new dress (yet!) but it's coming. I did took my new blouse for use. Blue and white stripes, nothing much, but something I like. Simple but great for the office. I just adore that new bag, it's just the right size!

Since I was busy last weekend as well at the begining of this week I decided to just relax this week end. We do go to a house warming party but that's it, nothing more to do. I'm so looking foreward to that!

What are your weekend plans? 
What ever it is, have a great weekend and hope you are all well!

24.1.2013

Longchamp Roseau.

Kun Puuvillankukkia ja päiväkirjoja blogin Pipsa ilmoitti blogissaan, että myynnissä olisivat kaikki Longchampin Roseaut niin ei täällä päässä kovin kauaa harkittu, olisiko laukulle käyttöä vai ei. Olin haaveillut jo hyvän tovin toisesta työlaukusta Bayswaterin ohelle, kesäisemmästä sellaisesta. Haaveissa siinsi tämä Korssin valkoinen laukku, mutta tulisiko se koskaan Suomeen?


Voin sanoa, että Korssin valkoinen unohtui saman tien kun näin tämän kauniin konjakkisen Roseaun. Kunnon kokoinen iso laukku (koosta sanottakoon, että A4 mappi mahtuu kevyesti sisään), jotain muuta kuin musta ja ennen kaikkea todella passeli töihin. Mietintä kesti siis kaikkineen noin minuutin jonka jälkeen olinkin napsuttamassa jo Pipsalle sähköpostia, vieläkö laukku on vapaa. Olihan se, kaupoista sovittiin ja eilen jonotin tovin jos toisenkin postissa saadakseni tämän ihanuuden käsiini.


Illalla tapahtui myös ihme, jopa Kotinörtti totesi laukun olevan kaunis ja oikein hyvä työlaukuksi! Siis se samainen mies, joka pyörittelee päätään laukkukokoelmalleni. Ehkä haltioitunut ilmeeni kertoi kaiken siitä, että tässä on jälleen kerran kokoelmaani yksi vallan täydellinen yksilö. Ei valittamisen sanaakaan tämän kanssa ja tänään pääsikin laukku tositoimiin. Kaikki tarvittava mahtui täydellisesti! On se Longchamp vaan minun merkkini mitä laukkuihin tulee. Monen muunkin merkin laukkuja omistan, mutta kyllä tämän merkin laukut noin kautta linjan miellyttävät silmääni kaikkein eniten.

Täältä onnelisen uuden laukun omistuksen parista hyvää torstaita!


So I love bags. I love Longchamp bags. Here is my latest one from them. I have been dreaming of a new bag for the office. Something else than just black one. there is absolytely nothing wrong with my Bayswater, but I wanted something new. This was the perfect one for that job. It fits A4 papers and my lap top perfectly if needed. It's everything I wanted.

What do you think? Do you like Longchamp bags in general?
Hope you are all well!

23.1.2013

Armi.

Kävin katsomassa Armi näytelmän Helsingin kaupungin teatterissa. Näytelmä siis kertoo Marimekko Oyn perustajasta Armi Ratiasta. Myönnän nyt suoraan, että en koskaan ole ollut mikään Marimekon fani erityisemmin. raidalliset paidat ja Unikko ovat oikeasti kauhistukseni kummatkin. Saatoin nähdä kumpiakin riittävät määrät lapsuudessani ja nuoruudessani. Minulle Marimekko edustaakin juuri jokapoika paitoja, Unikkoa ja Risto-Matti Ratian suunnittelemia laukkuja jollaisessa kannoin koko lukion ajan koulukirjani. Tiedättehän, sen laukun? Se jossa on se iso läppä edessä ja läpässä on tasku ja jonka läppään saa kivasti kaiken maailman kanasmerkkejä.

