30.10.2015

JUNAROSE x Viking Line -kilpailu


Tänään olen innoissani kaikesta!

Olen blogissani viimeiset pari vuotta puhunut säännöllisesti yhdestä ja samasta vaatemerkistä, nimittäin Junarosesta. Merkki, jonka farkkuihin luotan nykyisin kerta toisensa jälkeen. Kaapissa ei taida olla kuin yhdet farkut joltain muulta merkitlä, sen verran hyvin ne tuntuvat kerta toisensa jälkeen vain istuvan jalkaani. Vaan on merkillä muutakin, mekkoa, hametta puseroa ja takkia. Kaikkea on tullut kokeiltua ja vaikka vaatteet ovat ihan mahtavia, niin tunnun palaavaan aina vaan uudelleen siihen, että ehdoton suosikkini ovat ne farkut. Etenkin nyt, kun kropassa on tapahtunut kiinteitystä, niin ne farkut tulevat mukana. Vaikka vähän löystyvät niin ovat edelleen hyvännäköiset ja pienempääkin kokoa saa hankittua kun se pienin koko on kuitenkin 42, jonka alle en välttämättä edes housujeni kanssa halua, vaan siihen on turha ottaa vielä kantaa.

Muistan edelleen kuinka ikionnellinen olin, kun sain blogin kautta mahdollisuuden tutustua Bestsellerin ja Junarosen valikoimiin ja edelleen siihen on tarjottu mahdollisuutta. Kipitän innolla joka kerta ihastelemaan showroomille uutuuksia ja joka ikinen kerta siellä on enemmän kuin yksi tai kaksi suosikkia. VParasta, omalta kannaltani farkkutyttönä on se, että ne ikisuosikkini ovat valikoimassa jota saa ympärivuoden. Siihen päälle kun on aavistuksen laiska vielä, niin saan tilattua ne netistä ja kappas, paketti on kotona (tai omalla kohdallani töissä) viikossa.



Parasta näissä vaatteissa on ehdottomasti se, että ne on tehty ajatellen sitä, että haluan pukeutua muutenkin kuin mustaan säkkiin. Pääsen halutessani seuraamaan muotiakin, ei kaikki tosin omaan tyyliini istu, mutta voisin jos haluaisin. Niinpä olinkin enemmän kuin innoissani saadessani kutsun Junarosen ja Viking Linen yhteiselle risteilylle jonne lähdetään sunnuntaina. Jotain tosi mielenkiintoista siis luvassa ja itsellekin ehdottomasti uusi kokemus. Kokemuksiahan allekirjoittanut rakastaa ja ne ovat aina tervetulleita.

Vaan ei siinä ihan kaikki vielä, en minä tätä hehkuttaisi, jos teillä ei olisi mahdollisuus tästä saada iloa irti muutenkin kuin lukemalla eli: Junarose on järjestänyt mahdollisuuden arpoa yhdelle teistä Viking Line Grace risteilylahjakortti! Eikö ole mahtavaa?

Kommentoimalla postaukseen voit siis sinäkin päästä Viikkarille keinumaan aaltojen tahtiin. Jätäthän nimimerkkisi ja mailisi kommenttiboksiin niin on helpompi olla yhteydessä. Kirpailuaikaa on 5.11. saakka, jonka jälkeen voittaja selviää seuraavan päivän postauksessa.

Aurinkoista maanantaita!

Postaus tehty yhteistyössä JUNAROSE:n kanssa.



Seuraa blogiani // Follow my blog on:

26.10.2015

Halloween Dress


Joka päivä on Halloween, eikö olekin? Joillekin meistä.
- Tim Burton - 

Lauantaina juhlittiin etukäteen Halloweenia ystäväporukalla ja voi kiesus kun tuota ulkonvaloa ei enää ole, niin nämä keltaiset sisäkuvat saavat sitten kelvata. Ulkona kun riehui jo sellainen keli ja sen sortin pimeys kun olin valmis lähtöön, että parempi vaan ottaa sisällä kuvat. Kreikkalaista tyyliähän tuossa haettiin, vähän jotain Olympoksen ennustajia tai jotain siihen suuntaan. Mekon kanssa meinasi iskeä kriisi, ensimmäinen jonka tilasin kuukausi sitten saapui reipas viikko ennen juhlia eikä se ollut yhtään sellainen kuin olin ajatellut. No, tiedätte kyllä, siinä on kaikki katastrofin ainekset sen jälkeen käsissä. Vaan Pelastaja löytyi verkosta ja Asoksen alesta löytyi täydellinen mekko. Oikea hinta oli satasen paremmalla puolella, en tiedä mihin mega-aleihin oikein osuin, mutta 30€ + postikulut oli lopulta mekon hinta. Vaan toki, jos ajattelen tätä jonnekin muualle kuin Halloween juhliin, niin en kyllä tiedä missä tätä pitäisin päälläni. Onneksi niitä juhlia on tulossa toisetkin ja pääsee pitämään tätä uudelleen.

Viikonloppu muutoin mentiin aika minuuttiaikataululla, onneksi viikolla ei olekaan kovin paljon menoja, ehtii henkäisemään ennen ensi viikonlopun vastaavaa putkea, joka muuten loppuu vasta maanantaina illalla, mutta siitä hauskuudesta enemmän keskiviikon puolella. Nyt vaan nautiskellaan rauhallisemmista illoista. Minä kun ajattelin että kesällä oli menoja, olin väärässä, syksyyn näitä tuntuu pakkaavan taas hyvää tahtia ja hyvä niin.

Hyvää uutta viikkoa ja aurinkoista maanantaita!

Mekko/Dress: Asos // Asusteet/Accessories: Old


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

21.10.2015

Old Autumn and Winter ones


Onnellisuus on matka, ei määränpää.
- Ben Sweetland - 

Ajattelin keskiviikon kunniaksi kaivaa jokusen vanhemman asukokonaisuuden läpi ja asujen lomassa kirjoittaa mitä mieleen tulee juuri nyt. Asuista jokainen on sellainen, että voisin uudelleen sen ylleni laittaa, viime syksyltä ja talveltahan nämä ovat, joten eivät kovin vanhoja edes. Jokaisessa taitaa olla yhteisenä juttuna se, että niissä on kaikissa joku juttu. Ne eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia, vai ovatko? No, ainakin olen niissä viihtynyt ja viihtyisin uudelleenkin. Olettaen että kaikki olisi tallella, ihan kaikki ei ole. Suurin osa kuitenkin.

Toisaalta nämä ovat kaikki juuri sitä yksinkertaista ja simppeliä juttua joita kaipaan asuistani kaikkein eniten. Kokonaisuuksia joita on helppoa kaapista laittaa ylleen, sellaisia joiden suuntaan olen sitä kaappini sisältöä koettanut muutenkin kehittää reippaan vuoden jo. Vaatekaappia jossa kokonaisuudet sopisivat keskenään yhteen ja pukeutuminen olisi vaivatonta. Ihan vielä ei olla siellä, mutta siihen suuntaan olla kyllä menossa. Askel kerrallaan kapista on lähtenyt pois vaatteita joita ei tule pidettyä ja uusien ostoa mietin koko ajan vain tarkemmin ja tarkemmin. Osaa ainakin, sitten on ne vaatteet joihin ihastun kerralla, vaan pääosin ne ovat vaatteita, joita tulee pidettyäkin sitten kunnolla.


Muutama sellainen vaate näkyy näissäkin kuvissa, joihin olen ihastunut ja sitten miettimättä oikeastaan sen enempää sellaisen hankinut. Kumpikin karvaliivi on sellainen, etenkin ruskeaa pidin koko viime talven. Hintavampia sellaisia sen sijaan ovat Mulberryn villahuivi ja Longchampin isompi konjakin värinen laukku joka on tuossa kuvassa jossa on punainen jakku. Villahuivin tilasin itselleni nimellisesti 30-vuotislahjaksi. Olen 34-vuotias ja se on edelleen ahkerassa käytössä, tänä syksynä vähän vähemmän kuin aikaisemmin, mutta varmaan sellaisen 50 kertaa vuodessa vähintään. Se on muuten aika paljon huiville minulla. Nekin ovat vähentyneet ja samalla myönnän kyllä, kallistuneet. Vaan kun ne nyt ovat kauniisti säilössä (postaus eteisestä täällä) niin kyllä on hymy herkässä aamulla. Kun näkee ne kaikki, tulee pidettyäkin. Tosin huivit olivat ne ensimmäinen joihin panostin ja kyllä ne edelleen ovat. Kipuraja tulee todella nopeasti vastaan kun hinnassa on kolme numeroa, joten kalleimmat voin unohtaa, mutta onneksi kaksi numeroisia hintoja on aika tavalla.

Niin sitten se konjakin värinen laukku? Se on Berliinistä tuotu kertaihastus. Menin etsimään läppärilaukkua, jota en muuten vieläkään omista (omistan kyllä tabletin joka menee useampaan laukkuuni) ja näin tuon laukun ja se olikin sitten siinä. En vaan voinut päästää siitä irti. Olin kyllä rikkonut reissussa edellisen saman kokoisen laukkuni, vuosia kestäneen Espritin, mutta olihan tuo investointi. Käyttökertoja vaan alkaa olemaan silläkin useampi. Eli ehkä ne ostokset eivät ole niin hintavia kun laskee käyttökertoja. Kalleimpia ovat kyllä ne halpis "No kokeillaan, on van kympin" joita pitää kerran tai kaksi. Kuin laatu jota pitää uudelleen ja uudelleen.


Tämän kun on havainnut se reipas vuosi sitten niin on koittanut vaatekaappiinsa kerätä toisiinsa sopivia vaatteita. Laadukkaita joita voi pitää uudelleen ja uudelleen. Tämän ongelma toki on se, että nehän ovat kaikki mustia, valkoisia, tummansinisiä ja harmaita. Konjakkisilla asusteilla. Niitä pidän eniten joten loogisestihan niitä on paras silloin ostaa. Ehkä voisi harkita sitä väriäkin joskus, edes sen verran, että kävisi sitten ostamassa sen aavistuksen edullisemman tuotteen mukaan, niin saisi jotain värejä kokonaisuuksiinsa.

Toinen yhteinen piirre monella vaatteellani, etenkin oli, mutta osittain on edelleen: Ne eivät ole Suomesta. Tilaan verkosta ja tuon reissusta. Sen takia reissujen ostospostaukset ovat niin valtavia, budjetti on siellä ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Toki ostan täältäkin, mutta hillitymmin. Paitsi pari viikkoa sitten kun kerralla ostin sen kaksi jakkua, kaksi puseroa, mekon ja neuleen. Ja toivon, että ei tarvitse hetkeen kaupoille lähteä. Jotenkin koen sen olevan Suomessa ajanhukkaa. Olen ehdottomasti paras shoppaamaan yksin. Aika sama kuka on mukana niin hermostun tai seuralainen hermostuu. Haluan hipeltää rauhassa joitain tuotteita (no niitä Longchampin laukkuja...) kun taas osasta kaupoista lähden vaan yhden vilkaisun jälkeen. Kotinörtti pakenee nykyisin elektroniikkakauppoihin "Soita kun olet valmis". Kotirauhan kannalta muuten parempi näin. Ystävilleni olen mielellään mukana ostamassa, mutta itselleni en aktiivisesti samalla katso, siitä ei vaan tule mitään.


Mutta yksin ja itsekseni nautin kyllä ostoksista. Kun saan rauhassa vaeltaa tai kääntyä kannoillani kun siltä tuntuu. Olen sellaisella tuulella kyllä usein miten loman aikana. Toisaalta silmät tuntuvat olevan enemmän auki reissussa. Rennommalla mielellä tuntuu olevan asian kanssa tekemistä. Tosin voin "paljastaa", että reissussakin Kotinörtti koittaa paeta jonnekin muualle kuin samaan vaatekauppaan. Seuraava ostosreissu, tai reissu muutenkaan, on vuorossa joulukuussa. Mietimme aika pitkään mihin mennä, vaihtoehtoina oli niin Romaa, Lissabonia kuin Berliiniäkin. Kunnes ajatus iskeytyi päähän viime perjantaina ja kymmenessä minuutissa lennot Lontooseen oli varattuna. Saksaan oli tarkoitus suunnata suosikkikenkieni perässä, mutta ehkä Lontoossakin on kenkiä. Kaikesta muusta puhumattakaan. Siihen saakka olisi suotavaa mennä vanhoilla vaatteilla, niin ei ole tarve koko aikaa uusia vaatevarastoa. Toisaalta pääsee ostamaan treenivaatteita, joita kannoin jo Irlannista. Primark se on Lontoossakin.

Koskahan sitä olisi ollut viimeksi innoissaan treenivaatteita? Huh sanon minä. Mutta on se niin, että niillä on kivempi liikkua ja onneksi niitä saa murto-osahinnalla Suomeen verrattuna tuolta. Arvatkaa vaan maksanko Suomen hintoja niistä. Mutta eiköhän siinä ole tälle keskiviikolle juttelua, kovin vaatepainotteista siitä kuitenkin tuli. Toisaalta siitähän tässä blogissa hyvin usein kuitenkin on kyse, vaatteista.

Aurinkoista keskiviikkoa!


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

19.10.2015

All about legs


Onnellisuus on kaiken kauneuden salaisuus. Ilman kauneutta ei ole onnellisuutta.
- Christian Dior -

Olen noin lähtökohtaisesti todella huono käyttämään shortseja, omistankin kahdet, nämä ja polvimittaiset mustat kesälle. Nämä on ostettu joskus vuosia sitten Seppälästä, mutta jostain syystä nämä tuntuvat kerta toisensa jälkeen selviävän vaatekaapin siivouksesta. Pidän nämä kaapissani nämä aina vaan uudelleen ja uudelleen, käytänkin sen pari kertaa vuodessa. Pääosin syksyllä, pitkälle johtuen materiaalista, kesälle liian lämmin, keväällä ehkä sitten... no, liian harmaat. Mutta säännöllisesti kaivan nämä pari kertaa vuodessa syksyä varten kaapista ja pidän kerran tai kaksi. Neuleen ja korkojen kanssa kuten tässäkin. Joskus saappaidenkin kanssa. Tiedä sitten miksi juuri tämä kokonaisuus on mieleeni syksyllä, ehkä se on se viimeinen haikailu kesän puoleen. Jalat vapaudessa niin kauan kun niin voi vielä tehdä.

Kuvan kokonaisuus oli yllä eilen, erään hurmaavan pienen neidin 1-vuotis juhlissa, kuvien paperikassissa on siis neidille menossa ollut lahja. Vielä kun voi viedä sen pehmeän paketin ilman että päivän sankari sydämistyy koska täti toi tyhmän lahjan. Kohta se lienee monta vuotta leluja... tai kuten äidillensä taannoin sanoin, saattaa olla että pehmeässä paketissa on joku Disneystoren prinsessamekko, sen voisin kuvitella olevan ehdottomasti hauskin pehmeä paketti jonka neidille voi viedä lahjaksi.  Tällä kertaa paketissa oli vain (tylsä?) pusero, kuvaa ei ole, mutta itselleni uskollisena vaakaraidallinen (sinistä ja valkoista) ja edessä vallan hurmaava valkoinen pupun kuva. Taaperolle sopiva siis, ainakin omasta mielestäni.

Mikä on teidän suhtautumisenne shortseihin? Tuleeko niitä pidettyä muutakin kuin kesällä?

Aurinkoista uutta viikko ja hyvää maanantaita!


Happiness is secret of all beauty. With out beauty there is no secret.
- Christian Dior - 

Every now and then I feel like wearing shorts. Not that often no, but these ones I seem to get out of closet every autumn and wear them some two or three times. I dare not to give them away since I wear them, even though it's not that often. More of autumn good ones, too hot for summertime this fabric. What is your take on shorts? Just for summer or all year long?

Great Monday and new week!


Neule/Knit: Tommy Hilfiger // Takki/Coat: Forever21 // Shortsit/Shorts: Seppälä//
Kengat/Shoes: Deichmann // Huivi/Scarf: Esprit // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

18.10.2015

Autumn things


Jos se ei haasta sinua, se ei muuta sinua. 

Elämäntapamuutos aloitettiin täällä jo aikaa sitten, tarkemmin sanottuna helmikuussa ja moni sitä on varmaan miettinytkin missä mennään. Totuus on se, että kesän jälkeen kovin paljon edistystä ei ole tapahtunut, ja itseään olisi otettava niskasta kiinni. Onneksi painoa ei ole tullut loman jälkeen pahemmin takaisin, mutta sanottava on, että etenkin kesän aikana jaksaminen oli heikoilla. Miksi? Aika tuntui uppoavan kaikkeen muuhun ja jokunen isompi huono uutinen tuli kuultua lyhyellä aikavälillä heinä-elokuussa. Liikuntaa on tullut harrastettua syyskuusta saakka kunnolla, kolme tai neljä kertaa viikossa. Pääosin salilla ja lenkillä, tuntuu olevan se, joka antaa voimia kunnolla tällä hetkellä. Vaan syömisen kanssa onkin sitten aloitettava alusta. Hiljalleen vähennettävä turhaa pois ja unohdettava se jatkuva vaa'alla ramppaaminen.

Henkinen olo, jonka takia tähän aloinkin alunperin, samoin kuin jaksaminen, on parantunut huomattavasti liikunnan myötä. Jaksaa kummasti enemmän tehdä ja mennä niin viikolla kuin viikonloppunakin. Myös unen laatu on parantunut huomattavasti. Siihen liittyen jaksan myös nykyisin keskittyä paremmin, vaikka lukemiseen, sekin jäi kesän hullunmyllyssä pois. Vaan paino pysyy samoissa lukemissa, muutaman kilon heitolla, kovin tiukasti. Enkä usko, että kaikki on pelkkää lihasten keräämää nestettä. Toisaalta miksi sitä lopulta harmittelemaan sitä vaakaa, kun oma olo on paljon parempi kuin aikoihin. Sinällään siis tavoite saavutettu.


Varmaan tulisi kokea enemmänkin epäonnistumisen tunnetta kuin tunnen. Eihän se paino ole pudonnut ja se on kuitenkin se, jonka haluaisin alemmas eikö? Vaan kun se pääkoppa jaksaa enemmän, keho voi paremmin ja yleistä jaksamista riittää  paljon enemmän kuin aikaisemmin niin onko se todella epäonnistumista? Unen laatu on parantunut huomattavasti, nukun sikeämmin eikä sitä unta tarvitse tietty määrää enempää. Myönnettävä on kyllä, että harmittaa sekin, kun ei ole se ruokailu tullut perässä sitä tahtia kun olisi halunnut, mutta toisaalta ihan kaikkea ei voi saada. Väliin toki reipas kaksi viikkoa sairastamistakin, niin johan se paino junnaa paikallaan.

PT voisi olla ratkaisu ongelmaan ja sellainen onkin vaan en tiedä onko se lopulta se ratkaisu jonka olin toivonut sen olevan, se jää vielä nähtäväksi. Välipalat ovat hiljalleen töissä mukana joka päivä, rahkaa pääosin (en muuten vieläkään ole suuri fani mutta käteviä ne ovat) ja aamupalatkin kulkevat töihin mukana. Ongelma on edelleen napostelu, ollut aina. Töissä syöminen on saanut aisoihin, kotona ei niinkään. Seuraava askel on siis siinä, että keskittyy kotona ruuan laittamiseen. Miettiä valmiiksi viikkoa, etenkin kun on viikkoja, joina mennään koko ajan. Se tuntuu olevan se vaikein paikka, johon keskittymiselle ei muka ole aikaa...


Lopulta en kuitenkaan aio syyttää itseäni siitä, että tässä prosessissa kestää. Kun on tehnyt vuosikausia, yli 10, asiat tietyllä tavalla niin niiden muuttamisessa kestää. Ei toivottavasti ihan yhtä kauaa kun niiden kehittämisessä. Takaiskut olivat odotettavia, mutta olisihan sitä toki toivonut, että ne eivät olisi näin pitkä kestoisia. Vaikka toisaalta, tästä on siis vaan yksi suunta ja se on takaisin ylöspäin. Lopulta ruuan korjaaminen oikeaksi on pieni asia, omalla kohdalla se vaan on tehtävä askel kerrallaan. Hiljalleen oikea suunta, sinne on pyrittävä. Ihmeitä en alunperinkään odottanut, tuskin niitä on tarjollakaan. Pelkkä painon tuijottaminen on itselleni se kaikkein vaarallisin paikka, siitä ei seuraa kuin huonoa tai todella huonoa. Mittanauhan mukaan kun senttejä on kadonnut, niin siihen on oltava tyytyväinen, kehon muokkaus on siis alkanut, hiljalleen.

Millaisilla vinkeillä te olette muuttaneet elämän tapojanne? Kaikki kertarysäyksellä?

Aurinkoista sunnuntaita, vielä kävelylenkille ennen yksivuotissynttäreitä!


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

14.10.2015

Best things in autumn


Syksy ei ole minun vuoden aikani, se ei oikein koskaan ole ollutkaan. Olen niin kesän lapsi, että hiljalleen syksyllä tuntuu, kuin vajoaisin siihen horrokseen ja talviuneen mihin karhutkin nukahtavat joka talvi. Jotta siihen pimeyteen ei vajoaisi niin nopasti, niin kasasin muutaman asian syksystä joista nautin, muistuttamaan ennen kaikkea itseni siitä, että syksy ei ole mikään katastrofi.

*Heihei helle. Vaikka hellettä ei kyllä tänä kesänä pahemmin siunaantunut ja rakastan hellettä, niin myönettävä on, että saan nukuttua paremmin kun ulkona on vähemmän lämmin keli. Samalla tulee taas innostuttua kotona ruuan laitosta (muunkin kuin salaatin), koska uuni tai hella ja helle.... Ei kiitos, muutenkin riittävän lämmin.

* Heipähei sienet ja marjat.  Minä en ole metsään menevää tyyppiä. Muta uskollisesti haen litroittain kumpiakin torilta pakkaseen. Sienissä minua hemottelevat sekä anoppi sekä työkaveri. Mitä luksusta saada niitä kotiin jonka jälkeen voi syödä säännöllisesti koko talven metsän antimia eikä poikeita herkkusienten puolelle.

* Kuntosalille meno. Tämä voi kuulostaa omituiselta, mutta jotenkin kesällä on sellainen olo, että on pakko olla ulkona ja liikkua ulkona. Syksyn tullen voi hyvällä omalla tunnolla hypätä autoon, hurauttaa salille ja sitä kautta töihin. Ei painetta ulkonaolosta, vaikka toki nautin ulkoilustakin.

* Rauhalliset löhöpäivät. Tämä menee samaan kategoriaan, saa rauhassa olla sisällä kun ulkona tulee vettä jatkuvalla syötöllä. Katsoa leffaa ja kääriytyä viltin alle. Koska sitä kesällä moista tekee hyvällä omalla tunnolla.

* Juhlat. Ystäväpiirissäni on tapana viettää jonkin verran erilaisia juhlia, monen juhlia pitävän syntymäpäivät osuvat syksylle, joten enemmän kuin mielelläni piristän pimeneviä iltoja juhlilla. Kukapa meistä ei.

* Väriloisto. Onhan syyskuu ja lokakuun alku ollut yhtä värilistoa, luontoa kauneimmillaan. En kiellä. Kaunista kuin mikä.

* Huivit ja kerrospukeutuminen. Pukeutumisen kannalta syksy on itseasiassa suosikkini. Asuista tulee mielenkiintoisempia kun on useampi kerros ja syksyllä ei ole tukahduttavan kuuma pitää yllä niitä.

Tällaisia muistutuksia syksystä, mitkä ovat sinulle syksyn parhaat puolet?
Hyvää keskiviikkoa!


Autumn is really not my cup of tea. No matter how I think of it, I just love summer over all seasons. But since it is autumn, I thought I'd make a list on thinkgs that are actually good things in autumn, just to remind my self ofthem.

* Sleeping better. Heat gives me restles sleep, autumn brings back sweet night dreams.

* Berries and mushrooms. I don't go to forrest to pick them up my self, but I do go to market to buy them and stuff them to freezer for long winter to come.

* Gym. On summer I have this urge to exercise outside. So no gym all summer long... Now it's back on routine and I love it.

* Days inside doing nothing. Goes to same as gym, staying out on summer, but on autumn you can excuse your self just to stay in.

* Parties to go to. I have many friends born on autumn and they like to have party for that. So love to go to those parties, highights of autumn most of them,

* Scarfs and layers. Goes with out saying I think, dressing for autumn is my favourite, has always been. Outfits look more interesting with layers on them, and on autumn I can again wear all my favourite scarfs.

What are you favourite things on autumn?
Lovely Wednesday!



Seuraa blogiani // Follow my blog on:

12.10.2015

Burgundy skirt for Autumn


Syksy kantaa enemmän kultaa taskuissaan kuin muut vuodenajat.
- Jim Bishop -

Syksy ja ilmojen viileneminen on tuonut kaappiini jälleen värejä, joita normaalisti en juurikaan käytä. Ilmojen viilennyttyä oli aika kaivaa viininpunainen hame ja jättikokoinen huivi jälleen kaapista esille. Viileähän sitä noissakin vaatteissa meinasi tulla, mutta kokonaisuus itsessään oli sen verran kiva että sitten käveltiin vähän reippaammin. No, lopputuloksena oli lenssu viikon verran ja Kotinörtillä sitten se toinen viikko. Tuskin tosin pelkästään tämä kokonaisuus, sen verran kuitenkin sitkeää pöpöä vaan minkäs teet. Nyt on toivottavasti hetkeksi aikaa tullut sairastettu ja voi taas palata takaisin normaaliin arkeen. Kunnolla syömiseen ja treenaamiseen. Parin viikon paussin aikana kun tuntui, että oikein mitään ei saa aikaan.

Vaan niin se tuppaa menemään, että takaiskuja tulee tuossa paremmin voimisen operaatiossa vaan kun ei anna sen latistaa, niin kyllä sitä vaan nousee uudelleen ylös ja jatkaa. Loppuviikosta oltiin niin sanotusti takaisin raiteilla ja olotila on kohentunut kummasti kun jaksaa jälleen liikkua kunnolla ja samalla tulee sitten syötyäkin oikealla tavalla.

Syysvaatteita ostin myös jokusen verran viikonloppuna, lähinnä tummansinisiä ja harmaita (käsi ylös kuka on yllättynyt värivalinnoista). Niitäkin tullaan varmaan näkemään blogissa vielä, tuntuu että vaatteet tuppaavat olemaan kaikki todella klassisen näköisiä ja värisiä. Vaan eihän se toki haittaa, klassikoita harvemmin on liikaa.

Aurinkoista maanantaita!


Autumn has more gold on it's pocket than any other season.
- Jim Bishop - 

It's time for those thick scarves and other autumn  things from closet. Huge tartan scartf I fell in love already last year, waited to get it out this year as well. Burgundy skirt does all I want from skirt on autumn. It's long enough for office and has that little somethig on it. Coat it self gives nice touch to outfit, that is both classic but has the needed rock 'n roll with it.

Great Monday!


Takki/Coat: Forever21 // Neule/Knit: Esprit // Hake/Skirt: Newlook //
Huivi/Scarf: Asos // Kengät/Shoes: Tommy Hilfiger // Laukku/Bag: Longchamp


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

5.10.2015

How was last week?


Hyvästi kesä, tervetuloa syksy.

Syksyinen viime viikko toi mukanaan paljon asioita ja viikko elettiin perjantaihin saakka jokseenkin kiireisenä ja toisaalta kipeänä. Kamera ei juurikaan ollut mukana, mutta sen sijaan muutama kuva tuli puhelimella napattua kuitenkin viikon aikana. Viikko alkoi teen juonnilla ja maanantai oltiinkin kotona. Näemmä urheilu on vaarallista ja kunnolla kesän jälkeen aloitettu urheilu tarkoitti vääjäämättä sitä, että räkätautihan siitä seurasi kun terveellisemmän elämän pariin palasi ja liikuntaa otti kunnolla mukaan. Onneksi teetä pystyi juomaan ja ääni pysyi jotakuinkin kunnossa, vaikka välissä olikin sellaisia käheämpiä päiviä.

Räkätaudin kuumetta kun kesti vain päivän niin muu viikko mentiikin sitten vaihdilla. Tiistain Nuukssion reissu ja paikallinen uuden Star Bucksin testaaminen veivät hyvin irti arjesta kun taas muu viikko sitten töitä. Kotona ei pahemmin jaksanut, sen verran kröhää kuitenkin että työpäivät vetivät sipiksi kuitenkin.




Vaan liikunta alkaa uudelleen tällä viikolla (huomenna vasta, tänään ilta-ajan vie toinen harrastus). Uudet kengät tulivat tuliaisina Saksasta ja testaamaanhan ne pitää päästä, vaan sunnuntaina tuodut popot saavat nyt hetken odotella ennen testaustaan. Ovat muuten sen verran kirkkaat, että hetken hihittelin näille. Vaan niin se on, että jalassa hyvät niin näillä mennään. Vaan miksi ihmeessä viikko oli niin kiireinen ja mihin jäivät perjantain ja sunnuntain merkinnät. Kyllähän sitä ehtii päivittää kun on jo terve eli perjantaina... Vaan kun perjantaina tekee puolikkaan päivän, kurvaa kotiin, hakee kyytiläiset mukaan niin on jo kolmelta matkalla kohti Pohjois-Savon rauhaa.

Viikonloppu sujui mahtavassa porukassa ja upeissa maisemissa. Jälleen kerran kokemusrikas viikonloppu. Alkaen siitä, että sinnehän se Valio-myrsky saapui vähän ennen kuin kurvasimme mökin pihaan ja sitä tuulta sitten riittikin vaikka kuinka. Sähköt pysyivät hetken aikaa, mutta vain hetken. Loppu aika oltiinkin sitten ilman sunnuntaihin saakka. Vaan kyllä sitä pärjää kun porukalla tekee ja valoisalla laitaa kaiken valmiiksi. Illan laskeuduttua voi sitten saunoa, syödä ja olla rauhassa paljussa. Mahti viikonloppu siis ja missä upeissa maisemissa. Lauantai valkeni, sähköttömänä, mutta tyynen rauhallisena ja jatkuikin upeana syyspäivänä. Sunnuntaina sitten kruisailtiin kaikessa rauhassa kotiin kun ensin oli saatu paikat kuntoon. Tällaisten viikonloppujen takia sitä hylkää kyllä kaiken muun paitsi pakollisen viikolla. Viikonloppujen jotka ovat kuin minilomia itsessään.

Miten teidän viime viikkonne meni?
Hyvää uutta viikkoa!



Seuraa blogiani // Follow my blog on: