28.2.2015

Oh hello there lovely one


Onnea ei voi ostaa, mutta laukkuja voi ja se on tavallaan sama asia.

Jos totta puhutaan niin ei se ole, mutta kun on muutenkin onnellinen niin uusi laukkuhan saa vaan entistä enemmän hymyilemään. Niin kävi eilen kun kotiin tullessa tämä kaunotar odotti keittiön pöydällä. Kerroinkin punaisen Longchampin postauksessa, että olen samaan syssyyn ostanut kaksi. Tässä se kaunotar nyt sitten on. Selvästi enemmän elämää nähnyt ja heikommassa kunnossa kuin punainen, mutta hinta oli sen mukainen. Jos totta puhutaan, niin tämä oli hinnallisesti kyllä todellinen löytö.

Itselleni mieluisan ja samalla harvinaisemmankin jollain tasolla laukusta tekee minusta väri. Tumman sinisiä laukkuja ei ihan jokaisella tule vastaan ja senkin takia en epäröinyt hetkeäkään tämän kanssa. Nahkaa saa elvytettyä kyllä eloon ja hyvään kuntoon, se ei ole ongelma. Toisaalta näissä laukuissa on minusta myös luonnetta. Eletty elämä näkyy ja se saa näkyä.

Tämä on malliltaan kovin samanlainen kuin ruskea kaunotar, joka hyllyssäni on. Sanoisin ainakin soljista päätellen näiden olevan samalta ajalta. Mikä se aika on? Sanoisin edelleen 1980-luku. Jokin näissä laukuissa vaan henkii sitä aikakautta, mutta saatan olla kyllä väärässäkin. Niin tai näin, niin ahkeraan käyttöön pääsee tämäkin varmasti. Ei uusissa laukuissakaan mitään vikaa ole, mutta olen minä kyllä vähän näihin vanhoihin kaunottariin ihastunut enemmän. Hauska ja edelleen kohtuu hintainen harrastus, tämä ja punainen irtosivat yhteensä alle 150€:lla. Sillä hinnalla uutta ei kyllä saa.

Tänään suunnitelmissa on myös kuvata kierrätyskeskukselta säästynyttä tavaraa. Jos saisin blogikirppiksen kasaan ja myytyä noita. Ei mitään ihmeellisempiä merkkejä, mutta se on aina lisää Irlannin shoppailurahaa. Sekin reissu on tulossa vähän vajaa kuukauden kuluttua ja olisi hyvä varustautua sinnekin.

Upeaa lauantaita!



You can't buy happiness but you can buy bags, and that's kind of the same thing.

Well, not really, but when you are happy, getting a new bag makes you even more happy. At least I was happy to get this lovely blue one yesterday. At the same time with my new red one I also spotted this lovely blue one.  This was, as you can see, not in that good of condition. But the price was also good, or let me say, with post fee, this one was a real bargain. I happen to like the shape of this, similar to my brown one, I think they might be on the same era. Again, I'm not sure whuch that is, but I would like to say 1980's. Don't know why, something on these just speak to that time for me.

Non the less, two new lovely bags, thether well under 150€ so I think I'm more than happy with pricing as well. Today I will take some photos on stuff that I will sell, let's hope there is a blogsale soon, so I can have some shopping money for Ireland. That trip is only some weeks away, can't wait!

Lovely Saturday!


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

27.2.2015

New scarf


Voiko sanoin kuvailla kevään ensimmäisen henkäyksen tuoksua?
- Neltje Blanchan - 

Siinä vasta kysymys vastattavaksi. En tiedä tuoksua, mutta minulle yksi vahvasti muodin ja pukeutumisen osalta keväseen liittyvä asia on seilorihenkisyys ja siihen liittyen tilasin Asoksen alesta itselleni mainion huivin. Jättimäinen raitoja, tähtiä ja ankkureita tulvillaan oleva villa-silkki sekoite saapui alle viikossa ja olen siihen varsin tyytyväinen. Se on juuri niin kevyt kuin olettaa saattaa ja 50€ hinta kokonaan luonon materiaalia olevasta huivista ei ollut sekään mikään paha summa. Etenkin kun on tällainen huivi-ihminen. Kovin kummoista kokonaisuutta ei huivin tueksi tarvittu, punainen laukku toi oman lisänsä kokonaisuuteen.

Sää ei ehkä ollut asua kuvattaessa kovin keväinen, viimeisetä kuvasta voinee aavistella tämän bloggaajan mielenkiinnon tihkusateessa seisomiseen kuvattavana. Toisaalta tuli ainakin kuvat otettua kun ihana työkaverini jaksoi jälleen kameraan tarttua. Vaan kuvat saatiin otetua ja hymykin palautetua huulille kun sisään pääsi. Vaan antaa sataa sanon minä, lumi hupenee hulppeaa tahtia ja se kevät olisi kovin tervetullut.

Auroinkoista perjantaita!


Can words describe the fragrance of the very breath of spring?
- Neltje Blanchan -

There is something joyful on spring. Every time I thing I wake up again when the rain comes. For me that is the first sing of spring. No ore snow, but rain to wash the snow away. This year, really early here in Finland. But so was I, ordering my self a new scarf full of spring. It's woolen and silk, half and half. Light, but absolutely huge scarf.  Loved it. Makes any outfit look good, I started with simple one, since scarf and bag both make such a statement.

Any thought on outfit?
Great Friday!

Jakku/Blazer: Esprit // Pusero/Bloue: Zizzi // Farkut/Jeans: JUNAROSE // 
Kengät/Shoes: Deichmann //Huivi/Scarf: Asos // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

26.2.2015

Einsteinin rikos

Santeri Kinnunen
Kuva @ Tapio Vanhatalo

Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä - universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma.
-Albert Einstein - 

Albert Einstein on mies, jonka lainauksia oli hääkarkeissamme ja joka nauttii niin minun kuin Kotinörtinkin valtavaa arvostusta. Miehen ehkä vielä enemmän kuin itseni. En siis miettinyt kahta hetkeä kun tajusin blogin yhteistyökumppanin Helsingin kaupunginteatterin tuovan lavalleen hänestä kertovan näytelmän. Kun Einsteinin rooli vielä oli ikisuosikillani Santeri Kinnusella, niin kyllä tätä lähdettiin katsomaan odotukset katossa.

Einsteinin rikos on Ranskalaiskirjailija Éric-Emmanuel Schmittin 2014 Pariisissa kantaesitetty teos, jonka on suomentanut Timo Torikka ja ohjaajana on Kari Heiskanen. Yhteiskunnasta syrjäytynyt koditon kulkuri (Pekka Huotari) ja Nobel-palittu fyysikko Albert Einstein (Santeri Kinnunen) tapaavat New Jerseyssä järven rannalla ja ystävystyvät. Eintein on natsien valtaan nousun jälkeen paennut Saksasta Yhdysvaltoihin. Minkälaisten valintojen edessä on mies, joka on tahtomattaan tehnyt valtavan hävityksen mahdollistavan keksinnön?

Esitys on oivaltava ja henkilöhahmoihin painottava. Se vie mukanaan ja imaisee ajankuvaan. Ennen kaikkea Einsteinin rikos antaa ajateltavaa. Miten suuri vastuu on yhdellä miehellä ja mikä on nerouden hinta. Tekisitkö itse samalla tavalla? Olen varmaan jo kyllästymiseen saakka hehkuttanut Santeri Kinnusta näyttelijänä, en silti malta olla sanomatta, että heittäytyminen suuren miehen rooliin on uskottava ja viimeistä piirtoa myöden hiottu suoritus. Yksi parhaista jonka minä olen nähnyt. Pekka Huotarin kulkuri on herkullinen hahmo ja jos minulla ikinä oli joku kuvitelma siitä millainen stereotyyppinen FBI:n agentti on niin Joachmin Wigelius tuo kyllä kaiken samaan hahmoon.

Vaan tässä toimi kaikki muukin. Niin lavastus, puvustus ja ohjaus. Upeasti tiivistetty pala historiaa jonka katsomista voin vahvasti suositella.Myös ehkä heille, jotka eivät teatterissa alvariinsa käy, vain jos historia kiinnostaa. Einsteinin ystäville tämä onkin jo liki pakollinen.

Onko teistä kukaan tätä nähnyt vielä?
Hyvää torstaita!

Yhteistyössä Helsingin Kaupunginteatterin kanssa.

Santeri Kinnunen
Kuva @ Tapio Vanhatalo

Finnish play, so only Finnish this text.

Seuraa blogiani // Follow my blog on:

25.2.2015

Grey weekend full of happiness


Hyviä ystäviä on vaikea löytää, hankala jättää taakseen ja mahdoton unohtaa. 

Kerroinkin jo perjantaina, että viikonloppuna on vuorossa jotain yllätystä ja niin se olikin. Nimittäin muutaman autollisen voisin lähdimme eri puolelta Suomea (lähinnä pääkaupunkiseudulta ja Turusta) kohti etelä-Karjalaa ja Saimaan rantoja. Rakas ja tärkeä ystävä täytti vuosi ja halusimme hänet yllättää viikonlopulla ystävien kesken. Ilmeisimmin tämä onnistui, sillä päivänsankari oli yhtä hymyä ja kaikilla taisi olla rentouttavan hyvä viikonloppu. Juuri sellainen kun voi olla oma itsensä, nauraa vedet silmissä ja puhua vakavia jos siltä tuntuu. Viikonloppu joka tuntui likipitäen lomalta, hetki pois arjesta ja kotoa antaa kummasti voimia. Ei siis mikään maata mullistava yllätys, mutta ehdottomasti sellainen, joka niin sanotusti osui ja upposi kerralla.

Viikonloppuna en sitten lopulta paljon kameraa esille kaivanut ja asukin oli rennoin mahdollinen. Raitaa ja farkkua, ei mitään ylimääräistä van sopivan rentoa. Taisi olla kaikki rennot suosikit kerralla yllä kyllä. Viikonloput ystävien kanssa antavat kyllä voimia ja hymy nousee kasvoille edelleen kun viikonloppua ajattelee.

Hyvää keskiviikkoa ihanat!


Great friends are hard to find, difficult to leave, impossible to forget.

Last weekend I had a weekend full of laughter and love. It was like a holiday, leaving from home for almost four hours drive away to South Karelia. A dear friend had a birthday party and that needed some celebration. And so we did, her way. Being together, having time to talk and just be with those friends you don't get to see every week. It was easy and cosy being together time. Oh and eating. You know those parties where you just eat, eat and eat... well that was one of those ones. 

Outfit was the same whole weekend, jeans and blouse, nothing special. But a good casual one. I think I wore all my casual ones at the same time.

Lovely Wednesday all!


Takki/Coat: Torstai // Pusero/Blouse: JUNAROSE // Farkut/Jeans: JUNAROSE //
Kengät/Shoes: Pahlmroth // Laukku/Bag: Longchamp // Huivi/Scarf: Mulberry


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

24.2.2015

Maybelline Fitme Concealer


Kauneus on sitä, mitä tunnet sisälläsi ja se heijastuu silmistäsi.
- Sophia Loren -

Se on pieni asia meikkipusissasi mutta se voi pelastaa huonoimmankin päivän. Minulle peitevoide meikkipusissa on hyvin tarpeellinen tuote ja käytössäkin liki päivittäin. Olen pari kertaa sanonut, että minulla on kohtalaisen hyvä iho, niin onkin, mutta saan minä silti näppyöitä. Joskus enemmän, toiste vähemmän. Silloin tartun monesti meikkivoiteen sijaan peitepuikkoon. Yhden näppylän takia minusta on turha meikkivoiteeseen tarttua. Toisaalta on niitäkin päiviä kun vain meikkivoide ja peiteväri yhdessä voivat tehdä asialle mitään.

En oikeastaan käytä tätä silmien alla peittämään silmäpusseja. Lähinnä siksi, että se etu on silmälaseissa, ne monesti häivyttävät silmäpusseja. Ei se aina auta, mutta jos ei auta niin sitten mennään silmäpusseilla, sitä sattuu. Mutta näppylät, ne haluan peittää ihan aina. Oma valintani on kuivumiseen taipuvaisen ihoni takia ennemmin nestemäinen kuin sellainen puikko. Vaikka niitäkin olen kokeillut.

Muistan kun lähdin tätä testaamaan, se maksaa alle 10€ oli ajatukseni. Ei siitä haittaakaan voi olla. Koko Fitme oli sarjana vasta tullut markkinoille ja sen testin jälkeen se olikin sitten menoa tämän kanssa. Nyt on kolmas purkki samaa menossa ja kohta saa taas ostaa uuden. Omalle iholleni tämä on mitä parhain. Se peittää näpyt riittävästi. Luovutin jo vuosia sitten sen täydellisen peittävyyden kanssa, monet niistä jotka sen tekevät ovat iholleni liian raskaita. Riittävä epittävyys yarkoitaa myös minulle luonnollisen oloista ihoa. Jälleen kiitän niitä geenejäni ja kosmetologia. Peittävyyden lisäksi se sulautuu hyvin ihon omaan väriin ja se ei todellakaan ole hinnalla pilattu. Jos kaivamalla kaivan huonoa puolta niin ainakin omassa meikkipussissani tu kuluu tuo musta teksti pois tuubista nopeasti. Mutta ei se tuotteeseen vaikuta yhtää. Peittää ja sulautuu omaan ihoon edullisisti. Mitä muuta sitä oikeastaan voisi peiteväriltä edes toivoa?

Onko tämä muille tuttua tuote?
Hyvää tiistaita!


Beaty is how you feel inside and it reflects in your eyes.
- Sophia Loren -

It's a small thing in your make up bag, but it can save you from a worst days. Having concealer in my make up bag is quite natural for me. Every now and then I get spots, who doesn't really? And for those I need concealer. For me, as having dry and sensitive skin, the best choise is to have more liquid one. Ones with stick, not for me. 

Now, I don't really use concealer under my eyes, so I don't know if this is light enough there. Why not? I don't need to, that is the one plus thing on having glasses, instant facelifs for under eyes. But spots, those I have. And I need something to cover them when ever I'm not up to faundation and even with that. On those times my choise is Mybellinen Fitme concealer. First, it is one of the cheapest ones. So there was no harm on tryin I thught. Well, this one is my third I think. It covers just well enough. It blends in to my skin and it's under 10€. What more could you really ask from concealer?

Have you tried this one?
Great Tuesday!


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

23.2.2015

White denim blazer


Sillä ei ole merkitystä, miltä sinusta tuntuu. Nouse ylös, pukeudu ja näyttäydy äläkä koskaan luovuta.

Aina joskus sitä huomaa olevansa tilanteessa, jossa elämästä on tullut kertaheitolla haasteellisempaa. Se haaste ei ole aina huono asia, ainakaan tässä kohdassa se ei ole. Uuden oppiminen vaatii kuitenkin aika paljon ja kun lyhyessä ajassa tulisi omaksua paljon asiaa, niin se vie voimia. Lohduttavana puolena on se, että tiedän jossain vaiheessa helpottavan. Niin on käynyt aikaisemminkin, ensin tulee tuutin täydeltä uutta ja jossain vaiheessa huomaat, että kappas tämähän menee ihan itsestään.

Tällä hetkellä on menossa vaihe "tuutin täydeltä uutta asiaa" jonka omaksuminen vie voimia. Haaste on aivoille hyvästä ja toivottua vaihtelua, mutta silti sitä miettii, että olikohan tämä nyt ihan niin kovin fiksua. No niin tai näin, moni varmasti arvasi jo, että töistä tässä puhutaan ja kaikesta siellä tulevasta uudesta. Sieltä kumpuaa myös tuo alun lause, koska niin se vaan on, että ylös on noustava eikä saa luovuttaa. Onnistumisen tunne ja itsensä ylittäminen, se on meinaan sen verran hienoa että mielellään tartuin haasteeseen. Sisukkaasti olenkin päättänyt, että minähän opin tämän homman ja sillä selvä. Itsehän tätä halusin, haastetta joten sain mitä tilasin ja epämukavuusalueelle mentiin niin että heilahtaa. Vaan kun se on sitä, mitä haluaa tehdä niin eihän tässä kun eteenpäin sano mummo lumessa.

Lunta ei tosin onneksi ole nimeksikään ja asuissa onkin jo paljon kevättä jo. Pusero ei oikein pääse vielä oikeuksiinsa, on meinaan juurikin se pusero, josta jo tässä postauksessa haaveilin. Yksityiskohdat takana, mutta kyllä te vielä näette senkin. Jakun sen sijaan pelastin kirppispinosta, on meinaan sitä muodin mukaista farkkua nyt sitten sekin.

Energistä maanantaita ja aurinkoista viikkoa!


It does not matter how you feel, get up, dress up, show up and never give up.

You know every now and then in life you seem to be in this position, where there is much to learn. They are things, that take time. Learning new things and developing your self is a life long process, sometimes there is more, sometimes the is less. Things that you wanted to learn your self, things you need to learn to survive on life. Right now I have a lot of new things to learn at work. Thinks I wanted to learn my self. Even so, they are not any less simple ones. Some of them are totally new, but still something I wish to do. 

And more than that, this gives me energy. Getting the experince of mastering something, that is truly something look for. Sometis it's the small things, mastering outfit you like in the morning can be hard task but this one I liked. Makes me feel like spring and feeling good. 

Any thoughts on the outfit?
Have a great week and bright Monday!

Jakku/Blazer: Ellos // Pusero/Blouse: JUNAROSE // Farkut/Jeans: Evans //
Kengät/Shoes: Deichmann // Huivi/Scarf: TieRack // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

22.2.2015

Red Longchamp bag


Tosi rakkaus kestää läpi elämän.

No mutta heipähei uusi punainen Longchamp laukku! Jos on olemassa yksi merkki, jolle olen liki sokean uskollinen niin se on kyllä Longchamp. Maailma on täynnä kauniita laukkuja, mutta se nyt vaan on niin, että Longchamp on minun juttuni. Uudemmille lukijoille tiedoksi, tämän linkin takaa löytyy laukkukokoelmani aika sellaisena kun se on tällä hetkellä. Longchampilta on tullut myös hankittua ties mitä muuta tavaraa ja saatu Äidiltä lahjaksikin, kaikki blogissa esillä olleet tämän linkin takaa.

Kokeilin silti aina tasaisin väliajoin josko joku muukin laukku kolahtaisi samalla tavalla. Ostan jonkun kauniin yksilön, käytän pari kertaa ja se oli siinä. Kalliita laukkuja en edes osta muilta merkeiltä, koen sen täysin turhaksi. Omanlaisensa poikkeus ovat juhlalaukut, ne ovat jostain syystä kaikki muualta. Eikä pidä unohtaa elämäni kalleinta laukkusijoitusta eli Mulberryn Bayswateria, ostin sen kun hinta oli kolmenumeroinen, nykyhinnalla en tiedä raaskisinko enää. Siinä se minun laukkuharrastukseni raja myös menee noin hintansa puolesta. Kalliimmat ihailen täysin siemauksin muilla, oma preferenssini rahoilleni on toisaalla.

Laskin tässä, että tämä punainen on kolmastoista nahkainen Longchampin laukkuni. Kanvasversioita siihen päälle taitaa olla vielä viisi, palvelevat pääosin reissuilla tai treenikassina. Nahkaisista puolet eli kuusi on ostettu käytettyinä. Tuppaan ihastumaan enemmän vanhaan mallistoon kun uuteen. Hyväkuntoisen, hyvin pidetyn yksilön metsästäminen on minusta oikeasti hauskaa ja alan hiljalleen kehittymään siinä. Tiedän suunnilleen mitä maksaa minkäkin kokoisesta enkä haksahda hankkimaan vain hinnan perusteella. Aidon erottaminen väärennöksestä on taitolaji sekin, alan kehittymään siinäkin.

Tämä punainen kaunotar tulee käsittääkseni 1980-luvun puolelta. Myönnän kyllä, että saatan olla totaalisen väärässäkin, pitää lukea pari joulua sitten lahjaksi saamaani Longchampin talon kirjaa tarkemmin. Kuitenkin olen varma, että mikään tuorein malli ei ole kyseessä ja laukku ajoittuu joka tapauksessa aikaan joka alkoi numeroilla 19 numeroiden 20 sijaan. Kaunis se on ja uskomattoman hyvässä kunnossa. Kun hintakin oli kohdallaan, en epäröinyt hetkeäkään ostamista. Kuvat tosin eivät tee oikeutta ja perjantaina töiden jälkeen kuvausinnostus oli kateissa, mutta aivan varmasti tämä tullaan näkemään vielä monta kertaa.

Vaan hetkinen, vastahan se sanoi, että punaiset laukut ei ole sen juttu. Niin sanoin. Onneksi saan muuttaa mieleni ja pakko on sanoa, että katsoessani tuossa lattialla olevia neljää muuta punaista laukkua jotka kaikki lähtevät myyntiin, niin tämä on niin paljon parempi kuin yksikään niistä. Senkin olen oppinut, että käyttämättömät saa myydä pois ja sitä tekee virheostoksia aina välillä.

Vaan mitäs pidätte tästä kaunottaresta?

P.S. Jos totta puhutaan, tämä on toinen kahdesta löydöstäni, toinen on vielä matkalla... Hups?



True love lasts for lifetime.

Well hello there new lovely red vintage Longchamp bag! If there is one brand I seem to be totally loyal it is Longchamp. I do like other bags as well, there are a lot of beautiful bags in this world but non of them seem to make me such an impression than any of the Longchamp ones does. But you know, I stil try. Every now and then I get some other bag, not expensive one, but a nice leather bag anyway. I never ever use them, only exeption seems to be my party bags, the small ones and my Mulberry Bayswater. Other than that, for me it's just Longchamps. And there are plenty, if I only count leather ones with this new one I came to count as 12. Then there are canvas bags, I think there might be five of them, maybe more.

On those leather ones, half of them are vintage and it seems that I tend to love the old models even more than the new ones. Finding these is actually fun and I'm getting some what good at it. Knowing what should I pay being one of the key things. But unfortunately also knowing when it is real. Not so huge trouble in Finland, but something like Etsy, sometimes it's hard. I usually donät order on that occation. 

This red baby comes from 1980's I believe. I might be all wrong as well, I think I need to find this one on my Longchamp book. Non the less, not the latest model, not from this century. Well kept bag that I was keen to get and when the price was right so to speak, I had no hesitation. 

What do you think on my latest? See all the other under tag Longchamp.
Lovely Sunday!

P.S. I actually got two, another one is on it's way.


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

21.2.2015

New spring coat


Toivon, että en koskaan lakkaa muuttumasta.
- Blake Lively - 

En ole ihmistyyppiä, joka olisi muodin aallonharjalla ja pitäisi vain uusinta uutta yllään. En ainakaan enää. Olen vuosien saatossa omaksunut tietyn pukeutusmistyylin, klassien väreillä. Ei niinkään kuvioita, mutta pidän siitä, että asussa on sitä jotain. Ehdottomasti asussa ei saa tapahtua liikaa, en koe oloani kovin miellyttäväksi sellaisessa kokonaisuudessa. Yksi heikkouteni vaatteiden suhteen ovat takit, ei ehkä mikään huono idea Suomessa. Olen koettanut rajata niiden ostamista, mutta ainahan se ei onnistu vaikka kuinka koettaisi.

Kun ensimmäisen kerran näin takkeja, joissa oli eriväriset hihat oli ajatukseni "Okei, näyttää kivalta, mutta ei ehkä minulle". Vaan aikaa kului ja silmä tottui. Aloin haaveilemaan saman tyyppisestä takista itsellenikin. Ei siis ollut, minulle ainakaan, mikään yllätys, kun JUNAROSEn verkkosivuille tupsahti tämä musta-valkoinen kaunotar reipas viikko sitten, että tässä olisi kevättakkini. Onhan minulla jo trenssi, mutta jotain siihen kuuman toppatakin tai villakangastakin ja trenssin väliin olisi kiva saada. Tässä oli vastaukseni. Aika minimaalisella vuorella varustettu takki, johon sitä kaivattua jujua tuovat nuo hihat ja kanttaukset. Kaulukseton takki on jännittävä ja jättää tilaa sille huiville, me kaikki kuitenkin tiedämme, miten huiveja rakastan.

En ehkä olisi osannut hankkia tätä takkia missään muussa kuin mustan ja valkoisen yhdistelmässä. Niin paljon kun väreistä pidäkin, niin ei ole niin minun juttuni takkien kanssa. Paitsi tietenkin punainen. Ei unohdeta tässäkin postauksessa näkyvää kaunotarta joka on vielä tulossa. Tosin tämän tilattuani on tuon hankita uudelleen harkinnassa. Löysin nimittäin vaatekaappia siivotessani kirkkaan punaisen trenssini jonka luulin jo hävittäneeni (oli samassa pukupussissa muuton jäljiltä kuin yksi paksu talvitakki jota en tänä talvena oikein kaivannut). Saa nähdä, toistaiseksi nautin tästä takista.

Mitä pidätte? Hitti vai huti?
Aurinkoa lauantaihin!



I hope I never stop changing.
- Blake Lively - 

I tend not to get on board with latest trends straight away. At least not anymore. I think I have certain type of style and I like to keep it. I think my style to be classic with colours. Not so many patterns for me, but I like when there is that little something on my outfit. I also love coats and living in Finland that is not a bad thing. You need coats here. When I first saw this trend of different colour sleeves on coat I thought "Ok, looks nice but maybe not for me". Time went by and I when I saw this great black and white on JUNAROSE webpage around a week ago, I wanted to have that as my new spring coat. Starting now actually. It's not that cold anymore and this gives that something little to every outfit. Being black and white it is still quite modest one. I could not think of my self wearing that many bright colours - but red off course, for some reason that seems to always be something I want to have.

What do you think on this one? Good for a spring?
Lovely Saturday!


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

20.2.2015

Not so casual


Olen aina ihaillut tapaa, jolla naiset kokovat asukokonaisuuden.
- Rachel Roy -

Torstaina töissä olikin vähän vähemmän rento päivä. Iltapäivällä viipotettiin palaveriin jossa oli suotavaa pukeutua asiallisesti. Itselleni uskollisena kaivoin jälleen suosikkeja kaapista. Jos menee tiukkaan palaveriin, niin kaikkein vähiten sitä haluaa tuntea olonsa epämukavaksi vaatteissa jotka sinulla on yllä. Niinpä villasekoite jakku oli jälleen paikallaan, kauluspaidan ja vähän edes rennomman farkkuhameen kanssa. Tässä kokonaisuudessa hame on mielestäni hyvinkin asiallinen, tottahan sen saisi asustettua alaspäin. Kengät puolestaan ovat joululahjaksi itselleni ostamat Hilfigerin nilkkurit, joilla on ollut harmittavan vähän käyttöä. Ei siksi, että ne olisivat epämukavat, vaan kun meidän piha on useamman viikon ollut täynnä semmoista muhkuraista jäätä, niin kyllä siinä matalilla kengillä joissa on todella hyvät pohjat on menty. Näiden aika on kun se jää lähtee pois ennen baltsuja ja tietenkin taas syksyllä kun ilmat viilenevät. Kunnon lumellakin näitä tuli pidettyä, mutta jää, sen kanssa olen varovainen.

Perjantaissa kuulkaa oltaisiin taas, viikonlopun suunnitelmiahan olen yleensä tupannut kertomaan ja niitä on nytkin, mutta nyt vaikenen kuin muuri koska suunnitelmat ovat yllätys kohteelle enkä ole ollenkaan varma, etteikö hän tätä postausta lukisi. Sen verran voin valottaa, että upea viikonloppu poissa pääkaupunkiseudulta on tulossa ja mahdollisuuksien mukaan kuvaan tätä reissua, ainakin koetan kertoa ensi viikolla, mistä oli kyse.

Millaisia viikonloppusunnitelmia teillä on?
Onko jollain jotain vähemmän salaista suunnitelmaa?

Aurinkoista perjantaita ja hyvää alkavaa viikonloppua!


I have always admired the way women put outfits together.
- Rachel Roy - 

Yesterday I had not so casual office day and for that I wore not so casual outfit as well. Wearing my favourite grey blazer that always seem to look good. With some white blouse, good fitting shoes and denim pencil skirt. Skirt was my adjustment on being not that official. And with this outfit I think it looks good like this. Denim skirt can be dressed in so many ways, this being more official one of those ways. a lot of old favourites again on this outfit.

Sadly I must say, I have not used those shoes as much as I would have preferred. They are really good on my feet and good to walk into. Out yard is really slippery at the moment, so in effort of not dancing ballet every morning those shoes have not been used so much. Slippery road is tough enough, with heels it worse. But due to a special day I chose these ones. They are still my favourites, so I tend to ue them when I can. After the Ice is gone I believe I wear them a lat more.

Any thoughts on the outfit?
Great Friday and beginning of the week?

Jakku/Blazer: Mexx (old) // Pusero/Blouse: Mexx (old) // Huivi/Scarf: Mulberry //
Hame/Skirt: Mark's and Spencer // Kengät/Shoes: Tommy Hilfiger // 
Laukku/Bag: Longchamp 


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

19.2.2015

Spring stripes


Muista, että kaikkein arvokkainta antiikkia ovat rakkaat vanhat ystävät.

Joka kevät kaivan tämän saman neuleen kaapista. Kyllä, kevät alkoi allekirjoittaneella noin pukeutumisen osalta nyt jo. Saman neuleen, jolle olen etsinyt seuraajaa jo vaikka kuinka ja kauan. Tämä on nimittäin se neule, josta raitamaniani alkoi ja toista yhtä hyvää ei vielä ole tullut vastaan. En tiedä mikä tässä alunperin viehätti, mutta tämän vaatteen CPU on kyllä ihan huipussaan. Vaan eipä kokonaisuuden muutkaan osat kovin kalliita ole käyttökertaansa nähden. Punaisen huivin sain Kotinörtiltä hääpäivänämme, sen jälkeen se onkin ollut viikoittain kaulassa, siis elokuussa kaksi vuotta vähintään kerran viikossa. Hame on vanha tuttu M&S:n luottoversio ja laukkukaan ei ole ihan uusi. Kengät taitavat olla uusimmat ja työkengissä kyllä tulee noita käyttökertoja aikamoisella tahdilla.

Vaan niinhän se menee, minulla ainakin, että suosikkivaatteet ovat ja pysyvät. Tulee muutamia ihastuksia ja sitten ovat nämä vanhat ystävät, jotka ilolla kaivaa esille kaapista ja pukee ylleen todeten, että onpas kiva kun on taas aurinkoista ja kevätkin ihan oven takana. Vähän voi jo vaatetusta hellittää vaikka talvitakissa ja kengissä vielä mennään, kun aurinko sentään hitusen jo lämmittää.

Millaisia teidän vanhimmat suosikkivaatteenne ovat? Millainen vaate tuo sinulle kevään?

Aurinkoista torstaita!


Remember that the most valuable atiques are dear old friends.

As the spring slowly comes, I tend to get my old spring clothes out as well. Every year I start with pink lipstic as I told on Tuesday, but also with stripes. And for some years already it has been this same knitted blouse. I don't know when it is going to fall in to peaces, but not yet I hope. It is my to go one to get when ever I feel like wearing stripes. Like and old friend. Same goes with my red scarf, not that old, but more than dear since I got it from my Husband on our wedding day.

So old, but dear outfit this one. Do you have some old favourite clothes?
Lovely Thursday!

Neule/Knit: Esprit // Huivi/Scarf: Mark's & Spencer // Kengät/Shoes: Deichmann //
Hame/Skirt: Mark's & Spencer // Laukku/Bag: Longchamp
 

Seuraa blogiani // Follow my blog on:

18.2.2015

After cleaning my wardrobe


Joskus pienikin asia tekee päivästäsi paremman.

Sain viime viikonloppuna todella paljon pois kotiasioiden "To Do" listalta. Aloitin perjantaina projektin vaatekaapin tyhjennys joka on edelleen kesken, mutta loppusuoralla. Perjantaina tyhjensin kaikki kaapit ja ladoin takaisin ne vaatteet, joita olen käyttänyt viimeisen vuoden aikana ja joita aion käyttääkin. Tämä pätee kaikkiin arki- ja vapaa-ajan vaatteisiin. Vain juhlavaatteet säästyvät moiselta raakuudelta, ei sitä joka vuosi ole tarve pitkälle mustalle mekolle esimerkiksi vaan kyllä se kaapissa saa roikkua kunnes sille on taas käyttöä.

Projekti jatkui sitten sunnuntaina. Päivälenkin jälkeen kävin sen valtavan kasan tavaraa läpi (tässä vaiheessa kasassa oli jo jokunen astia ja muukin tavara kotoa). Pienempään pinon jäivät myytävät tavarat (aistin innon kuvata muutamat blogikirppikselle vielä) ja loput, suurin osa siis, vietiin lähimpään kierrätyskeskukseen. Tottakai olisin voinut myydä kaikki, mutta aikani on rajallista ja jonkin trikoomekon hinnoittelu siihen euroon ja kuskaaminen kirppikselle jne. Ei kiitos. Tällä kertaa kierrätys oli valintani ja kyllä muuten helpotti. Kuvissa siis hymyilee paljon aikaan saanut nainen, joka näkee vaatekaapissaan olevat vaatteet. Ainakin kunnes taas sotken sen uudelleen. Mutta ainakin järjestäminen on hetken aikaa helpompaa.

Kuinka usein te siivoatte vaatekaappinne?
Hauskaa keskiviikkoa!



Sometimes the smallest thing can make your day a whole lot better.

I seem to have done a lot of things from my "To Do" list the last weekend. Though Wednesday already, time to get back to weekend still. I tend to go through my wardrobe twice a year. When the season changes, now it's almost time for spring and same on autumn offcourse, getting all those first knitted things out. I get everything out and put them back if I hae used them with in one year. Almos I think, having some party outfits I don't get rid of them, it's not every year you get to wear long black dress for example. But normal everyday clothes yes.

Doing that on Friday, on Sunday me and my Husband went to our nearest recycling place. A lot of clothes. I will sell out some, but most of them are just good to go so to speak. So here is me, smiling after getting all that done last weekend. Itäs a nice feeling to find you stuff on your wardrobe. 

How often do you clear yours?
Lovely Wednesday!

Takki/Coat: Torstai // Pusero/Blouse: JUNAROSE * // Farkut/Jeans: JUNAROSE * //
Kengät/Shoes: Pahlmroth // Laukku/Bag: Mom made // Huivi/Scarf: Aran Sweater shop

* Vaate saatu blogin kautta / Received through blog


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

17.2.2015

Spring starts with lips


Huulipuna ei voi ratkaista kaikkia ongelma, mutta se on aika mahtava alku.

Minulle ensimmäinen kevään merkki näin pukeutumiseen tai kosmetiikkaan liittyen on huulipunan värin vaihto. Omistan vallan kattavan oloisen kokoelman huulikiiltoja ja -punia. Niitä tulee ostettua monesti aivan liikaa ja joskus käy niinkin, että se sama onkin jo kotona. Harvemmin toki niin. Huulipuna ja meikki yleensäkin elää ainakin minulla vuoden aikojen mukaan vaan koska mikäkin vuodenaika minulla alkaa, sillä ei ole mitään tekemistä kalenterin kanssa.

Olen blogissa huokaillut jo hetken jos toisenkin kevään perään ja nyt viime viikkoisten upeiden auringonpaisteen täytteisten päivien jälkeen se kaipuu on näkynyt jo meikissäkin. Joka syksy nimittäin vaihdan pois kiilloista ja suosin vahvasti punia. Mitä pidemmälle syksyä ja kohti talvea mennään, sen varmemmin on kasvoillani tumman puoleinen puna. Talven pimeimpinä kuukausina (marras- joulu- ja tammikuu minulle) on huulilla syvän punaisia sävyjä. Jopa kirkasta punaista. Mikään nimittäin ei myöskään peitä tummia silmänalusia tehokkaammin kuin kirkas puna joka piristää niin kasvoja kuin parhaillaan asuakin. Ainakin minusta.

Vaan hiljalleen auringon saattelemana alan vaalentamaan sävyjä. Ihan vielä ei pelkillä kiilloilla mennä etenkään töissä, mutta vaaleammaksi ne sävyt ovat hiljalleen muuttumassa. Kohti vaaleampaa vadelmaa, korallia, ehkä jopa oranssiin taittavaa. Taakse jäävät upeana hohtavat kirkkaan punaiset ja syvät tummat karpalot.

Vaan nyt kun sanon näin, niin kyllä se totuus on, että joskus vaalea on huulilla myös keskellä talvea ja tumma kesällä, mutta pääosin huomaan nyt jo tarttuvani vähän vaaleampiin väreihin. Kohti kevään korallia tuosta upeasta joulusta muistuttavasta punaisesta.

Vaikuttaako vuodenaika teillä meikkeihin tai huulipunien (tai huulikiiltojen) värisävyihin? Tai muuhun meikkiin? Olenko ainut huulipunien ja -kiiltojen hamstraaja?

Pirteää laskiaistiistaita!

Kuvan Avonin huulipunat sävyä Pink lust ja Designer red. Tuotteet saatu blogin kautta.



Lipstick can't solve all problems, but it's a pretty gread start.

This is what usually happens on Febryary. I start to use more light colors first on my lips. Then comes rest of the makeup. No more heavy winter looks, but fresh spring ones. I seem to make this turn every year around same time, it starts at the midway of Febryary. Still winter outside, but when spring collections come to stores Iäm ready for more fresh ones. Not that this would happen every time, sometimes I like bright red on summer as well. But generally speaking this is what happes with me.

What about you? Does your makeup change from winter to summer?
Lovely Tueday!

Lipstick on photos are Avons shades Pink lust and Designer red. Received through blog.


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

16.2.2015

Sometimes more is more


Koska viimeksi teit jotain ensimmäisen kerran?

Lauantaina tein kaksi itselleni uutta asiaa. Ensimmäinen liittyy yllä olevaan asukokonaisuuteen. Junarosen verkkokaupan loppualesta bongasin tämän ruudullisen mekon ja päätin kokeilla itselleni jotain uutta. Ruudut tai muutenkaan muut kuvioit kuin raidat eivät oikein ole minun juttuni, mutta reipas ale houkutti kokeilemaan. Rento mekko on ehdottomasti mainio vapaalle, lyhyillä hihoilla toimiva myös kesällä toivoisin. Malli ei ole kaikkein imartelevin itselleni, mutta ainakin tuli kokeiltua. Vielä on vähän siinä ja siinä niin sanotusti, mutta katsotaan, annetaan sille uusi mahdollisuus vielä. Ehkä keväämmällä uudelleen.

Rento mekko oli kyllä omiaan kun vietimme aikaa ystäväni Nnan luona lauantaina. Olin itse bongannut uusimmasta Kodin Kuvalehdesta Laskiaispullapitkon ohjeen ja pitihän se tietenkin kokeilla. Kun laskiainenkin olisi ihan kulman takana. Alkoi siis operaatio jossa Nna ystävällisesti hoiti pullan leipomisen ja täytteenä oleva hillokin oli hänen käsialaansa. Minä sen sijaan tein ohjetta pilkulleen noudattaen tuon kinuskisen mantelilastupäällisen joka vielä koristeltiin sulalla suklaalla ja tomusokerilla. Voi pojat mikä makeapommi, vaan hyväähän se tietenkin oli. Raati tosi oli vahvasti sitä mieltä, että suklaa oli liikaa, muutoin erinomaisen toimiva ratkaisu. Koko ohje on Nnan blogissa luettavissa, käykää kurkkaamassa jos moinen pommi innostaa. Jos aiotte tehdä niin suosittelen kutsumaan vieraita kyllä kylään, meitä oli kahdeksan ja tiukkaa teki.

Energistä maanantaita ja hyvää viikon alkua!



When was the last time you did something for the first time?

On Saturday I did two new things. First comes to this outfit, I Junarose webstore sale what this love square pattern dress. On a good sale might I add. I thought why not. It's black and white, I can make it work. Patterns are really not my comforst zone. Only think I really like is stripes, flowers are some what dredfull idea for me to wear. But squares I could try on. So ordering this dress was also a test for me to push my self a bit. Itäs still safe on it's colours, but pattern os new to me. It's relaxed shape, not for office, but for leisure time I think it looks good. Visiting friends with this, having relaxing day was great with this.

It being relaxed was also a good thing, since we eate alot. Maybe even too much. Traditionally in Finland on Shore Tuesday you eat speacial kind of bun. Filled with whipped cream and either jam or almonds. Not both. Since we did not have time to sit down with friend on that correct day, whic is tommorrow, we did on Saturday. I have found this great receipe for making it differently on one magazine, adding jam inside with whipped cream and almonds with self made fudge on top of it. Adding chokolate. So yeas, this time more was more. Maybe even too much, but oh it was so good!

Do you have any traditions at you country when it comes to Shore Tuesday?
Lovely Monday all!

Mekko/Dress: JUNAROSE // Neule/Knit: Seppälä // Kengät/Shoes: Pahlmroth //
Huivi/Scarf: Tie Rack // Laukku/Bag: Longchamp




Seuraa blogiani // Follow my blog on: