31.3.2015

Galway bay


Onnea on, kävely aurongonpaisteessa.

Ihan auringonpaisteesee ei paasty kavelemaan Galwayn lahdelle, mutta en kylla sita odottanutkaan. Perjaintana matkustamiseen tuli kaytettya noin 14 tuntia. Kotoa lentokentalle, sielta Koopenhaminan kautta Dubliniin josta bussilla Galwayhin. Kun on istunut hyvan tovin niin kaipaa vetreytta jalkoihin. Niinpa kun paasimme isantamme hoteisiin nakkasimme lahinna laukut sisaan ja suunnistimme rannalle ihastelemaan alimmillaan olevaa laskuvetta. Keli oli niin sanotusti vitta vaille vesisade, harmaudesta huolimatta edelleen maisema saa hymyilkemaan.

Upeaa tiistaita!


Happiness is, a walk on sun shine.

To be honest, I was not eve expecting to see sun shine in Ireland. At least not everyday on March. But not raining was well enough for me. After travelling from home, to airpirt, to Chopenhagen, to Dublin to Galway I thought I had a good deal of sitting down. So walking was first thing on my mind when I got to Galway. As we did, with my husband. Not the best weather, but did not rain. And even on gloomy aned greay weeater, both lowtide (as here) and high tide are my favourites on Galway.

Lovely Tuesday!



Seuraa blogiani // Follow my blog on:



30.3.2015

Postcard from Ireland


Lähdimme perjantaina aamulennolla Kööpenhaminan kautta Dubliniin josta jatkettiin bussilla Galwayhin. Lupasin reissun alkuun jo Kotinörtille että en tee pitkiä postauksia vaan keskityn lomaan joten kuvavirtaa siis luvassa pitkin viikkoa. Alkuun muutama somessa jo nähty kuva.

Huomenna parempaa kuvaa ja enemmän, mutta tässä esimakua.

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa!






29.3.2015

How about the new me?


Sillä ei ole merkitystä miltä näytät, jos olet onnellinen itsesi kanssa.
- Adele -

Osa edes varmaankin muistaa projektini uusi minä josta kerroin tammikuussa. Olen tasaisesti saanut kyselyitä projektin etenemisessä, ensimmäiset jo viikon jälkeen. Päätin kuitenkin alusta saakka, että kerron pätkissä tästä, en suinkaan päivitä kerran kuussa, saati kerran viikossa. En koe blogini olevan sitä varten, mutta koska moni on kysynyt, niin halusin palata aiheeseen.

Ensinnäkin on todettava, että oma jaksamiseni romahti syistä, jotka myöskään eivät blogiin kuulu, tammikuun toisella viikolla. Kuukauden verran sai itseään keräillä, ajatuskin siitä, että miettisi mitä syö tai juo ei käynyt mielessäkään. Sen verran voin avata tilannetta, että kävin psykologilla saakka hakemassa ne keinot stressin hallintaan ja oman jaksamisen lisäämiseen. Ne saatuani oli ensin aika korjata henkinen olo sille tasolle missä sen kuuluu olla ja aloittaa alusta helmikuun puolessa välissä.


Tiedän, että moni toivoi menestystarinaa tai totaalista floppia. Valitettavasti kumpaakaan ei ole tällä hetkellä tarjoilla. Ensimmäinen puolitoista kuukautta meni kipuillessa isoja muutoksia muussa elämässä joiden perässä pää ei meinannut pysyä. Jokainen joka on joskus vedetty kahdessa kuukaudessa useamman organisaatiomuutoksen läpi ymmärtää epävarmuuden tunteen jonka siitä kantaa mukana kotiinsa. Ainut asia, josta koetin tuolloin pitää kiinni olivat aamupala ja välipala. Ensimmäinen unohtui, toisen sain suurimpana osia arkipäiviä syötyä.

Helmikuun puolessavälissä alkoi muualta tullut paine helpottamaan siinä määrin, että huomasin suuntaavaani itse kävelylle ja järkeistäväni syömistäni. Pitkän pohdinnan jälkeen myöhästytin aamupalan siihen, että syön sen töissä. Elovenan pussipuuroista tuli vastaus siihen, mistä saan nopeasti aamupalan ilman että se on syötävä kotona. Smoothien idea oli mahtava, mutta kun se aiheuttaa kakomisrefleksin syödä alle tunti heräämisestä, niin taivuin myöhästyttämään lounastani ja syömään samantien töissä kun sinne pääsen. En edelleenkään pidä aamupalasta eikä minulla vieläkään ole aamulla nälkä. Syön, koska suhtaudun siihen samalla tavalla kun johonkin palaveriin. Asia joka on tehtävä.


Välipaloiksi valikoitui niin ateriankorvikepatukka mukana kuin puurokin. Smoothie aika ajoin, mutta puuro on tuntunut olevan se minulle paras vaihtoehto. Kasvikset saan lounaalla ja päivällisellä. Pidänkö puurosta? En. Mutta se menee paremmin alas kuin moni muu ruoka. Ateriankorvike patukka ei varmasti ole paras vaihtoehto, mutta sen voi syödä myös autoa ajaessa ja kiireessä. Myönnän, että on tehtävä töitä ruokailujen kanssa vielä vaikka kuinka, jotta varaan syömiselle aikaa. Mutta en sentään enää unohda näitä.

Lounaissa olen pitänyt kiinni töiden tarjoamasta etuudesta. Tarkoitus oli alunperinkin syödä lounas työpaikkaruokalassa ja syömällä salaattia ja tarjolla olevaa proteiinia olen saanut varsin hyvät ateriat aikaan. Leivän jätän useinmiten pois, samoin mahdollisen lisäkkeen jos se ei ole kasvista. Pastat, riisit ja perunat unohtuvat. Koen saavani terveellisen monipuolisen lounaan. Mitä sitten jos ruuassa on kastike? En voi koko ikääni mennä vain punnituilla ruuilla. On opeteltava hallitsemaan syömisensä ja tämä on yksi tapa.

Kotona taas ruoka on ollut vaihdellen terveellistä ja vähemmän terveellistä. Herkut ovat jääneet paljon vähemmälle joka oli alunperinkin tarkoitus. Kotona on syöty aina illalla kunnon ruoka, se ei välttämättä ole kovin mielikuvituksellinen ja monesti ne tehdään valmiiksi kerran viikossa ja lämmitetään sitten mikrossa arkena, mutta ainakin se on itse tehty ja tiedän mitä syön.


Liikunnassa kolme kertaa viikossa vähintään kävelylle on ollut oma ohjenuorani. Se on aika vähän, tiedän, mutta ainakin se on alku ja siitä on tullut säännöllinen rytmi. En vieläkään ole mikään liikunnan ystävä, mutta menen silti. Huolimatta siitä huvittaako mennä vai ei.Enemmänkin voisin aivan varmasti liikkua, mutta tällä hetkellä tästä on tullut rutiinin omaista, joka itsessään on saavutus sekin. Ruuan kanssa on tehty suuremmat muutokset, liikunta tulkoon perässä. Kun sille on enemmän aikaa ja jaksamista. Huomaan etenkin näin maaliskuun lopussa tuijottavani enemmän ruokaa kuin liikuntaa. Syyt ovat töissä, ensimmäinen vuosineljännes on lopussa. Mutta onhan se kolmekin kertaa viikossa parempi kun ei mitään.

Suurin muuttunut asia on kuitenkin oma ajatusmaailma. Hiiteen tavoitteet sanon minä. Jos olen terve, niin koolla ei ole merkitystä. Tärkeämpää on se, että voin hyvin ja jaksan. Minulla on enemmän energiaa ja olen pirteämpi. työt eivät ime kaikkia mehuja vaan jaksa tehdä töiden jälkeen asioita. Unen laatu on myös parantunut, nukun sikeämmin kuin aikaisemmin. Ei minulla koskaan ole univaikeuksia ollut, mutta nykyisin nukahdan entistäkin nopeammin ja herään pirteämpänä. En pirteänä, siihen illanvirkkuna tuskin koskaan pystyn.


Kyllä, olen laihtunut siitä helmikuusta. Puolessatoista kuukaudessa, kuudessa viikossa, kiloja on lähtenyt yhdeksän. Tahti on sopivan hidas. Tässä on kuitenkin vietetty tyttöjen iltaa, oltu töiden kickofficssa ja muutenkin koetettu elää sitä ihan normaalia elämää. Enkä minä koe jääneeni kyllä yhtään mistään paitsi. Paino varmasti voisi pudota nopeammin, mutta tällä tahdilla jaksan uskoa, että motivaatio pysyy yllä ja pääkoppakin pysyy kaikessa mukana.

Selvennetään vielä, että en vähättele yhdeksän kilon katoamista, enkä kyllä ajatusmasilmankaan muutosta. Olen tehnyt paljon töitä ennen kaikkea oman pääni kanssa saadakseni hyvän olon itselleni. Olen kyllä myös ylpeä tämän ensimmäisen neljänneksen saavutuksesta. Kun projekti nytkähti liikkeelle niin paluuta ei enää ole.

Tällainen siis täällä tämä vuosineljännes katsaus. Ajatuksia?
Upeaa Sunnuntaita!



Seuraa blogiani // Follow my blog on:

28.3.2015

Bloggers Girls Night

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Voit kutsua sitä tyttöjen illaksi. Minä kutsun sitä terapiaksi.

Tasan viikko sitten vietn uskomattoman upean illan aivan upeiden Naisten kanssa. Home at Last blogin Taru järjesti meille bloggaajille, ihan mielettömän tyttöjen illan johon osallistuin enemmän kuin mielelläni. Asun te olette jo nähneet, nyt olisi kuvausta itse illasta. Kuvapainotteinen postaus, jonka kuvista en ottanut yhtään itse. Tiedättekö, vaikka pidän kuvaamisesta, niin kyllä se vaan on ihanaa, ajoittain vain nauttia ja silti jäljelle jää muistoja valokuvissa. Aloitimme iltaan valmistautumisen Hair  Makeup room Kamidasta Kampista. Ihanaiset Emilia ja Veera loihtivat meille pikakampauksia kunkin toiveiden mukaisesti.

Kamidasta luvattiin myös muistaa teitä lukijoita:

He tarjoavat teille kaikille -20% väri- ja leikkaus paketista tai kampaus- ja meikkipaketista. Alennuksen saat mainitsemällä BGN. Tarjous on voimassa 31.07.2015 saakka.

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Samalla saimme myös maistella ihania herkkuja Chjokolta, suussa sulavia herkkuja, joista jokainen suupala oli kertakaikkinen makuelämys. Juotavaa, holillista tai holitonta unohtamatta. Kuohuvana Parés Paltá toimi kuivana yllättävän hyvin. En siis ole mikään kuivan alkoholin ystävä, mutta makeiden kanssa tämä toimi tällaisen makeanustävänkin mielestä.

Hiukset ja meikki kunnossa, myös kynnet kaipasivat huomiota. Lumenen ihanat kevätlakat loihtivat itse kunkin kynsille kaunista väriä. Näistä olen postauksen aikaisemminkin tehnyt, kannattaa lukaista suosikeistani enemmän täältä.

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Päivän taittuessa iltaan olivat leidit kaikki valmiit ja matka suuntautui kohti Original Sokos Hotel Helsinkiä tai tuttavallisemmin Hesaria. Käyttöömme oli varatattu Helsinki-sviitti, joka jossa odottivat niin herkulliset salaatit jotka tulivat Hesarin alakerrassa olevasta Fransmannista kuin maistuvat Savian viinitkin. Sviitti oli tällaiselle liki parinkymmenen hengen köörille varsin maittava, eikä juttu meinannut loppua millään. Iltaamme piristi myös Stand up joka kirvoitti useammat naurut.

Päätin myös itse yöpyä Hesarilla, vaikka kotiin ei olisi kummoinen matka, niin hotellissa on jotain luksusta. Matka Ravintola Teatterista nukkumaan oli varsin kohtalainen ja on myönnettävä, että kunnon aamupala juhlinnan jälkeen oli varsin paikallaan. Helsinki on minusta valtavan kaunis kaupunki ja ilahduinkin suunnattomasti, kun sain huoneen josta saattoi ihastella Tuomiokirkkoa.


Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Upean illan päätteksi saimme vielä kotiin viemisiä niin Lumelta kuin Cutriniltakin. WhyNot PR oli sujauttanut mukaan Puhdas+ :n ja Vita Liberatan tuotteita. Näistä kaikista tulette aivan varmasti tämän kevään aikana vielä kuulemaan.

Suurin kiitos menee kuitenkin uskomattoman ihanalle tehopakkaukselle Tarulle. Kiitos Ihana, että järjestit <3 Tämä paussi arjen keskellä oli todella tarpeen ja kaikki te ihana Naiset joiden kanssa illan sain viettää, kiitos myös teille.

Aurinkoista lauantaita!

Postaus sisältää linkkejä tuotteiden kotisivuille. Linkkien klikkaus ei tuo bloggaajalle tuloja.

Kuva: Karolina @ www.valoon.fi

Seuraa blogiani // Follow my blog on:

27.3.2015

Pikavoitto

 
Miina Turunen ja Mari Perankoski
Kuva © Charlotte Estman-Wennström
 
Jos naurat paljon, ovat vanhetessasi ryppysi oikeassa paikassa.

Nauru on asia, jota ei elämässä voi koskaan olla mielestäni liikaa. Hyvän lisänsä siihen tuo hyvä teatteri, joka voi sekin naurattaa hyvin eri tavoin. Yksi tapa pidentää ikää eli nauraa makeasti tuli koettua eilen illalla Helsingin kaupunginteatterin näytelmän Pikavoitto muodossa. Minä latasin Pikavoittoon aika korkeat odotukset, kyseessä on kuitenkin Kiviä taskussa –kirjailija Marie Jonesin uusi komedia. Se kertoo kahdesta naisesta, jotka helppo raha houkuttelee ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Siis takuuvarmaa ja kepeää?

On myönnettävä, että Marie Jones on onnistunut henkilöimään jotain hyvin irlantilaista Pikavoittoon. Nauruhermoja kutitteleva näytelmä pelaa kahden naisen valinnoissa, elämän ahdingossa ja erilaisuudessa, joka tuodaan esiin osuvan komedian voimin. Kahden naisen näytelmässä näyttelijät tekevät työnsä huolella eläytyen ja jokainen ele on hiottu loppuun saakka. Helppo raha houkuttaa, vaan entäs kun on kristillinen kasvatus ja omatuntokin olemassa? Monitahoinen näytelmä saa ajattelemaan, mutta ennen kaikkea se nostaa hymyn huulille ja yleisön poistumaan hyväntuulisena.

Teatterin suurkuluttajana ilahdutti huomata, että tämä näytelmä veti monen ikäisiä katsojia. Ei ihan perheen nuoremmille, jokunen kirosana tulee kyllä esiin. Vaan yleisössä oli useampi teini-ikäinen, joka tuntui nauttivan näytelmässä siinä missä vanhempikin katsoja. Upea nähdä, että teatteri suuntautuu monen ikäiselle ja tämä jos mikä on mainio myös teatterin untuvikolle koettavaksi. Eikä sitä irlantilaista huumoria ole tarve aristella, samat asiat ne naurattavat täällä pohjolassakin.

Hyvää perjantaita!

HKT on Blogin yhteistyökumppani. Linkit vievät teatterin sivuille eivätkä tuo bloggaajalle rahaa.

Miina Turunen ja Mari Perankoski 
Kuva © Charlotte Estman-Wennström

Lovely Finnish play, but only in Finnish. Lovely Friday!

Seuraa blogiani // Follow my blog on:

26.3.2015

Old favourite


Mekko muuttaa käytöstä.
- Voltaire - 

alkuviikon takatalvesta huolimatta päätin maanantaina, että on aika kaivaa kaapista yksi kevään ja kesän suosikkini. Ostin tämän henkäyksen kevyen French connectionin hameen pari vuotta takaperin Lontoosta alesta. Olin ihastellut hametta jo useamman kerran aikaisemmin eri lehdissä kun törmäsin kaunottareen vallan tukevassa alennuksessa. Ei siinä kauaa miettinyt viekö tämän kotiin vai ei. Eikä kauaa sitäkään, ottako taas talvi tauon jälkeen käyttöön. Hame on juuri sellainen, että sen kanssa voi pukea ylle ajattelematta mustaa tai valkoista. Sen kanssa ei ole tarve miettiä onko kokonaisuudessa joku juttu, hame itsessään on se juttu ja parempi vaan pitää muu kokonaisuus mahdollisimman yksinkertaisena.

Toinen mihin huomaan olevani ihastunut ovat käärityt hihat. Tunnun käärivät neuleista ja jakuista. Mikä lie sitten syynä, että ranteiden pitää saada happea? Tänään on viimeinen työpäivä ennen lomaa joka tarkoittaa eittämättä kiirettä mutta myös kauan odotettua paussia ja hetkeä hengähtää. Tavaratkin on jo pakattu valmiiksi niin huomenna aamulla voi "vain" herätä. Herätys onkin aamulla neljältä, jotta olemme kentällä ajoissa. Ajoitettuja postauksia vielä luvassa, mutta ensi viikolla pääsette jo reissuun mukaan.

Hyvää torstaita!


Dress changes the maners.
- Voltaire -

Time for spring I said on Monday morning and got out one of my spring and summer favourites. I got this French connection skirt couple of years ago and it sems to be glued on me every summer. And why no? It's light and pretty one and makes a statement by it self. Combined with black or white it is just the centerpeace of the outfit I desire to every outfit. With it some other favourites, nothing that you haven't seen before I think. What I also love on this outfit are the sleeves on my knitwear. I seem to roll my sleeves with every outfit at the moment, letting my wrist get some air? Why? I have no idea, but for some reason that seems to be the thing at the moment. 

Any thoughts on the outfit? Or the skirt?
Lovely Thursday!

P.S. My last office day before holiday is today...

Neule/Knit: Esprit // Hame/Skirt: French Connection // Kengät/Shoes: Deichmann //
Huivi/Scarf: TieRack (old) // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

25.3.2015

Outfit for night out with ladies


Aika juoda shampanjaa ja tanssia pöydällä.

Lauantaina oli aika suunnata iltapäivästä kohti Helsingin keskustaa ja upean Tarun järjestämää bloggaajien iltaa. Illasta itsessään kuulette kyllä tuonnempana, mutta otetaan nyt ensin käsittelyyn tämä varsin itselleni erilainen kokonaisuus. Valkoiset tossut tuntuvat tällä hetkellä juuttuneen jalkaani joten mietittyäni kaikkea mahdollista koroista alkaen päädyin kuitenkin mukavuuteen ja valitsin ylleni ne kengät jotka juuri nyt tuntuvat niiltä ainoilta oikeilta pitää jalassa. Toinen joka on juurtunut ylleni on tämä valkoinen jakku. Joten kun kokonaisuudessa on kengät ja jakku niin jotain muutakin se kaipasi. Halusin kerrankin kokeilla vähän jotain erilaista, erilaista ainakin itselleni. Joten valitsin suosikkieni seuraksi JUNAROSEn keinonahkaisen hameen. Itselleni lyhyehkö hame on päässyt harmittavan harvoin käyttöön. Vaan tyttöjen iltaanhan tämä sopi kuin nenä päähän.

Harkitsin hetken aikaa kokonaan mustaa ja valkoista kunnes kaapista löytyi tämä vuosia sitten H&M:ltä ostettu pusero. Olen aina pitänyt tämän mallista ja nopeasti tämä valikoituikin mukaan. Korut soinnutettiin sitten puseron mukaan. Violetti on väri, jota tuli joskus pidettyä liiankin kanssa ja nyt vasta hiljalleen se on palannut takaisin ylleni. Kaikkineen kokonaisuus on minusta ihan toimiva, vaikka hyvin erilainen siihen nähden mitä yleensä puen ylleni. Kaikkineen se oli ennen kaikkea sellainen, jossa minä viihdyin ja jossa koin oloni kotoisaksi.

Mitä pidätte? Onko se yhtään minä?
Upeaa keskiviikkoa ihanat lukijat!


Time to drink champagne and dance on the table.

On Saturday I had the priviledge of spending the most wonderful afternoon and evening with lovely bloggers. It was a day and night to remember. As I wanted to dress up nicely, but stil feel comfy I chose skirt and sneekers. Not the outfit I would normally wear, but I think this was a special case. Something different, something to test for. So I took this lovely skirt from Junarose and added my current favourites; white blazer and white sneekers. Loved it. And this worked from day to night.

Any thoughts on outfit?
Lovely Wednesday all!

Jakku/Blazer: Mark's and Spencer // Pusero/Blouse: H&M // Hame/Skirt: JUNAROSE*
Kengät/Shoes: Deichmann // Laukku/Bag: Longchamp // Korut/Jewelry: From Irelend

* Saatu blogin kautta / Received through blog


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

24.3.2015

bareMinerals ready blush


Pinkki väri tekee kaikesta vähän kauniimpaa.

On tunnustettava, että en ole mikään pinkin ystävä, en ole koskaan ollut. Poikkeuksena poskipuna, jossa tiedän, että kylmään taittava pinkki on se minulle oikea sävy. Sain taannoin blogin kautta testiin useammankin bareMineralssin tuotteen, kuten pari viikkoa sitten kerroinkin. Yksi näistä tuotteista oli bareMinerals ready blush sävyssä the french kiss. Myönnän testanneeni tuotetta innolla ja onneksi illalla ensimmäisen kerran! Sen verran nimittäin on pigmenttiä, että kun sitä reippaammin sutiin otti, niin hupsan keikkaa kun oli pinkkiä sitten enemmänkin. Eli pigmenttiä tuotteessa on kyllä ja hyvä niin sanon minä. Ei sitä pakkelia tarvitse mitään paksua kerrosta naamaansa kerralla sutiakaan.

Toinen johon ihastuin saman tien oli se, että kyseessä on hyvin mattapintainen väri. Vaikka pieni kimallus kasvoilla ei silloin tällöin haittaa, niin tämän punan kanssa saa kyllä kauniin ja luonnollisen lopputuloksen. Tiedätte kyllä sen hehkun, joka tulee poskille reippaan ulkoilun jälkeen. Siksi tämä onkin ollut nyt arkisin käytössä, kimalluksen jääköön juhlavampaan. Pakkaus itsessään on mattamustana varsin tyylikäs. Kansi tuntuu pysyvän varsin napakasti kiinni eikä peili missään nimessä ole huono puoli, etenkin tuon kokoisena. Jos joku huono puoli on kaivettava, niin se on tuo suti. Ei siksi, etteikö se olisi käyttökelpoinen vaan enemmänkin siksi, että olen tottunut levittämään punan etenkin kotona isommalla erillisellä sudilla. Pienemmän kanssa joudun ainakin itse olemaan tarkempi, mutta reissussa pienempi toimii vallan mainiosti ja vaikka vaatii tarkempaa työtä niin tekee varsin mallikasta jälkeä.

Tällä hetkellä ainakin tuntuu, että olen arjen suosikkipunani löytänyt. Kauniin matan joka pysyy kasvoilla paikoillaan koko päivän.

Mikä on sinun suosikki poskipunasi?
Hyvää tiistaita!


The color pink makes everything look pretty.

I must say, I'm not a huge fan of pure pink as a colour. But when it comes to blus, I do know that pink is one that looks good on me. And I mean true, a bit colder, pink. I was lucky to get this love blush to test through blog from bareMinerals. As I wrote couple of weeks ago, one of my favpourite brands when it comes to make up. I was so ready to test this and this did not fail. Fist I must say, colour it self is amazing and pigment, words can't describe. I was smart enough to test this first in the evening jut before washing my make up away and that was a really good thing. you only need a hint of the product to get the lovely red cheeks. Just the ones, that make you skin glow. Having a nice package and huge mirror is never a bag thing. If I must find one thing I'm not fond of, it's the brush on this one. But then again, I usually always use separate brushes. I did test this one, whilest I was away from home on Sunday morning and it is great one for travelling. I don't neet to bring my big blus brush with me. But to use it every day. No, not for me. Then again, brushes on these can never compeed on those ones made for being a good brush. Product it self gets only my sincear compliments. Great pigment, easy to add and it stays on really well. Most of all, now that I know how to apply, it looks natural.

What is you favourite blush?
Lovely Tuesday all!

Broduct was received through blog.


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

23.3.2015

Casual one for Monday


Olen enemmän farkut ja t-paita tyyppinen tyttö.
- Tara Reid - 

Ei ihan vielä mennä viikonlopun kuviin vaan palataan perjantaihin ja super rentoon kokonaisuuteen jossa mennä viipotin koko päivän. Vaikka rakastan helmoja niin hameissa kuin mekoissakin, niin olen huomannut painottavani nykyisin pukeutumisessa enemmän housuja, etenkin farkkuja. Helmat jäävät niihin päiviin kun on "tarve näyttää siistiltä" vaikka poikkeuksetta joka ekrta saankin kuulla kohteliauuuden kokonaisuudesta kun hame/mekko on valikoitunut ylle. Silti housujen valinta tuntuu niin helpolta, luontevammalta ja paremmalta tällä hetkellä. Vaikka missään nimessä en koe oloani epämukavaksi mekoissa tai hameessa. Ehkä tämä on kyllästymistä, käytin jossain vaiheesa pelkästään mekkoja ja hameita, nyt kun on niitä housuja, jotka istuvat, niin niitä tulee pidettyäkin. 

Muutenhan kokonaisuudessa ei ole mitään ihmeellistä, harvoinpa noissa työvaatteissani edes on. Eikä kyllä tarvisekaan olla. Sen mahdollisen irroittelun voi jättää vapaalle asujen kanssa, tosin en taida vapaallakaan olla mikään kovin irrottelija asujeni kanssa. Aika samalla kaavalla ne taitavat mennä vapaallakin, sielläkin enemmän housuja kuin helmoja painottaen. Mihinkän sitä leopardi pilkuistaan tai farkkutyttö farkuistaan.

Upeaa alkavaa viikkoa ja hyvää maananataita!



I'm more of jeans and t-shirt type of girl.
- Tara Reid - 

This is some what most casual outfit I can think of wearing at the office. Friday one this one. Ripped jeans aren't my usual thing at the office, but I think on Friday you can break the rules. At least some of them. We use casual clothes  here anyway, nothing compared to many other European countries. Mostly on days, when I need to look sharp I tend to wear dress or skirt. But monthly it's just jeans, and those I have plenty and many kind of.

Great Monday and new week!

Jakku/Blazer: H&M // Pusero/Blouse: Tommy Hilfiger // Farkut/Jeans: JUNAROSE //
Kengät/Shoes: Deichmann // Huivi/Scarf: Stockmann // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

22.3.2015

Sunday


Elämä on sunnuntai. Edessä ja takana on huonoja päiviä, mutta kun ottaa päivä kerrallaan niin elämä on hyvää.

Olen monesti sunnuntaisin kirjoittanut erilaisemmista aiheista kuin pelkästään pukeutumisesta tai kosmetiikasta. Tänä sunnuntaina ajatelin mieleni antaa levätä. Antaa mielelle rauhan ja tehdä suunnitelmia. Tehdä suunnitelmia kesälle, sillä joulukuussa alkaneessa pyörityksessä ne ovat jääneet tekemättä. Viime kesänä ehdin tekemään ja kokemaan vaikka mitä, mukana oli niin spontaania tekemistä kuin suunniteltuakin reissua. Samaa sitä toivoo tälle vuodelle, joka tarkoittaa vääjäämättä pientä suunnittelua. Joten sunnuntain ohjelmassa olisikin kalenterin esille kaivaminen ja kesätapahtumien katsastaminen. Mihin mennään tänä kesänä ja mitä tehdään.

Joko teillä on kesäsuunnitelmat valmiit?
Hyvää sunnuntaita!




Some summer planning. Great Sunday!

Seuraa blogiani // Follow my blog on:

21.3.2015

Red heels


Näytät jotenkin poikkeuksellisen tyylikkäältä tänään.

Näin sanoi työkaveri tästä torstain kokonaisuudestani joten ei kun toista työkaveria hihasta kiinni ja keskipäivän upeaan aurinkoon kuvaamaan. Sinällään kokonaisuduessa ei ole mitään ihmeellistä. Se on hame ja pusero jakun kanssa. se on kaikin puolin toimistoon sopiva kokonaisuus, jonka idea on punaisissa kengissä. Punaisissa kengissä joissa kuljin koko päivän. Kyllä, maaliskuussa avokkaissa. Autolla liikkujan etuna on se, että kylmä maa ei kovin kauaa hohka kylmyyttä jalkoihin ja vaikka vasta sanoinkin, että avokkaat saavat odottaa, niin enhän minä malttanut odottaa. Takatalven kanssa nostin kengät takaisin hyllyyn, mutta edes sen yhden päivän oli liikkeessä näin.

Takatalvi tai ei, tänään on luvassa ihanaisen Tarun järjestämä bloggaaja tapaaminen jota olen odottanut useamman viikon jo kuin kuuta nousevaa. Kaikkea kivaa on luvassa ja varmasti saatte katsella ensi viikolla kuvia kyllästymiseen saakka ainakin oman blogihin puolella. Ihan mahtava päästä viettämään aikaa tyttöjen kanssa pitkästä aikaa.

Millaisia viikonloppu suunnitelmia sinulla on?
Hyvää lauantaita!


You look exceptionally stylish today.

That is what a work mate of mine said to me the other days when I wore this outfit at the office. I think there is nothing special in this one, a blouse with blazer and a skirt. That little something on the whole outfit are the red heels. I think red shoes give that something to almost every outfit. It can be really plain, but adding interesting shoes makes outfit look great. For me that interesting shoes is usually red ones. Well, a bit too cold for that outfit, but I managed, having a car did not froze. 

What do you think on red shoes?
Lovely Saturday!

Jakku/Blazer: H&M // Pusero/Blouse: Esprit // Hame/Skirt: Mark's and Spencer //
Kengät/Shoes: Primark (Dublin, old) // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on: