27.1.2013

A Guide to Elegance

Viime viikon sunnuntaina pohdin, mikä on luksus laukku ja mikä ei. Tällä viikolla pohdittavaa on riittänyt eräästä omistamastani kirjasta. Törmäsin ensimmäisen kerran tähän kirjaan lukiessani Katheliin Tessaron romaanin Eleganssi vuosia sitten. Kirja pohjaa Madame Dariauxin kirjaan ja sen jälkeen olen halunnut saada käsiini tämä Genevieve Antoine Dariauxin vuonna 1964 kirjoittaman kirjan A Guide to Elegance.

Kuka ihmeen Genevieve Antoine Dariaux? Madame Dariaux vietti suurimman osan elämästään Pariisissa. Ranskalainen tyyliguru jonka ura johti pukukorujen suunnittelusta Nina Riccille directrice:ksi (johtaja?). Tämä kirja on täydellinen opas miten pukeutua ja miten olla elegantti, jos siis asut 1960-luvun Pariisissa. Vaikka kirja nostatti monesti hymyn huulille, niin on sanottava, että monet asiat kirjassa ovat edelleen totta ja monen asian kanssa voin olla täysin samaa mieltä.

Last sunday I mentoined my bags and had a tought or two about what is designer bag and what is not. This week I have been reading a book called A Guide to Elegance. It was writen by a french lady, madame Genevieve Antoine Dariaux and it was published in 1964. Madame Dariaux lived most of her life in Paris and for many years she was a directrice of Nina Ricci. Book it self is a perfect quide to look elegance, if you live in 1960's Paris.


En välttämättä halua koe tarvetta omistaa villakankaista kävelypukua mustana, beigenä ja laivaston sinisenä, puhumattakaan siitä, että tahtoisin omistaa asustesetin johon kuuluvat kengät, laukku ja hansikkaat näissä samoissa väreissä. Mielestäni myös alle 14-vuotiaan on hyvä kantaa mukanaan sateenvarjoa ja välttäättä maaseudulla paras tapa pukeutua ei ole matalakorkoiset avokkaat yhdistettynä tweedpukuun (saatan olla eri mieltä jos saan kutsun Brittiläiseen kartanoon).

I don't think I need to have a woollen walking suit in black, beige and navy. Not to mention to own a set of bags, glowes and shoes in all those colours as well.  I also do think girls under 14 can carry an umbrella with them. I might not think that the best way to dress to countryside is to wear a tweedjacket and low heel pumps (I might think otherwise if I get an invitation to a castle in UK).

Kuva/Photo: http://weheartit.com
Sen sijaan madamen kirja on pullollaan ajattomia ohjeita kuten:
Et tarvitse vaatevuorta ollaksesi elegantti.
On parasta ostaa parasta laatua johon sinulla on varaa.
Vaatteen tulisi aina istua hyvin.

Kaikki ovat kuulleet nuo ohjeet aivan varmasti, mutta kirja saa vakuuttumaan siitä, että ne ovat todella kaikki oleellisia asioita. Kirjan antaa hyvän osviitan myös nykynaiselle siitä, mitä kannattaa omistaa ja muistuttaa siitä, että vaatekaappia tulisi suunnitella.

But there are many timeless advices she gives, ones that I think are most important are:
You don't need a closet full of clothes to be elegant.
You must buy the best you can afford.
A garment should alway be fitted.

We all have heard those thing many times, but madame Dariaux is very convinsing. The book also reminds women that it's a good thing to plan your wardrobe.

Kuva/Photo: http://weheartit.com

Tämän kaiken seurauksena ei liene hankalaa tulla siihen johtopäätökseen, että aloin itsekin ajattelemaan omaa vaatekaappiani ja sen paikkoittain hyvinkin laajaa valikoimaa vaatteita. Ovatko ne ihan kaikki tarpeellisia ja istuvatko ne kaikki todella hyvin? Niinpä minä sitten kävin läpi vaatekaappini jälleen kerran.

Eikä liene mikään yllätys, että kaapista löytyi taas kerran kirpputorille vietävää. En ole villeimmissä unelmissanikaan ajatellut, että minusta sinällään tulisi yhtä elegantin vähäeleinen pukeutuja kuin mitä vaikkapa Audrey Hepburn on silmissäni, mutta ainakin voisin edes panostaa niihin laadukkaisiin istuviin vaatteisiin. Omistahan minä jo hyvän määrän hyvä laatuisia huiveja ja laukkuja, miksi en tekisi samaa koko vaatekaappini kanssa? Eihän tarkoitus ole saada aikaa konkurssia vaan panostaa hiljalleen.

After all this it's not a huge surprice that I made a check to my wardrobe. I found many things that don't fit me that well, but the ones I have saved just in case. They are not on my wardrobe any more. I don't think I can ever be so elegant as let's say Audrey Hepburn (I'm a huge fan of hers tough). But I can plan and try to get less clothes but in better quality. It's not the point of getting it all in once, but little by little.

Kuva/Photo: http://weheartit.com
Totuus on nimittäin aika yksinkertainen, laatu kestää pidempään. Tottakai ajoittain voi hullutella, mutta mitkä kaapissani ovat kestäneet parhaiten? Ne laadukkaimmat vaatteet. Ne jotka päälle pukiessani voin todeta, että selkäni oikenee suoremmaksi ja tunnen oloni paremmaksi. Sellainen vaatteen pitäisi olla.

Vaikka minua houkuttaisikin kokeilla vuoden shoppauslakkoa kuten ihanainen Lennu päätti tehdä, niin haluan kuitenkin seurata Madame Dariauxin ohjeistusta suunnitella vaatekaappini sisältöä ja ostaa harkiten laatua. Vielä kun tässä haaveessa onnistuisin.

Miten on teidän laitanne? Onko kirja tuttu? Suunnitteletteko te vaatekaappianne? Mitä teille on eleganssi?

Hyvää sunnuntaita!

It's quite simple, quality is much better to get. I don't need to buy everything over and over again. Clothes shoud fit and they should make you feel good. I'd like to try a year with out shopping any clothes, but I think it's far more better for me follow dear madame Dariaux's quide to plan my wardrobe. Here's hopping for the best!

Have you read this love book? Do you plan your wardrobe? What is elegance to you?

Have a great Sunday!

16 kommenttia:

  1. Hyviä ajatuksia. Itsekin olen pohtinut ihan samaa, että pitäisi ennemmin keskittyä siihen laatuun, kuin määrään. Koska totta se on, että laatu kestää. Ei ehkä aina, muutama pettymys on tullut matkan varrella, mutta noin pääasiassa. Ja ennenkaikkea ostaa niitä klassisia vaatteita, jotka kestää vuodesta toiseen.
    Ehkä vaatekaapin sisältöä olisi ihan hyvä suunnitella, että ei tulisi niitä hutiostoksia, vaan vaatteet sopisivat yhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se aina kestä eikä se laatu aina edes maksa maltaita. Merkit kylläkin, mutta itselleni parhaiten istuvat kauluspaidat vaikka löytyvät kyllä Mexxin ja Espritin kokoelmasta, eivät mitään hirvittävän hintaisia onneksi.

      Vaatekaapin suunnittelu on se, jonka ainakin itse koin kaikkein vaikeimmaksi. Koen edelleen. Hutiostoksia teen ihan varmasti, mutta jos edes saisi niitä klassisia vaateostoksia tehtyä sinne väliin :)

      Poista
  2. Ajattelen että eleganssi on jollain tavoin yksinkertaista ja ajatonta. Toki myös laatua. Katselin eilen jotain vanhaa sarjaa tv:stä ja siinä näyttelijät olivat ajalle tyypillisesti muodikkaita, joten näyttivät aivan kauheilta (hiukset, meikki ja vaatteet ).
    Tämä sai minut taas muistamaan, että paras pukeutua yksinkertaisesti ja pitää myös hius- ja meikkityyli hillittynä. Toki joskus voi hullutella pukeutumisessakin mutta silloin ainakin kannattaa ostaa edullista. Vaatekaappiin kannattaa hankkia ajattomia ja laadukkaita vaatteita perusvaatteiksi. Maksavat itsensä takaisin ajan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on se minullekin, ajattomuutta ja yksinkertaisuutta. Osaan tämän ajoittani, jotenkin kaipaan monesti "sitä jotain juttua" jota välttämättä muutoin yksinkertainen kokonaisuus ei oikein tarjoa. Opeteltavaa on siis vielä eleganssin kohdalla.

      Samaa mieltä olen siitä, että hullutella voi edullisemmin. Ja joskus ne hulluttelut osoittautuvat kerrassaan nappiostoksiksi nekin. Hyvä niin, saa omakin tyyli välillä piristystä.

      Poista
  3. Mme Dariaux'n titteli 'directrice' on johtaja(tar), aivan kuten arvelitkin, yhä ajankohtaisia ajatelmia hänellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole koskaan raskaa lukenut, kiva että veikkaus osui siis oikeaan :)

      Hänellä on monta ajankohtaista ajatelmaa, vaikka moni kohta kirjassa myös huvitti niin pohjavire suunnitelmallisuudesta ja kärsivällisyydestä lienee hyvä muistaa. Etenkin tämmöisen hätähousun kuin minä :)

      Poista
    2. Samoin, olen koittanut kasvattaa kärsivällisyyttäni ja ehkä hieman onnistunut siinä, että kaiken ei aina tarvitse tapahtua heti :).

      Poista
    3. Minä olen vielä armottomasti vaiheessa tuon kärsivällisyyden kanssa. Ehkä se ikä opettaa. Vähemmän impulsiivinen toki kuin 10 vuotta sitten, mutta tuskastuttavan hitaasti ainakin etenen ;)

      Poista
  4. Tässä olisi kyllä koko ajan petrattavaa. Ja olenkin aika hyvin mielestäni petrannut tämän alekauden - mitään en ole ostanut. Vuorotteluvapaa-aikainen rahankäyttö jäi hieman päälle eli olen yrittänyt pitää tiukkoja kriteereitä: jos ei löydy juuri sitä mitä haen tai tarvitsen, jätän ostamatta. Ei korvikkeita. Olen samaa mieltä tuon laadun kanssa: perusjutut laadukkaita, joskus pientä hulluttelua halpistuotteilla.
    Minun edesmennyt mummini muistutti aina, että hienon naisen tuntee siitä, että hattu, hansikkaat, laukku, sukat ja kengät ovat hoidettuja. Ihan en tähän ole pystynyt - varsinkaan, kun käytän hattua vain pakon edessä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin luulin selvinneeni aleista. Lopulta aika pienin vaurioin jos vertaan viime vuoteen. Enemmänkin tavaraa hajonneen/nuhjuuntuneen/käyttökelvottoman tilalle. Samaa koetan nyt minäkin, jos ei löyty, jätetään ostamatta.

      Kenkiä pyrin hoitamaan, laukkuja ja hanskojakin. Sukkien kohdalla tilanne oli varmasti hyvin eri useampi vuosikymmen sitten, nykyisinhän sitä ostaa uudet kun vanhat hajoaa. Mutta hatut! En osaa käyttää hattua, pipoa ajoittain joskaan en kovin usein sitäkään. Meillä samassa pihapiirissä vanhusten talo, tunnen oloni aina kovin nuhruisaksi kun hyvin laitetut isovanhempieni ikäiset ladyt lähtevät vaikka vaan ruokakauppaan. Silti se ei saa minua pitämään hattua ;)

      Poista
  5. Tämä kanssa haaveilee täydellisestä vaatekaapista, jossa kaikki vaatteet sopisivat yhteen, olisvat laadukkaita , ajattomia ja aina muodikkaita...toistaiseksi unelma on vielä kaukana todellisuudesta :D
    Oi ja nuo wanhan ajan oppaat - niin ihania,mitä kauemmas taaksepäin ajassa mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Wanhan ajan oppaat ovat ihania ihan kaikki! Vasta luin joulun alla näköispainosta vuoden 1910 keittokirjasta. Siinä vasta reseptejä, oivallisia säilöntäjuttuja kyllä jotka haluan syksyllä hyödyntää, mutta porkkanavanukas ei välttämättä ole ruoka minun makuuni :)

      Itselläni se vaatekaapin suunnittelu, se on suurin ongelma. Tyylimielitymykseni kun vaihtelevat niin kovasti, mutta on siellä niitä perusjuttujakin joihin palaan kerta toisensa jälkeen. Kyllä omankin vaatekaapin kanssa on vielä tekemistä vaikka kuinka!

      Poista
  6. Suomen oloihin pariisittaren tyyliopas saattaa olla hieman epäkäytännöllinen:) Esimerkiksi minulla ei enää ole olemassa tiettyjä vaatekappaleita jotka Suomessa mielletään käytännöllisiksi tietyissä tilanteissa ja ihmetellään miksi muut eivät niitä käytä:)

    Mun mielestä avain tyylikkääseen pukeutumiseen tulee siinä kun selvittää ensin itselleen mikä on oma tyyli ja muistaa hankkia oikean kokoisia vaatteita. Vaatekaapista rönsyisen tekevät juuri ne hetkittäiset inspisostokset jolloin hankitaan kerrankin jotakin "klassista" joka näytti niin hyvältä sen ja sen päällä, kun vaan pitäisi pysyä omassa tyylissään ja jalostaa sitä:):) Mun mielestä sulla on hyvä tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäkäytännöllinen, mutta tässä tapauksessa myös aavistuksen vanhentunut. Vaikka oppaan peruslinja suunnitelmallisuuden tärkeydestä on edelleen mielestäni akuutti :) Toisaalta minusta oli ihana sen myötä myös siirtyä toiseen aikaan ja maailmaan sen mukana :)

      Kiitos! Tyylini on muutunut blogin myötä ihan huimasti, lienee itsestä otetuilla valokuvilla osuutta siihen myös. Oppii paremmin sen, mikä itselle sitten lopulta sopiikaan. Itselläni siis oma tyyli vielä aavistuksen hakusessa, aina voi kokeilla jotain uutta, vaikka ne perusasiat ovatkin olleet samat jo jokusen vuoden :)

      Poista
  7. Vaikuttaa aika hauskalta kirjalta :D Toi on kyllä hankittava!! Tyyli tosiaan muuttuu kun ikää karttuu, sitä on tullut paljon varmemmaksi on tyylinsä suhteen ja hyvä niin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kurkistus ihan eri maailmaan ja ihan eri aikaan. Se on myös kerrassaan ihastuttavalla englannila kirjoitettu (tai käännetty, ranskaksi on alkuperäinen, mutta en osaa ranskaa). Onneksi tyyli alkaa olemaan joten kuten hanskassa tämän ikäisenä (ja onneksi silloin ei ollut digikameroita kun oltiin nuoria, olisi niissäkin katselemista :D ).

      Poista

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!