Tämä ei suinkaan tarkoittanut, ettenkö minä silti tahtoisi näytelmää nähdä. Rakastanhan historiaa ja HKT on aikaisemminkin tehnyt historiaan pohjaavia näytelmiä ja olen niistä suuresti pitänyt. Toisaalta myönnän kyllä Armi Ratian olevan mielestäni myös suomalainen ikoni. Näytelmä itsessään olikin Marimekon kankaiden ilotulitusta. Nimen omaan niiden alkupään kankaiden. Riitta Havukainen tekee raiskyvän, räväkän ja vahvan roolin. Näytelmä on nopeatempoinen ja ehdottomasti jotta siitä saa enemmän irti, niin kannattaa lukea käsiohjelma, mielellään vieläkin enemmän. Hyvä ajankuvaus, mutta kuten Äitini totesi, varmasti saisi enemmän irti, jos olisi elänyt ajan itse tai lukenut paljon enemmän. Samaa mieltä on oltava. Erinomainen ajankuva ja henkilökuva naisesta, joka Suomen mittakaavassa loi imperiumin. Ei sen enempää, mutta ei myöskkään sen vähempää. Suosittelen kyllä, mutta jotta näytelmästä saa enemmän irti, kannattaa vähän edes lukaista Marimekon alkupään historiaa läpi.

Kuva otettu käsiohjelman kannesta.

Teatterivaatteiksi puolestaan valikoitui Monsoonin mekko yhdistettynä keväiseen turkoosiin. Kovin siis minun näköiseni kokonaisuus noin kaikkineen. Monsoonin mekko on kyllä vaan edelleen ihan ehdoton suosikki-pikkumustani kaikin puolin, se on joka kerta yhtä kauniin siisti. Antavahan tuo kaula-aukko on itsessään, mutta kun alle lauttaa tiukemman mustan topin niin johan siitäkin tulee työkelpoinen. Alla oli myös tuommoinen ohut pusero antamaan vähän sitä jotain juttua kokonaisuuteen.

Miten teillä toimii Marimekko? Faneja vai kauhistuttaa?
Hyvää keskiviikkoa!

P.S. Poistin eilen myös mainokset blogistani, vain google adsin jätin aina uusimman merkinnän perään, saatan poistaa senkin. Tradedoublerin mainokset olivat omissa silmissäni ja omassa blogissani haitta, en jaksa kuitenkaan tehdä kollaaseja joilla "pakkomyydä" tuotteita. Blogin uusi ulkoasu on mietinnässä ja vaiheessa, saattaa muuttua jos saan aikaan riittävän kivan näköisen sellaisen. Mainokset olivat enemmänkin haitta kuin hyöty.

Tämä postaus sen sijaan, se on tehty yhteistyössä HKT:n kanssa. Seison täydellisesti kaikkien aikojen lempi teatterini takana ja niin teen jatkossakin, minulle on suuri kunnia tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Linkien painaminen ei tuo minulle rahaa vaan vie suoraan teatterin/näytelmän sivuille ilman välikäsiä. Jokainen mielipide on myös omani (ellei toisin mainita että jonkun muun, kuten vaikka Äitini), arvostelen näytelmän rehellisesti ja kerron mielipiteeni suoraan. Tämä ei myöskään estä minua käymään muissa teattereissa ja kirjoittamasta niistä yhtä rehellistä mielipidettä.


Mekko/Dress: Monsoon
Bleiseri/Blazer: H&M
Paita/Blouse: From Dublin
Kengät/Shoes: New Look
Vyö/Belt: From Dublin
Laukku/Bag: Mango

I went to Helsinki City Theater. They have a new play, one that tells story of Armi Ratia, founder of finish company Marimekko. Marimekko is, if I may say so, quite a huge deal to Finland. You might have even seen their work. I know it sound funny when I say, that even big time celebrities have worn Marimekko and as far as I know it's a huge deal in Asia (especially in China and Japan). But dear lady's, you have to understand, when it comes to finish design, Marimekko is one of the biggest things. And we don't have that many clothing companies here either. 

Anyway, theater was great and I liked the outfit I was wearing as well. Have you heard of Marimekko? What do you think, if you have seen those printed fabrics?

Hope you are all well!

22.1.2013

Lumene sensitive touch serum.

Jatketaan keskiviikko kosmetiikan parista. Tiedän kyllä, että tänään on tiistai, en ole päivistä sekaisin. Siirsin tällä viikolla kosmettiikka-arvostelun keskiviikolle sillä huomiselle halusin kirjoittaa teille eräästä näytelmästä. Päättelin kyllä, että tämä yhden päivän vaihtaminen ei ehkä aiheuta suurta katastrofia.

Tällä kertaa arvostelussa ei ole meikki vaan voide. Kerroinkin ensimmäisessä kosmetiikka postauksessa, että herkistin silmäni Lumenelle lukioaikoina ja siitä saakka olen merkkiä välttänyt. Olin kuitenkin jo hyvän tovin miettinyt, että kokeilisin mielelläni näitä kotimaisia tuotteita voiteinakin ja kun sitten huomasin sarjan, joka on Allergia ja Astmaliiton hyväksymä, niin enkös minä sitten päätynyt ostamaan tämän Lumene Sensitive touch rauhoittavan hoitoseerumin kokeiluun.


Ensinnäkin: Jee! En ole tälle allerginen! Joten olenkin tätä nyt suunnilleen joulusta saakka aamuisin kasvoilleni kosteusvoiteen alle levittänyt. Tämä lupaa rauhoittaa ihoa ja poistaa punaisuutta. Tuote itsessään on hyvinkin, noh seerumimaista semmoista valkoista ohutta voidetta ja se levittyy hyvin kasvoille. Itse en ainakaan pahemmin mitään tuoksua ole tässä oikeastaan havainnut, joten sinällään tämä herkkänenäisille kuten minulle sopii oikein loistavasti. Tämä myös imeytyy hyvin ja iho oikeasti tuntuu rauhoittuvan hieman.

Tämä nyt ei kuitenkaan ollut se ihan suosikkituotteeni ja menee listalle "Saatan ostaa uudelleen". Olin nimittäin jotenkin olettanut, että seerumin kuuluisi tuoda lisäkosteutusta. Ehkä aamulla käyttö tulisi siirtää iltakäyttöön? En tiedä, tämä ei silti pärjää aikaisemmin käyttämälle L'Orealin versiolle ei mitenkään päin kosteutuksen kanssa. Ei tämä huono ole, mutta oma ihoni imee todella paljon kosteutta itseensä myös etenkin näin talvipakkasilla. Seerumi tasoittaa kyllä ihon punaisuutta hieman, mutta ei mitenkään mainittavasti. Ehdottomasti tämä ei ole mikään hoito, punaisuus itsessään ei ole vähentynyt vaikka käyttö on säännöllistä.


Purkista sinällään pidän, se on lasia ja pumppu antaa juuri sopivan verran tuotetta kerralla. Kaikkineen siis ulkonäkö toimii tuotteella hyvin.

Kaipaan itse enemmän kosteutusta kasvoilleni, mutta muuten tässä ei sinällään ole moittimista. Saatan kokeilla uudelleen kesämmällä, pakkaset ovat todella haasteellisia omalle naamalleni, joten tämä ei todella ole ensimmäinen tuote, jonka kohdalla olen joutunut toteamaan, että toimii maaliskuusta lokakuuhun.

Oletteko te kokeilleet tätä? Millaisia käyttökokemuksia teillä on?

Hyvää keskiviikkoa!


I decided to try a new serum product. I have quite a troubled skin wich means that I need to take a good a look at products. This one is soothing serum wrom a finnish brand. It has a lot of good sides: it has a neutral smell and it does take a bit of rednes in my skin away. It does not moisturaize as much as I'd like it to do. Other than that, this one is actually quite good. My skins has a lot of troubles in finnish winter so I kind of like to try this again on summer time.

Hope you are all well!

21.1.2013

Just one photo.

Käsi ylös, kuka arvasi, että tässä käy niin, että vietän vauhdikkaan viikonlopun ja unohdan koko kameran olemassaolon? Minä ainakin. Viikonlopulta on siis tasan yksi kuva ja se on alla oleva perjantai ystäväni illanistujais juhlien asuni kuva. Muutoin kannoin kameran kyllä mukana, mutta yhtään kuvaa en ottanut.

Viikonloppu oli kuitenkin aivan mahtava! Perjantaina istuttiin nauraen iltaa pienellä porukalla. Lauantaina oli lähtö Jyväskylään josta kotiuduin sunnuntaina viiden aikaan. Loistava reissu, liian vähän yöunia kyllä, mutta ehdottomasti sen arvoista.

Viikko jatkuu yhtä kiireisenä kun tänään on vuorossa teatteri ja tiistaina sekä keskiviikkonakin on menoa. Kiirettä pitää, mutta kyllä tästä viikonlopusta sai energiaa sen verran, että tällä jaksaa mennä taas pitkälle.

Miten teillä meni viikonloppu? Onko edessä millainen viikko?

Oikein hyvää alkavaa viikkoa!

P.S. Jos jollakulla on jotain ehdotelmaa, mistä tahtoisi blogissani lukea, niin otan mielelläni vastaan kaikki postausehdotukset. Asukuvia tulee varmasti jatkossakin, samoin nyt useamman viikon vielä keskiviikkoisin kosmetiikkaa, mutta mielelläni toteuttaisin toiveitakin.

Paita/Blouse: Mexx
Villatakki/Cardigan: Vila
Hame/Skrit: Mark's&Spencer
Laukku/Bag: Michael Kors
Rannekoru/Bracelet: Esprit
Kello/Watch: Esprit

The weekend was just great! And it shows... I have only this one picture taken. It's the outfit I wore at Fridays birthday party. I did carry my camera around but apparently had so much fun that I did not have time to take photos. But it gave me a lot of strenght for this this quite busy week just this one trip!

How was your weekend? Hope you are all well!

20.1.2013

Me and my bags.

Tämän merkinnän takana on itselleni uuden blogituttavuuden Emmin pohdinta täällä siitä, mikä olisi täydellinen ensimmäinen merkkilaukku. Aloinkin tässä ajattelemaan, että missä oikeastaan menee se merkkilaukun ja "vain" laadukkaan laukun raja. Mikä tekee merkistä sellaisen, että se on oikeasti merkkilaukku? Onko ainut omistamani merkkilaukku Mulberrylta vai lasketaanko Longchamppia, Korssia, DKNY:tä tai Hilfigeriä tähän? Miten on kotimaisen jo kuopatun Pertti Pahlmrootin laita?

Ymmärrän toki, että ollakseen merkkilaukku on laukulla oltava merkki. Sinällään siis Äitini liki kymmenen vuotta sitten Italiasta tuomat ihastuttavat käsilaukku ja isompi työlaukku eivät ole merkkilaukkuja. Ne ovat pienestä laukkukaupasta ostetut, edelleen uuuden veroiset laukut, mutta eivät merkkilaukkuja. Hyvälaatuisia ja hintansa väärtejä sekä kauniita laukkuja ne kyllä ovat. Mutta missä menee merkkilaukun raja? Onko kyse hinnasta?

Basicly I decided to get all my hand bags out and take some photos of them. There is also a lot of thinking about the idea of designer bags in here. What makes a bag a designer bag and what does not? Does it mean that bags need to be expencive if they are designer? Wich brands are designer?

 
Käsittäisin ainakin, että Mulberryn laukut ovat merkkilaukkuja. Haaveilin Bayswaterista liki kymmenen vuotta ja toteutin unelmani tilaamalla niin "perus" version laukusta kun olla ja voi. Halusin laukun, johon en kyllästy heti ja samantien tuo kaunotar onkin mukanani ollut joka ikinen työpäivä. Se on sopiva työlaukuksi, tai jos totta puhutaan niin toiseksi niistä. Toisena kulkee Lennulta ostettu Longchamp, sillä ovat mukana vaihtelevat tavarat kuten eväspurkit, mahdolliset paperit, kirjat, kamera. Mitä tahansa milloinkin. Autolla töihin menevänä ihmisenä raahaan siis ihan liikaa tavaraa mukanani. Pidän kuitenkin siitä, että Bayswaterissa ovat vain "vakiotavarat".

After ten years of dreaming I decided to get my self Mulberry's Bayswater bag. It took some time to save up the money, but I finally got it. It's been my favourite bag to office ever since I got it. I wanted to have it in black since it was expencive bag for my budget and I wanted it to be basic as possible when it comes to colour. I absolutely love it! 

Three canvas ones.

Two black ones and one brown.

Longchamp on merkki, johon olen luottanut jo vuosikausia. Tässä merkinnässä kerroinkin sillä hetkellä omistuksessani olevista, niitä on tullut lisää kuten varmaan kuvasta huomata saattaa. Luotan siis edelleen merkin laatuun niin laukuissa kuin muissakin tuotteissa, kaikilla noilla on myös funktio käytössäni, en osta niitä koska ne ovat kivat. Varmasti voisin mm. migreeni lääkkeeni kuljettaa muutenkin kuin sellaisessa pussukassa, mutta eivätpähän ajelehdin pitkin laukkua. Huomatkaa huima harppaus mustasta "rohkeasti räväkän" ruskean puolelle jouluna lahjaksi saadussa laukussa. Joskus olen toivottoman tylsä.

Longchamp is a brad I've been trusting for many years now. In here I wrote about all my Longchamp products so far, as you can see, I've gotten some more of them. I like the quality and I like the design as well. I'm not a huge fan of lot's of things in my bag, I like them simple. 

Left: Michale Korss, Right: Tommy Hilfiger

Left: DKNY, Right: Guess

No entäs sitten nämä? Michael Korssin laukun ostin nykyisen työpaikkani saavuttamisen kunniaksi ja vaikka sen käyttö on vähentynyt Bayswaterin myötä on se edelleen käytössä ja sillä on suuri tunnearvo. Laatuun olen myös tyytyväinen. Uusin laukkuhaaveeni on myös samalta merkiltä, mutta siitä mahdollisesti jossain vaiheessa lisää mikäli Suomen markkinoille sellaisia ilmestyy.

Hilfigerin laukun ostin marraskuussa Tallinnasta vapaa-ajan laukuksi. Bayswater on leimautunut niin työlaukuksi jo ja mustia laukkuja riittää vaikka kuinka kaapissani muutenkin, kaipasin siis ruskeaa vaihtelua. Olen ollut Hilfigeriin todella tyytyväinen, sinne mahtuu todella hyvin tavaraa ja se on ainakin tähän mennessä lunastanut itsensä takaisin oikein hyvin. Se on siis lunastanut paikkansa sydämessäni siis.

DKNY:n pikkulaukkua käytän vähemmän, mutta käytössä sekin on. Olen pidemmän aikaa harkinnut tämän pois myymistä, se ei lopulta ole niin paljon enää käytössä, mutta vielä se on kaapissani pyörinyt. Sama juttu tuon Guessin laukun kanssa. Ei ole enää niin paljon minua, mutta en ole oikein raaskinut luopuakaan.Edit.// Sainpas Guessin laukulle ostajan, lähtee postiin ensi viikolla. DNKY:stä vielä siis olisi luovuttava.

Some more bags. Black one is Michael Korss and I got it as a present for me for this job. It's not as used as it usud to be, but still I wear it. It has a place in my heart. Tommy Hilfiger's brown one I got from Tallinn. I think I have enough black ones, so I was "radical" and got brown one. Since I always think of office with bayswater, this was great one for leasure time. 

I don't use DKNY's red-brown or Guess's black-white one that much anymore. I don't know why I have not sold them away already. They are not that much "me" anymore, but I still can't get rid of them.


Sitten kaapissani ovat nämä kaksi Pertti Pahlmrootin laukkua. Tuo ruskea, vaikka nykyisin harvemmin käytössä, on elämäni ensimmäinen nahkainen laukku jonka olen ostanut itse. Kirpaisi muuten opiskelijabudjetista todella paljon. Edelleen pidän siitä myös paljon. Mustan hankin useampi vuosi sitten ja se on kerrassaan täydellinen kokoinen pikkulaukku. Kumpikin on siis vanhempi laukku, olut monessa mukana ja kestänyt todella hyvin aikaa. Sääli ettei näitä saa enää kuin käytettynä, pidin eleettömästä suunnittelusta todella paljon.

Then there are two of these leather bag. They are old and from a finnish brand Pertti Pahlmroot. You can't get those ones as new anymore, they don't exist. The brown one, I got it as a studet and back then it was expencive (as 120€ for me as a studet was much! Well, it still is). I still needed to get one. I'm really sorry you can't get these anymore, I liked the desigh of these. And They were hand made in Finland wich offcourse was a good thing since I live here.

Top left: H&M, Top middle: Esprit, Top right: From Dublin, Down left: Just one I wanted, Down middle: Mango, Down right: Mexx

Sitten on tuo erinäinen kasa nahkaisia ja keinonahkaisia laukkuja. Espritistä en ole vielä osannut luopua, kohta pitää, hajoaa käsiin ja senhän takia pyysin ruskean Longchampin joululahjaksi, tuon tilalle. Valkoinen ja vaaleanruskea odottavat kesää. Valkoinen on kyllä nahkaa, mutta se on H&M:n aleista. Ei se toki itsessään laukkua pahenna. Muut ovat sitten sekalainen seurakunta laukkuja, joista en ole halunnut luopua syystä tai toisesta.

And then I have some more bag (when did I get them so much?) Some of them wait for the summer and some are just nice and I use them every now and then. Most of these aren't real leather, tough the white one is. It's actually from sales at H&M and I was really pleased to get it with the price it was. Perfect for summer!

Tässä siis laukkuni, matkalaukkua, lentolaukkua ja muista vastaavia lukuunottamatta. Niistäkin voin tehdä postauksen jos sille koetaan olevan tarvetta. Mutta siis takaisin aiheeseen: Mikä näistä on merkkilaukku? Onko sillä merkitystä onko laukku merkkilaukku? Missä menee merkkilaukun raja? Minusta kun termi "designer bag" rajaa laukut hyvin pieniin määriin, uniikkeihin ja pienissä erissä valmistettuihin erikoiksuuksiin ennemmin kuin vaikka "massatuotanto" Bayswateriin. Onko nyt vaan bloggaajalla termit hakusessa vai olenko aivan pihalla koko laukkujen maailmasta?

Laukkupohdintojen keskeltä hyvää sunnuntain jatkoa!

P.S. Ja minä kun luulin, että en omista kovin montaa laukkua. Myönnän erehtyneeni. Samoin ajattelin, että laukkuni olisivat jotenkin jännittävän väriset, eivät ole, haaveissa olisikin myös värikäs pikkulaukku.

So here are all my bag, not the ones I use when I travel tough. Do you think they are just bag with good quality or are they designer bags? For me they are good and important bags wich I love. 

Have a great sunday and ho you are all well!

P.S. I tought I don't have a lot of bags. seeing this: I was so wrong!

19.1.2013

This weeks pictures.

Kuvia tältä viikolta, alkaen viime lauantailta oikeastaan. Minulla kun pyörii erinäisiä kuvia valokuvakansiossa, niin ajattelin näin lauantain kunniaksi luoda katseen menneeseen viikkoon.

Since I have some photos in my computer about past week I decided to show them to you as well. Something else than just cosmetics or outfits.


Sain reilu vuosi sitten tämän ihanan taulun hyvältä ystävältäni joka oli tämän perinyt. Vasta nyt tämän esille vaikka monesi olen tälle sopivaa paikkaa miettinytkin. Parin viikon takainen kodin järjestäminen loi tällekin tilan ja Kotinörttikin tämänkin hyväksyi. Ei ole liian naisellinen. Omille kasvoilleni kohoaa hymy aina kun tämän näen, niin minun näköiseni!

I got this from my dear friend over a year ago. Two weeks ago we finally got the perfect space for it. I absolutely love it, it's so me! I still smile every time I see it.


Tein joulupäivänä tilauksen Your'ssille. Valkoisia farkkuja kuten viime vuonnakin. Toiset ovat kaprimittaiset ja toiset täysmittaiset. Pidän valkoisia housuja paljon keväällä ja kesällä, nämä sai nyt 10€/kpl ostettua valmiiksi. Sinällään nämä ovat minusta hyvä ostos vaikka eivät vielä pariin kuukauteen käyttöön tulekaan. Vaikka saappaat suojelevatkin lahkeita, niin en oikein valkoisia alaosia osaa talvella pitää.

On the 25th of December I made a small order to Your's clothing. Same thing as last year, I got my self a new pair of white trousers, two of them, other ones are full lenght and other ones are to my knee. They were 10€/one. I don't care if they are not on style anymore, I absolutely love them!


Saimme töistä joululahjaksi lahjakortit Stoccalle ja aika vähän sen jälkeen jäi maksettavaa uuden tuoksun kanssa. Tästä olin testeriä testaillut jo reilun viikon ja päätin sitten tähän lahjakortin investoida. Olisihan lahjakortilla voinut ostaa vaikka astioita, mutta päätin kuitenkin itseeni tällä kertaa investoida. Tuoksu sopii minulle ihan just eikä melkein. Tuoksuherkälle tämä on myös sopivan mieto tuoksu.

As a christmas present we got a gift sertificate to a big department store here in Finland. since I have not been getting new fragrances in ages I decided to get this one. I already got tester and fell in love with it. I had to pay something my self as well, but not that much. I did decided to get something for my self, I could have get some new plates or something but this time it was just for me.


Ensimmäiset tulppaanit tulivat kotiimme viime lauantaina, uusia eilen perjantaina ja nämä valkoisista parhaat jätin vielä maljakkoon. Tykkään ostaa tulppaanit niin, että ovat vielä ihan vihreällä nupulla, nämä osoittautuivat valkoisiksi vaikka vaaleanpunaisten keskellä olivat. Kauniita! Suosittelen muuten investoimaan sen alle euron siihen ainakin Prismasta saatavaan termokassiin kukille. Uudelleen käyttettävä ja ainakin minä sain kukat paleltumatta kotiin -10 asteen pakkasessa.

On Saturday it was new tulips, first ones for this years. This time white. I love to get tulips in buds, since it's surprice wich colour they are. I also got new ones yesterday, since they are not that expencive this time of year. Makes me miss summer even more tough.

Näissä kuvatunnelmissa lauantaina, tällaista minun viikkooni.
Hyvää lauantaita!

Some things from my week, ho you have a great weekend and hope you are all well!

18.1.2013

Office outfit.

Torstaina oli allekirjoittaneen aikataulu aivan tupaten täynnä. Suurimmaksi osaksi blogia oli sisällytetty iltaan. Lähden nimittäin huomenna aamusta kohti Jyväskylään ja palaan sieltä sunnuntaina. Koska olen tykästynyt tapaan kirjoitella aamupostauksia niin päätin ajoittaa teille aamuiksi luettavaa. Toisaalta samalla saan olla reissussa ilman sen suurempaa painetta tehdä merkintöjä. Enhän minä keskelle metsää mene, joten kommentteihin vastailen varmasti jossain kohdassa. Minä kun tykkään kovasti siitä, että bloggaaja jonka blogiin jättää kommentin vastaakin siihen kommenttiin.

Torstain asukokonaisuus sinällään ei ole mikään väripilkku, mutta tulipahan kuitenkin kuvat otettua. Sinista, mustaa ja valkoisia vähällä ruskealla. Aika simppeliä, mutta minusta ihan kiva kokonaisuus. Tein löytöretken vaatekaappiini ja bongasin tämän hameenkin sieltä pitästä aikaa. Se oli ihan väärässä paikassa, ilmankos ei ole löytynyt. Kuvia katsellessa Näytän kamalan valjulta, kuvat on otettu työpäivän jälkeen kun ensin suhasin kaupoille keskellä tiukkaa pakkasta. Jos vaikka ensi viikolla koettaisi muistaa sipaista edes punaa huuliin, tuo valo kun näkyy olevan todella raaka vaaleille kasvoille. Aamulla kuvien ottamisesta on turha edes haaveilla.

Ennen reissuun lähtöä on tänään vuorossa ensin pakkaus ja sen jälkeen suhaamme Kotinörtin kanssa viettämään hyvän ystävämme ja yhden Kotinörtin bestmaneista synttäreitä joten ohjelmaa piisaa tällekin päivälle.

Kiireiden keskeltä oikein hyvää viikonloppua!


Bleiseri/Blazer: H&M
Pusero/Blouse: From Dublin
Hame/Skirt: Next
Kengät/Shoes: From Turku
Vyö/Belt: Old
Kaulakoru/Neglace: Esprit
Laukku/Bag: Mulberry

After quite a slow week I found my self being quite busy yesterday. Since I'm going to a friends with friends on Saturday I needed to do some blogging things for you yesterday. Also some lists were made so I could do all the normal weekend cleaning and cooking before hand. Same thing today actually, after work it's packing and then to a dear friends birthday (his also one of my boyfriends bestman). On Saturday morning I leave, as said to see some friends to Jyväskylä (it's a bit over three hours drive from where I live to center of Finland). I'm sadly there for only one night, but I'm looking foreward to see some dear friends that don't live that close to me.

As to that outfit, it was something I wore at the office yesterday. Simple blue-black-white and just a hint of brown. I like, well you might have realized by now that I like quite simple outfits. But now it's of to office and then to spend much needed weekend!

What are your weekend plans? Hope you are all well!

17.1.2013

Red is back.

Kun Preferita kirjoitteli maanantaina punaisesta bleiseristä niin jäi mieleeni itämään jälleen pieni innostus pitää punaista päälläni. Punainen on vahva väri jota olen vasta viimeisen viiden vuoden aikana pitämään ylläni. Se alkoi ihan viattomasti punaisista kengistä. Sitten oli edessä punainen mekko ja takki sekä tämä bleiseri. Punaisia paitoja ei muuten taida vieläkään olla yhtään, housuista nyt puhumattakaan. Olemme vielä kosiskeluvaiheessa punaisen kanssa. Välillä en mitään muuta pitäisikään päälläni kuin punaista ja ajoittain en taas tahdo pukea sitä päälleni ollenkaan.

Joulun jälkeen sain varmaan yliannostuksen punaista kun trikolori-haastekin tuntui niin vaikealta, mutta hiljalleen kuitenkin palasin takaisin tuohon punaiseen bleiserin muodossa. Kyllä se vaan on niin kiva ja onnekseni töissä voi tiettyinä päivinä vähemmänkin formaalisitkin pukeutua niin farkkujen kanssa yhdistettynä oikeastaan ihan kiva.

Mikä on teidän suhteenne punaiseen vaatteissa ja asusteissa?

Tiistaina mainittu raitamekko muuten ei ole vieläkään tilautunut kotiin, mutta jotain muuta raidallista tilasin tiistaina kyllä, viimeiset alejutut. Niistä kuitenkin enemmän siinä vaiheessa kun saapuvat. Josko se riittäisi raidoista hetkeksi.

Hyvää torstaita!


Bleiseri/Blazer: H&M
Pusero/Blouse: From Dublin
Farkut/Jeans: Evans
Kengät/Shoes: Pertti Pahlmroot
Huivi/Scarf: KappAhl
Laukku/Bag: Mulberry

It mus be because of chritsmas, I was so fed up with red for couple of weeks. But since I saw these lovely pictures by Preferita I was feeling red again. I'm not always been a huge fan of red, but five years ago I bought my first red shoes. After that it was no return back.

What do you think of red? Like it? Hope you are all well!