A new me?


Maailman muuttaminen vaatii aikaa, itsensä muuttaminen vaatii rohkeutta.
- R.S. Lowel - 

Rohkeutta jos mitä vaatii tämän postauksen kirjoittaminen, mutta ajattelin sen silti kirjoittaa. Siitäkin huolimatta, että tässä on mitä mainioin temmellyspohja kaikille anonyymeille. Siitäkin huolimatta, että tämä on minulle ihan valtavan henkilökohtainen asia, asia jota mietin jos en päivittäin niin useamman kerran viikossa. Nimittäin minun terveyteni ja projekti: Terveempi minä 2015. Kerroin torstaina, että haluan olla terveempi ja ettei se aina ole ollut niin yksinkertaista. Kun töissä käydään läpi raskas muutos toisensa jälkeen, se valuu stressiherkällä ihmisellä muunkin elämän puolelle ja voitte arvata, että kun sitä stressiä on riittävä määrä niin sen huomaa ja tulee syötyä mitä sattuu ja milloin sattuu. Lisätään siihen stressiä muistakin suunnista kuin töistä, niin soppa on valmis. ruokailuun ei ole aikaa eikä energiaa keskittyä.

Siihen ei hirveästi auta se, että tiedän kyllä miten pitäisi syödä ja miten pitäisi liikkua. Missään nimessä kyse ei ole tiedon puutteesta. Olen ollut hyvin nuoresta saakka tietoinen mitä syön ja paljonko syön. Omalla tavallaan se on ongelma sekin, suhtautumiseni ruokaan ei vuosikausiin ollut terveellä pohjalla. Sen muuttaminen on vaatinut aika paljon ja sitä on viime aikoina tehty aika tavalla. Viime aikoina tarkoittaa tässä useamman viimeisen vuoden aikana. Olen opetellut, että ruoka ei ole palkinto, jos saavutan jotain ostan vaikka kukkia, en suklaata. Olen opetellut, että on syötävä ja jojolaihduttaminen on kaikkein pahin.


Voisin tottakai ottaa käyttööni erinäiset pussikeitot, se olisi varmasti tulosta nopeasti tuottava ratkaisu. Se vaan ei ole pysyvä ratkaisu. Pysyvää ratkaisua ajatellen on opeteltava kohtuutta, on opeteltava sanomaan ei. On löydettävä ne terveellisemmät herkut. Aamupala on aina olut minulle vaikea paikka, ajatuskin minkään suuremman aamiaisen nauttimisesta on tuntunut ylivoimaiselta. En ole koskaan tykännyt syödä aamupalaa. Selviän aika pitkälle ilman sitä. Se vaan ei ole hyvä asia olla syömättä, joten suunnitelma on saada tehtyä smoothie illalla valmiiksi. Siinä on välipala ja samalla aamupala. Puoli lasia edes. Kuulostaa monelle omituiselta, mutta kun käytännössä en syönyt aamupalaa, ainakaan kunnollista, useisiin vuosiin, niin sen syömisen aloittaminen on todella vaikeaa. Jossain vaiheessa söin aamuisin kaurapuuroa, toisessa kohdassa raakapuuroa. Ei hyvä. Smoothie on ainut hyvä vaihtoehto. Kun ongelma on se, että liki pitäen kaikki muut vaihtoehdot aamulla oksettavat ja/tai kuvottavat. Ovat aina tehneet niin. Mutta koetetaan edes, jos edes vähän. Jos tämä ei onnistu, niin en syö aamupalaa. Olen myös koettanut syödä aamupalan töissä, sen ongelma on se, että seuraavan kerran syön mitenkään fiksua määrää vasta kun lounas on ohitse.

Minulla on nimittäin valtavan suuri etuus töissä, maksan täysin narettavan muutaman euron hinnan todella hyvästä ja maukkaasta ruuasta joka on kaiken päälle vielä monipuolistakin. Se, että tämä on päivän ensimmäinen ateria ei edes ole kovin kaukaa haettu idea. Olen koettanut syödä puoli lautasta salaattia ja neljäsosa lihaa. Riippuen hiilarista sitä on maksimissaan neljännes, yleensä vähemmän. Hieman syn, muuten se nälkä on jo yhdeltä, vaikka lounasta kahdeltatoista. Sinällään siis lounas ei ole ongelma, välipäivinä syön eväät koska ruokala on kiinni, mutta tämän jälkeen palaan taas takaisin tuon etuuden pariin. Tämä on tapa, jonka voin kuvitella toteuttavani jatkossakin.


Välipalan olen opetellut syömään alkaen marraskuusta. Smoothie on se, jota haluan ainakin koettaa, tosin erinäiset patukat ovat tulleet myös tutuiksi. Miksi? Ne on helppo säilöä töissä laatikossa, eivät mene pilalle. Vinkkejä hyvksi välipaloiksi otetaan vastaan. Smoothie on hyvä, mutta vaatii jääkaapin. Entä kun on palaveri toisensa jälkeen eikä omalla konttorilla, entäs sitten? Niihin hetkiin kaipaisin vihjeitä, mikä on teidän kuivassa säilyvä paras välipalavinkkinne?

Ongelma ei ole edes päivällisen kanssa, jos sellaisen laitan. Kotona on tuntunut olevan jatkuva kiire jolloin syöminen on mitä sattuu jos syön. Ja siinä on sitten se kierre valmis. Nälkä tukahdutetaan kaikkea muuta kuin terveellisesti ja normaalisti myöhään. En voi nukkua jos minulla on nälkä, sen olen kokeillut useamman kerran. En vaan saa unta, kehoni koettaa minusta silloin kertoa, että syöminen ilta-aikaan on parempi kuin aamulla kun ajatus ruuasta oksettaa. Tarkennusta tarvitaan siis päivälliseen ja iltapalaan. Niiden tulisi olla terveellisiä. Hyvät hiilarit, vähärasvainen proteini ja paljon kasviksia. Se on ainakin tavoitteeni. Ja ne herkut, ne pitäisi saada jätettyä pois. Vähän voi ottaa, mutta ei joka päivä ja koko ajan. Joku järki. En aio ottaa karkkipäivää, se ei toimi, en pysy yhtenä päivänä kohtuudessa. Vaan koettaa opetella sen kohtuudenkin. Sanoa ennemmin ei, kun ottaa.


Olen myös tietoinen siitä, miten liikkua. Siihenkään en usko, että kukaan voi tarjota kovin paljon uutta asiaa. Se, että saan siitä kilpailu ajatuksen pois, pois myös sen, että se on pakkoa, siihen on vielä matkaa. Monesti olen kuullut sanottavan, että kävely ei ole liikuntaa. Minulle se kuitenkin on, se on se, mistä minä aion tämän projektini aloittaa. Kävelyllä ja muutamalla lihaskuntoliikkeellä kotona. Ennen kaikkea kuitenkin sillä kävelyllä, koska ulkoilu kaikin puolin on minua varten. Paitsi hiihtäminen, kiitos koululiikunta. Eri liikuntaa voi lisätä minusta myöhemminkin, kun paino putoaa, niin nivelet kestävät paremmin. Uimaan en halua, hallin vesi tekee iholle todella paljon hallaa kun sieltä ei ihan suihkun kymmenessä minuutissa pois kannata tulla.

Lähden tämän koko projektin kanssa siitä, että teen muutoksia hiljalleen, jotta minulla on hyvä olla. Muutoksia joita voin ajatella noudattavani vielä vuoden päästä. Kymmenenkin vuoden päästä. Selvää on, minulle ainakin, että en todellakaan tule hoikistumaan kokoon 36 saakka. Tavoitteeni on 42/44. Kun on eriparia ylä- ja alaosasta, niin realistisesti lähden siitä, että tuo on koko, jossa viihdyn ja jossa on hyvä olla. Jos sen alle menee, niin hyvä, mutta tuossa koossa ollessani minulla oli kehossani hyvä olla. Voiko sen suurempia vaatia?


Kirjoittaa teksti vaati uskomattoman paljon rohkeutta, olen sitä useamman kuukauden päässäni pyörittänyt. Mutta vaikka moni repiikin tästä mahdollisesti huumoria, niin koen kuitenkin, että suurin osa teistä on fiksuja ja järkeviä aikuisia. Ihmisiä, joiden kanssa haluan tämän projektini ja tämän vuoden tavoitteeni jakaa. Toivon hartaasti pysyväni tässä, kykeneväni saavuttamaan tämän tavoitteen. Olen kovin monta muutakin tavoitetta saavuttanut, tämä tuntuu olevan vaikea saavuttaa. Vaan vuosi 2015, voi paremmin tänä vuonna.

Herättikö teksti ajatuksia?
Hyvää sunnuntaita!


Seuraa blogiani // Follow my blog on:

Kommentit

  1. Hyviä ajatuksia! Itse olen jojo-laihduttaja. Laihdutan puolessa vuodessa suuret määrät pois ja sen jälkeen lihon 1,5 vuodessa takaisin kaiken ja vielä aina hiukan lisää. Yritän ja yritän ajatella pitkäaikaisena projektina, mutta luisun aina takaisin iltapainotteiseen syömiseen ja herkutteluun. Minulle ei kyllä ole vaikeaa syödä aamullakaan, mutta silloin pystyn vastustamaan kiusausta sentään.

    Nyt ei vaan ole enää paljon vaihtoehtoja. Olisi opeteltava terveellisempään elämäntapaan, koska keho ei enää jaksa enkä voi hyvin nykyisessä painossani. Selkä ja lonkka on alkanut oireilemaan. Verenpaine ja verensokeri hiukan koholla. Astma oireilee. Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että jotain on tehtävä.

    Itsekin aion yrittää parantaa ensi vuonna oloani ja toivon totisesti, että onnistuisin siinä. Painoa on saatava pois - missin mittoihin minusta ei enää ole, mutta sen verran, että hyvä olo tulee ainaisen epämukavuuden tilalle. Liikkeelle lähteminen on vaan niin vaikeaa, kun en koskaan ole ollut mikään urheiluihminen ja lisäksi olen perso herkuille. Jotain on kuitenkin saatava aikaan ensi vuonna, koska tämä ei voi jatkua näin.

    Sinä näytät jo nyt niin hyvinvoivalta ja kuvista olin ajatellut, että kokosi olisi jo nyt 42/44. Ainakaan sinne ei ole pitkä matka. Itsellenikin olisi ihanaa, jos pystyisin saavuttamaan taas tuon koon. Minulla on pitempi matka sinne nykykunnossani, mutta aion myös yrittää. Paljon tsemppiä sinulle elämänmuutosprojektiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei keho vielä, pahasti oireile vastaan, mutta en halua sen oireilevan missään vaiheessa ja taitaa olla ns. yhdestoista hetki oikeasti tehdä mitään. En varsinaisesti nuorru enää missään vaiheessa ;)

      Aloitin itseasiassa projektin jo marraskuun lopussa, sen tuotettua tulosta jonkin verran ennen joulua on halu siihen palaamiseen kova. Ei, en ole kokoa 42/44, en ole hetkeen ollutkaan, vaan tahto on kova.

      Toivotan valtavasti onnea omaan projektiisi. Otetaan yhdessä elämämme langat käsiin eikös :)

      Poista
  2. ei ihme, että aamulla ajatus ruoasta oksettaa jos myöhään illalla syöt miten sattuu (ja liikaa..?). Itse syön iltapalaksi vihanneslautasen, johon pilkon tosi paljon rouskuteltavaa (porkkanoita, kurkkua ja paprikaa) sekä omenan. sen jälkeen on vatsa ihan pinkeänä ja täynnä ainakin tunnin tai kaksi ja kyllä uni tulee! aamulla on kuitenkin kova nälkä ja puuro maistuu taivaalliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En laskisi vaikka lautasellista makaronilaatikkoa, lasia maitoa ja salaattia illalla (seitsemän ja kahdeksan välissä) siihen, että syön mitä sattuu. Olen viimeiset 20 vuotta (13-vuotiaasta saakka) ollut enemmän tai vähemmän laihdutuskuurilla. Siinä ajassa vaikka mitä, myös ruokarytmin väkisin kääntämistä aamupainotteiseksi. Myös silloin, ja useampi vaatekoko pienempänä aamulla syöminen kuvotti.

      Näistä kaikista oppineena en koskaan enää aio pakottaa itseäni väkisin syömään aamulla mitään. En leipää, en puuroa, en mitään. Vihanneslautanen illalla kuulostaa hyvältä idealta, olen sen useamman kerran syönytkin, mutta ei se tule koskaan viemään pois sitä, että aamulla edelleen ajatus ruuasta kuvottaa.

      Poista
  3. Teksti oli tosi hyvin kirjoitettu! Täällä on pyöritty hiukan samoissa ajatuksissa syksy ja alku talvi. Tällä hetkellä vaakata näyttää - 8kg.

    Osaan sun tekstiä voin samaistua täysin esim. tuo aamupalan syöminen! Voi miten tärkeää se olisi, mutta miten se voi olla niin vaikeaa? En kokeiluista huolimatta pysty aamulla syömään. Muuten mulla on aika tasainen ruokarytmi ja meillä tehdään kotona terveellistä ruokaa. (Kotona asuu kanssani himourheilija ;) ) Mulla enemmänkin kyse on siitä, että suklaa maistuu liikaa ja liian usein. Reuma tuo omat haasteensa liikkumiseen, jos lenkille lähtee ja sen jälkeen on kipeämpi kun lähtiessä. Se ei kyllä kovasti motivoi liikkumiseen. Kateellisena välillä katsoo, kun toinen kirmaa juoksemaan ja palaa ilman kipuja kotiin. Tosin välillä on kyse ihan muutenkin motivaatiosta sinne lenkille lähteä! Olen ehdottomasti myös sitä mieltä, että muutoksen täytyy olla pysyvä eikä jollain ihme dietillä pikainen muutos joka ei kuitenkaan pidemmällä tähtäydellä auta. Tsemppiä Satu kohti terveellistä sinua ja elämää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mikä hyvä saavutus! Hitaasti on minusta paremmin kuin nopeasti, pysyy pää perässä sen kanssa mitä tekee.

      En ajatellut itse ottaa liikunnasta painetta, kävely on minulle sopiva laji jatkossakin. Ehkä joskus jotain muuta. Ruokailulla on niin paljon suurempi merkitys siihen painoon kuin liikunnalla. Vaan ymmärrän hyvin, että kivun keskellä on vaikea lähteä, en tiedä saisinko itseäni ollenkaan liikkeelle moisessa tilanteessa.

      Paljon tsemppiä Jonna! <3

      Poista
  4. Kirjoitin pitkän kommentin, mutta taisin onnistua kadottamaan sen julkaisu vaiheessa taivaan tuuliin?! Yritetäänhän nyt uusiksi.. voi tulla nyt erilainen kuin eka versio oli ;)..

    Eli siis, itse kirjoitan blogia Kilojen viemää (eloajailoa-johanna.blogspot.fi), ja keskityn blogissani juurikin samoihin aihealueisiin. Tavoitteenani ovat pysyvät elämäntapamuutokset ja painojojoilijan elämästä eroon pyrkiminen. Omaa elämäntaparemonttiani olen tehnyt viime huhtikuusta lähtien ja paino tippui viime vuonna - 9,4 kg (olen painanut aikoinaan kyllä vieläkin enemmän.. muutoskuvia löytyy blogistani..). Joulun ja uuden vuoden juhlinnassa paino aavistuksen nousi, mutta eilen jatkoin taas elämäntapamuutosta uudella draivilla ;).

    Mietin tuota aamupala-asiaa, jos se tuntuu ylivoimaisen hankalalta, niin itse en ehkä sillä kamalasti stressaisi. Varmaankin keskittyisin ensisijaisesti sitten muuttamaan jotain mikä tuntuu mielekkäämmältä. Itse en esimerkiksi väkisin syö puuroa aamuisin, koska en pidä siitä, vaan otan ruisleipapalan keittokinkkusiivuilla ja mustan kahvin. Sinänsä kyllä pystyisin syömään tuhdinkin aamupalan, mutta haluan pysyä miinus kaloreissa ja syödä sitten illallakin jotain mieleistä, niinpä pidän aamupalan maltillisena. Tosin ihan ilman syömättä en kyllä edes pystyisi päivää aloittamaan.. Noin yleisesti ottaenhan hyvä aamupala, lounas ja päivällinen kyllä ehkäisee illan turhanpäiväisiä naposteluja.. Itselleni säännöllinen ateriarytmi on tosi tärkeä juttu. Mutta siis jokainen tyylillään, pääasia että tuntuu itselle sopivalta ja hyvältä.

    Oikein paljon tsemppiä ja hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Suosittelen aamu- tai välipalaksi rahkaa marjojen tai hillon kanssa. Itse syön rahkan hillon kanssa aamupalaksi töissä. Olen aikaisemmin jojoillut mutta nyt lähes 10-vuotta pysynyt hoikkana. Itsekin suosin kävelyä ja kotona jumppaamista.

      Poista
    2. Valitettavasti Johanna se on tämä blogger joka sitä aika ajoin tekee.

      Minusta on osa elämäntapaa, että jouluna ja uutena vuotena juhlii. Joskus olen kuullut sanonnan, että sillä ei ole merkitystä mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä vaan sillä, mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.

      Sanot viisaasti aamupalasta. Leipä päälisillä on itselleni se kaikkein pahin, en syö muutenkaan leipää päälisillä ellei ole pakko, harvoin on. Syön siis molemmat erikseen, tätäkin olen tehnyt lapsesta saakka. Samoin olen lapsesta saakka selvinnyt syömättä aamupalaa ja lounastakin hyvin pitkälle päivään, mutta unta en kyllä saa :)

      Pitänee tutustua blogiisi ajan kanssa :)

      Poista
    3. Kiitos rahkavinkistä. Olisi varmaan ollut aiheellista kirjoittaa rahkasta, banaaneista ja ananaksesta jotain tuohon tekstiin myös. En syö mitään noista, niinkin pitkälle että olen ennemmin syömättä :) Mutta maustamaton jugurtti ja marjat ovat kyllä mahtavat välipala ainakin kotona. Töihin vähän hankalat minulla.

      Poista
  5. Ihana kun rohkenit❤️ Itse olen koko ikäni ollut jojo- laihduttaja ja kymmeniä kiloja olen vuosien mittaan karistanut - kerätäkseni ne tuplana takaisin :( Tiedän miten syödä ja miten pitäisi liikkua , mutta en pysty siihen, en vieläkään.
    Muutama vuosi sitten kävin aktiivisesti salilla ja noudatin vhh- ruokavaliota ja olin hyvässä kunnossa ja 20 kiloa kevyempi. Sitten iskivät selkä - ja jalkakivut ja liikunta jäi kokonaan.
    Haluaisin saada itseni kuntoon , mutta miten ihmeessä saisin pään auki, kun ei vaan huvita ?
    Ukkokulta se sijaan aloitti kuntorempan ja hänen rinnallaan poden nyt huonoa omaatuntoa , kun olen niin saamaton.
    Tsemppiä sulle , päivärytmisi kuulostaa kovin tutulta ;) aamupalan kyllä syön , mutta joskus väliin jää lounaskin ja välipalat aina. Sitten ilta onkin yhtä ahmimista ja suklaa maistuu !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on koetettava ylittää itsensä, viime aikoina olen koettanut tehdä sitä enemmän. Sehän se on pahinta, kun tietää tasan tarkkaan miten tulisi toimia, mutta ei silti toimi. Minä lähden ruuasta, lisään liikuntaa jos paino putoaa, suurimmaksi osaksi sen takia, että en usko saavani kaikkeen tarvittavaa energiaa kerralla.

      Minä syön kyllä lounaan, välipalan ja päivällisen, ongelma on sitten se, mitä syön siihen lisäksi. Napostelusta tulisi pyrkiä eroon niin olisi parempi ainakin minulla.

      Poista
  6. Hei!
    Hienoa että kirjoitit aiheesta joka koskettaa meitä monia! Omakohtaista kokemusta painon nousemisesta ja laihduttamisesta on tullut vuosien mittaan melkoisesti. Valitettavasti olen huomannut myös sen että on melko yksilöllistä miten tuo ylimääräinen tarttuu. Toisiin ei tartu niin helposti kuin itseeni ja myös sen havainnon olen myös tehnyt että kun 40 v lähestyi niin aineenvaihdunta oikeasti hidastui. Myös stressi hidastaa painonhallintaprojekteja..

    Vuoden 2015 aikana olisi tarkoitus saada pudotettua painoa alaspäin ja lisättyä säännöllistä, hyvältä tuntuvaa liikuntaa. Olen aiemmin kokeillut pussikeittoja ja saanut niilläkin hyviä tuloksia. Pussikeitoilla on huonot puolensa mutta en julistaisi niitäkään pannaan mikäli niistä haluaa saada startin pidemmälle projektille. Olen huomannut että ainoa ruokavalio mikä minulla toimii on karppaaminen. Nälkä ei tule ja saan kuitenkin syödä ihan hyvää ja monipuolista ruokaa jossa on runsaasti kasviksia. En ole mässännyt ylimääräistä rasvaa lusikalla suuhun vaan rasvat tulevat kalasta, juustoista, pähkinöistä ja kahviin lorautetusta kermasta. Harmillista vain että työpaikalla tarjottava ruoka on muuttunut yhä enemmän einespohjaiseksi. Liharuuissa on paksu taikinnakuori joka on uitettu rasvassa ja makranonia on sotkettu usein salaattiin.. ei kiva, haasteita siis riittää.

    Toivon että löydät juuri sinulle sopivan tavan hoitaa terveyttäsi ja saavuttaa tavoitteita. Tiedän että se ei ole helppoa. Olisi kiva lukea myöhemminkin vuoden aikana postauksiasi aiheesta. Tuota aamupalan tärkeyttä on pidetty vuosikymmeniä ainoana totuutena mutta eikö ihan hiljattain tullut uutta tutkimustietoa, jonka mukaan sitä ei ole pakko syödä jos ei se kerran maistu, joten nou stress:)
    Tsemppiä tulevaan vuoteen ja kiitos hyvästä kirjoituksestasi!!
    t. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Johanna.

      Stressi ei auta ollenkaan painon hallinnan kanssa, kaikkein vähiten stressi painonhallinnasta. Ja sekin on totta, että osa ei saa kiloja vaikka toivoisi ja osa, kuten minä, saavat senkin edestä. Joskus tuntuu, että pelkkä suklaan katsominen riittää ja saan kiloja lantiolle.

      Kokeilin aikanaan strattia pussikeitoilla, en osannut niiden jälkeen järkeistää ruokavaliotani, joten saavat jäädäkin. Karppaaminen on toinen joka ei toimi, kokeiltu on sekin. Ei auta kuin kohtuu ja koettaminen. Ainakin omalla kohdallani.

      Tuo on kurjaa, että töissä on ruuan laatu huonontunut. Meillä parani, sitä ennen söin omia eväitä, koska edeltävän kokin ruokia en olisi voinut kuvitellakaan syöväni. Olisiko eväät sinulla ratkaisu?

      Enköhän minä tästä vielä postaa jatkossakin, meni miten meni. Toivottavasti tietenkin hyvin, mutta olen oppinut myös olemaan stressaamatta.

      Kiitos Johanna kannustuksesta!

      Poista
  7. En ole ennen blogiisi kommentoinut, mutta nyt ajattelin tehdä sen, koska aihe liippaa läheltä omaa sydäntäni. Olen myös itse päättänyt, että nyt on se vuosi, jolloin vihdoin saan pudotettua painoa ja elän terveellisemmin. Näin olen päättänyt useasti aina ennenkin, tuloksetta. Viimeksi kun asian päätin, niin painoa tulikin +10kg...hmm eihän sen näin pitänyt mennä

    Juuri tuo herkuttelu on minullakin kompastuskivi, niitä tulee sitten syötyä melkein joka päivä ja useampaa lajia. Töistä tulee nälkäisenä kotiin (pahimmillaan käy kaupan kautta ja sieltähän ei tule ostettua mitään terveellistä nälkäisenä), ajatus ruoanlaitosta ei houkuta, joten ilta menee napostellen milloin mitäkin, koska kokoajan on sellainen "pikkunälkä".

    Haluaisin itsekin todellakin pudottaa painoa. Olisi kiva ostaa vaatteita, kun löytyisi sopivia ja ne näyttäisivät hyviltä. Olen tässä myös nyt jälleen kerran päättämässä, että teen sen elämäntaparemontin ja olen päättänyt, että kun nämä pyhät ovat ohi, niin sitten.

    Tsemppiä sulle ja toivottavasti pääset tavoitteeseen.

    Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaamasi tilanne on kovin tuttu täälläkin. Kaupan kautta kotiin ja kaikkea turhaa. Vaikka laittaisin ruokaakin, niin kaikkea turhaa tulee silti syötyä. Siksi pyrin siihen kohtuuteen ja säännölliseen syömiseen. Vaikka sitten ilman sitä aamupalaa. Samoin minä onnistuin lihomaan vaikka piti pudottaa, ei tehnyt ollenkaan hyvää moinen.

      Paljon tsemmpiä sinne myös! Eiköhän me tähän yhdessä pystytä.

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus, moni asia aivan samanlainen kuin omalla kohdallani. Olen huono aamupalan syöjä minäkin, hotellissa aamupala menee mukavasti. Kotona saan alas keitetyn luomukananmunan, paahtoleipää ja jugurttia, joskus mysliä tai riisimuroja. Ruisleipä tms. ei mene alas. Painoni laski leikkausten jälkeen aika reippaasti, mutta liian kiireisen syksyn ja vähäisen liikunnan sekä parin flunssan takia se on jälleen noussut monta kiloa. Loop oli minulle hyvä ratkaisu, tosin joulukuussa senkin käyttö jäi. Nyt olen päättänyt ottaa itseäni ihan oikeasti niskasta kiinni ja liikkua sen puoli tuntia minimissään melkein joka päivä. Minulle on tullut painoa salakavalasti kilo/vuosi ja siitä 52-kiloisesta 172,5-senttisestä lukiolaistytöstä on tullut aika paljon painavampi. Tsemppiä sinulle Satu! Kävelyllä on hyvä aloittaa ja minulle sopii vesijuoksu, se ei rasita nivelrikkoista polvea kuten moni muu laji.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hedelmät ja rahkat on hyviä kaipaamiasi välipaloja, sekaan hedelmiä ja marjoja yms. En kylläkään pysty syömään niitäkään sokeritta :).

      Poista
    2. Minä saan hotellissakin syötyä aamupalan jos olen ainakin tunnin hereillä ennen sitä, kuvaamasi aamupala tuntuu kertakaikkisen ylivoimaikselta idealta, vaikka kuinka herkullisen kuuloinen.

      Hedelmät voisivat toimia, se rahka ei. Maustamaton jugurtti ja marjat kyllä, ilman sokeria. Melkein, vadelmissa on ripaus, kun anoppi on ne pakastanut, mutta se ei kyllä estä tuota kotimaista herkkua syömästä :)

      Poista
    3. Laitan rahkan joukkoon aina kermavaahtoa vähäsen, pelkkää rahkaa en pysty syömään :)

      Poista
    4. Minulla se tekstuuri tökkii pahasti, jugurtti on valinta täällä :)

      Poista
  9. Hienoa, että uskalsit kirjoittaa! Nämä laihdutusasiat ovat niin henkilökohtaisia ja herkkiä, etten toivoisi kenenkään tällaiseen kirjoitukseen epäkunnioittavasti suhtautuvan (kuten vähän pelkäsit).
    Samoja pyrkimyksiä on itsellänikin. Tahtoa ja tietoa löytyy, mutten saa aikaiseksi sellaisia tekoja kuin toivoisin. Välipalojen syömisen olen viime kuukausina opetellut (ja onnistunut!). Työpaikalla nautittaviksi välipaloiksi olen itse havainnut hedelmät parhaiksi. Banaani kulkee hyvin laukussa, samoin omenat ja appelsiinit ovat hyviä (jos on mahdollisuus kuoria). Joskus mukaan tulee myös juotava jugurtti tai jokin rahka.

    Mutta se liikunta... Aloittaminen on ollut niin tahkeaa. Salilla rehkiminen on kauhean tylsää. Uimisesta väenpaljoudessa en pidä jne. Ainoa, mistä voin sanoa hiukan pitäväni, on sauvakävely. Sauvat tehostavat vauhtia ja antavat rytmiä kävelylle. Kahvakuulailukin on tuntunut mielekkäältä. Oletko kokeillut näitä?

    Tsemppiä meille kaikille elämänmuutoksia opetteleville! Kannustetaan toisiamme ja ollaan tyytyväisiä omiin pieniinkin edistysaskeliin!

    Terv. Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla. Aihe on todella arka itselleni, tietoa on kerätty vaikka kuinka, vielä kun sen saisi käytännön tasolle saakka tehtyä. Banaani olisi varmasti hyvä ruoka, mutta ongelmaksi nousee se, että en siitä tykkää. Hedelmät teoriassa toimiviat, entä jos saavat kolauksen laukussa jossa on läppäri. Tässä sitä ongelmaa.

      Liikunnasta olen varmasti kokeillut kaikkea mahdollista, joskus tuntuu, että sitä mahdotontakin. Kahvakuulaaminen ei ollut lajini, uiminen enemmän kuin salilla käynti, mutta kävely kaikkein mielelläkin. Sauvoilla ja ilman.

      Kiitos Ulla! Pienetkin askeleet ovat aina askel oikeaan suuntaan!

      Poista
  10. Hienoa että kirjoitit aiheesta !
    Herkkujen pois jättäminen ei ole helppoa mutta jos pystyt siihen alkaa tuloksia tulla. Kävely on kyllä liikuntaa ja auttaa kilojen tiputtamisessa, lisäksi tulee pirteämpi olo. Aluksi liikunnan kanssa kannattaa olla varovainen, ettei liiku niin paljon että se lisää nälkää. Painonpudotuksessa 80 % on ravinto ja 20 % liikunta.
    Hurjasti tsemppiä projektiin !

    Livenäkin olen valmis auttamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara. Jollain tasolla luotan itsekin siihen, että kun jättää herkut pois ja pysyy kohtuudessa, niin tulosta syntyy. Annoskoko kohtuulliseksi myös on tavoitteena. Aloitetaan ruualla, liikuntaa hiljalleen.

      Kiitos tsempistä! Tulen varmasti jossain vaiheessa pyytämään apua kun saan ensin tuon ruokavalion kuntoon, sitten on liikunnan aika.

      Poista
  11. Hienoja ajatuksia! Reipas kävely on todellakin hyvää liikuntaa! Se polttaa rasvaaja käy monelle ihmiselle! Välipalana mulla on ollut patukat (proteiini) tai rahka ja hedelmä lisäksi. Nämävaihtoehdot pitävät hyvin nälkää, koska sisältävät paljon proteiinia. Lidlissä on yksi hyvä ja edullinen Sportyfeel proteiinipatukka 60g, joka sisältää paljon protskua ja vähän sokeria. Musta paras on ollut toffee, joka maistuu kyllä tooosi hyvälle...Vie makean himonkin samalla :) Tsemppiä sulle, hiljaa hyvää tullee <3 ja ihanaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä! Pitää suunnata Lidliin tutkimaan protskupatukkavalikoimaa. Tähän saakka on menty Prisman versioilla, mutta vaihtelu varmasti virkistäisi. Toffee on oma suosikki niiden joukossa joita olen kokeillut, joten varmaan toimisi jatkossakin.

      Kiitos kannustuksesta Jaana! <3

      Poista
  12. Hieno kirjoitus. Itsekin taistelen samojen asioiden kanssa, vaikka varsinaista ylipainoa minulla ei ole, mutta paino keikkuu normaalin ja ylipainon rajoilla.
    Joka tammikuu aloitan laihdutuksen ja lopputulos, joulukuun lopussa painan saman verran kuin tammikuussa. Viime syksynä kävin personal trainerin kanssa kuntoilemassa ja hän teki minulle ruokaohjeet. Minun ongelma on se, että syön liian vähän ja sitten se vähä on mitä sattuu. Marraskuussa loukkasin käteni, joka esti salilla käynnin (tekosyy, olisihan voinut tehdä siellä muuta kuin käsillä) ja syöminenkin karkasi taas käsistä :(
    Nyt päätin vuoden alusta, että en enää laihduta ja en enää stressaa kiloista. Yritän panostaa syömiseen ja kuntoiluun. Eli salilla käyntiä ja kävelyä ja otan juoksun takaisin ohjelmistoon, kunhan kevät tulee. Mulla vaatekoko on 42/44, mutta toivon, että saisin sen kokoon 40.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tutulta tuo mahdollisen tekosyyn keksiminen, teen itse monesti samaa. Vaan korjausliike jos tulisi ajoissa eikä liian myöhään. Laihduttamisessa on monta riskiä itselläni, suurin se, että kaikki tulee takaisin. Hiljalleen ja askel kerrallaan.

      Tsemppiä Tara!

      Poista
  13. Mahtava tavoitteiden asettelu! Tsemppi päälle matkalle kohti päämäärään ,pienin askelin. Ja ole armollinen itsellesi matkasi varrella.
    Ei se koko vaan se asennne, se ratkaisee..
    "Xselämää"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tästä hiljalleen, vaikka xs-kokoa tulen tuskin koskaan olemaan ;) Onhan tässä loppu elämä aikaa opetella ;)

      Poista
  14. Kirjoitit hyvinkin monen samanalaisen asian kanssa kamppailevista. Itselleni maistuu kyllä aamupala ja töissä minullakin on mahdiollisuus syödä edullinen lounas, josta en halua luopua. Liikuntaa on siis lisättävä ja katsottava tarkemmin mitä muulloin laittaa suuhunsa. Koska en voi käyttää maitotuotteita, selvisi työterveyshoitajan vastaanotolla, että saan liian vähän proteiinia, joka edistäisi paremmin laihtumista. Jokaisella on jokin oma juttunsa, jonka varassa vaan pitää edetä. Tsemppiä tavoitteesi saavuttamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen kuullut, että hyvälaatuista proteiinia olisi saatava joka ruualla. Ilman sitä ei paino kevene. Se oli itselleni uutta kun tiedon kuulin taannoin, mutta siitä saakka olen koettanut huolehtia, että jotain proteiinia saan. Mielellään kahta eri tyypistä joka päivä.

      Kiitos <3

      Poista
  15. Hienoa Satu. Olet varmasti ottanut sen ensimmäisen askeleen. Olet miettinyt tätä varmaan pitkään. Mun neuvoni on, että mietit edellisenä päivänä jo seuraavan päivän syömiset. Itse syön aamupalan töissä, valmistan illalla valmiiksi aamiaisen, lounaan ja välipalan seuraavaksi päiväksi. Musta tuntuu, etät meidän välipalakirjasta, joka siis ilmestyy tammikuussa, voisi olla sulla hyvää apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika montakin, oli aika kun olin jotain muuta ja ajattelin eri tavalla. Monta askelta on siitä tultu. Teen itseasiassa viikko tasolla ruokasuunnitelmat ja edellisenä päivänä on pakko miettiä valmiiksi ennen töitä ja töissä syötävät valmiiksi. Ei näin aamu-uninen muuten selviäisi. Välipalakirjaa tässä on odoteltu, vaikuttaa ihan mahtavalta avulta :)

      Poista
  16. Välipalana minulla hyvin toimivat hedelmät ja tai lasten hedelmäsosepurkki. Aamulla syön turkkilaista jogurttia, hedelmiä, mustan kahvin ilman lisukkeita ja lasin tuoremehua. Niillä pärjää aika pitkällä. Nyt kun yritän taas keventää, jätän sokerin ja muut hiilarit, paitsi hedelmät pois. Rasvalla en kuitenkaan läträä ja syön kaikkea kohtuudella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hedelmäsosetta olen joskus nähnyt semmoisessa tuubissakin. Näinköhän sitä aikuinen kehtaisi sellaista syödä... Saa nähdä, mutta ainakin ne ovat terveellisiä ja niissä ei pahemmin ole turhaa. Kohtuus olisi se avainsana minullakin.

      Poista
  17. Hienoa kun uskalsit kirjoittaa! Tuo säännöllisesti syöminen on haastavaa varmasti monelle. Itse en oikein tykkää syödä päivällistä, sen sijaan aamupala on päivän tärkein ateria. Iltaa kohden vähennän ruokaa, sillä en pysty nukkumaan jos maha on täynnä. Nämä ovat varmasti tosi yksilöllisiä juttuja. Tsemppiä ihan tuhannesti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se mietintää vaati, kerran jos toisenkin ;) Näin se on, että erilaisia, jotkut syö aamulla, toiset päivällä ja jotkut illalla. Nälkäisenä en voisi koskaan nukkua, pyörin sängyssä ja olen kiukkuinen :D

      Kiitos Katja! <3

      Poista
  18. Hyvä Satu, hieno kirjoitus ja iso päätös - täältä tsempit sille! Älä stressaa siitä aamupalasta, me ollaan niin erilaisia kaikki ja tiedän monia ihmisiä sun lisäksi jotka eivät vaan pysty syömään heti herättyään, keskityt sit vaan niihin muihin aterioihin, että ne olisivat mahdollisimman hyviä. Mun välipalavinkki on banaani, kuinka omaperäistä :) Mutta se säilyy huoneenlämmössäkin, on helppo kuljettaa ja kuoria. Ja niitä voi syödä päivän aikana aika monta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isohan tuo päätös on vaan itseni takia sen teen. Ja mikä olisi parempi motivaatio kun muuttaa jotain itsensä takia. Banaani on tosi hätävara itselleni, maku ei miellytä itseäni. Mutta ei se vinkkiä huonoksi tee, ehkä joku jolla ei ole näin "rajoittunut" maku nappaa itselleen vinkin :)

      Kiitos Saara <3

      Poista
  19. Rohkea postaus sinulta! Itse olen taistellut myös kilojen kanssa. Ja tosiaan samoin kuin moni muu, välillä laihduttanut isomman määrän ja pikkuhiljaa paino on aina kivunnut takaisin. Kerran laihdutin yli 10 kg alle 70-kiloiseksi ja se oli minulle hyvä paino (olen n. 170 cm pitkä). Toivoisin taas pääseväni niihin lukuihin, nyt paino on juuri synnyttäneenä siellä 80 kg pahemmalla puolella ;).

    Imetyksen takia en vielä laihduta, mutta nyt on oiva aika opetella parempia elämäntapoja, kun vauvan saa masuvaivaa erinäisistä ruoka-aineista, mm. suklaa joutui nyt pannaan ;). Jännä juttu miten sitä toisen takia pystyy olemaan syömättä haitallisia asioita. Imetys tekee hirveät hiilarihimot ja olen nyt todennut, että ainoastaan syömällä reippaat ruoka-annokset nälkä ja himot pysyvät kurissa. Eli aamulla hyvä annos puuroa esim. marjoilla, lisäksi jotain proteiinipitoista. Lounaaksi reilu annos kotiruokaa. Välipalalla tee ja jokin pieni makea, esim. pipari tai pullansiivu, jos tekee mieli enemmän makeaa, niin jugurttia/rahkaa. Illalliseksi taas reilu annos ruokaa. Iltapala pari palaa leipää ja jugurtti/viili. Näin pudotusta on tullut 1kg/viikko :). Tosin imetys tekee oman lisänsä painoon, mutta mielihalut on pysyneet kurissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa viisaalta ruokailutavalta tuo sinun mallisi, terveelliseltä muutokselta. Tahtikin on hyvä, vaikka totta sekin, että imetys auttaa oman osansa. Eikä missään nimessä saakaan laihduttaa. Varmasti toisen takia tekee suuriakin muutoksia. Luulen, että lopulta syön liian vähän mutta koko ajan. Jos tuossa on mitään järkeä. En saa kerralla syötyä paljon, mutta napostella voisin koko ajan.

      Onnea elämänmuutokseen!

      Poista
  20. Wau! Tosi hyvä kirjoitus ja paljon tsemppiä sinulle!!!
    Ja kiitos :) Tässä tulee samalla itsellekin tsemppiä...
    syön aivan liikaa karkkeja (lue: korvaan aterioita karkeilla, mikä huono tapa mulla :(! )

    Tsemppiä elämänmuutokseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmihillo. Karkkia syön minäkin liikaa, mutta sipseillä ne ateriat tulee korvattua jos jollain. Huono tapa sekin. Kiitos paljon tsempistä! <3

      Poista
  21. Rohkea postaus, ja ennen kaikkea aito. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elisabete <3 Kyllä tätä tulikin pyöritettyä päässää hetken aikaa ;)

      Poista
  22. Ihanan rohkea postaus!
    Aloitin myös oman elämäntaparemonttini vuoden vaihteessa.
    Aloitin syömään pienempiä annoksia, osallistuin tikiksen 21päivässä paremmassa tikissä-haasteeseen sekä 30pvän lankkuhaasteeseen.
    Ensi viikolla ajattelin hakea vielä salikortin, töissä hiljeni sen verran että "sain" jäädä hetkeksi kotilomalle. Kerrankin on aikaa, kun lapset ovat eskarissa. Salilla käynti on kiva, kun vaan aika piisaa. Koirakin kun vaatii lenkkinsä työpäivän päälle, niin ei ole hetkeen ehtinyt treenaamaan.
    Jos nyt ainakin niin kauan jaksaisi, kun kotona saa olla.
    Lisäksi olen ottanut venyttelyn mukaan päiväohjelmaan. Muutama vuosi takaperin meni vielä spagaatti, nykyään tuntuu rautakangelta...

    Tsemppiä ja teethän väliaika postauksia ja fiiliksiä projektista, sitä kautta saisi moni muukin(esim. minä) hyvää vertaistukea! :

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria. Tuo annoskoko on tuttua täälläkin! Eväissä on puolensa, tulee syötyä tasan se määrä jonka ottaa mukaan vaan on se töissäkin opittava, eihän sitä koko elämäänsä voi eväillä mennä.

      Kotijumppa on se, jolla minä menen, jos jollain. Venyttelyllä voisi aloittaa, se ei tunnu ehkä niin pahalta ;) Se kun kerralla kaiken aloittaminen tuntuu niin hemmetin vaikealta. Mutta hiljalleen. Ihan varmasti tulen postaamaan vielä kuulumisiakin tämän kanssa. Toivoa sopii, että onnistun, vaan jos alkaa epäilyttää, niin palaan tähän postaukseen lukemaan näitä uskomattoman upeita tsemppikommentteja :)

      Poista
  23. Tsemppiä projektiin ja kohta huomaat, kuinka se viekään mukanaan. Se hyvän olon ja energian tunne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SatuKoo. En jaksa vielä toivoa, sen vievän mukana, mutta jonain päivänä ehkä :)

      Poista
  24. Kovasti tsemppiä projektissasi! Hiljaa hyvä tulee, lähipiirissäni olen joutunut toteamaan, että nopeat "ihmekeinot" eivät valitettavasti pitkälle kanna, sinulla tuntuu olevan hyvinkin järkevä suunnitelma, uskon sen onnistumiseen :) Ruuan määrä ja laatu ovat ensisijaisen tärkeitä ja se ettei saa antaa itsensä tulla nälkäiseski, silloin ainakin olen itse verensokerin laskiessa niin kiukkuinen, että kourallinen mitä tahansa kelpaa ;) Jääkaappikylmät marjat ja luonnonjugurtti on muuten mulla varma valinta aamupalaksi, jos mikään muu ei maistu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PauMau. No sitä nopeaa heilahtelua on tullut koettua enemmän tai vähemmän. Siksi omalla kohdallani tuomitsen ne pussijutut myös, ei toimi. Annoskokoon on tartuttava, samoin siihen mitä syö. Verensokerin laskeminen on aina huono, sitä varten niitä välipaloja. Smoothie oli aamulla vähän vaikea, mutta meni se alas, ehkä joku päivä jotain muutakin :)

      Poista
  25. Aito ja rohkea kirjoitus, hienoa kun uskalsit avautua meille lukijoillesi. Aamupalan syömättömyys on aina ollut myös omalla kohdallani haasteena, eikä siihen todellakaan vaikuta, mitä tai kuinka paljon on illalla syönyt. Jossain vaiheessa opin syömään jugurtin marjoilla, en tosin pystynyt siihenkään joka aamu. Smoothie on ollut myös mun kohdalla "pelastus", raikkaan juoman pystyn melko hyvin saamaan alas. Välipalaksi olen viime kuukausina innostunut nauttimaan raejuusto-avokadoyhdistelmän, suht kevyttä, mutta ainakin omalla kohdallani pitää kylläisenä kauan. Ylipäätään raejuusto (esim. hedelmien tms. kanssa) on ollut suosikkini kauan ja olen huomannut, että kun lisään proteiinien määrää, nälkäkin pysyy kauemmin pois eikä tee mieli napsia jotain jatkuvasti. Töissä on tietysti välillä hankalaa, jos ja kun välipalat on säilytettävä jääkaapissa eikä sieltä pääse aina noin vain hakemaan palavereiden välillä. Tsemppiä parempaa hyvinvointiin! Pikkuhiljaa edeten muutoksesi etenee varmasti tehokkaammin ja pysyvämmin kuin kokonaisvaltaisella äkkimuutoksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Smoothie meni aamulla alas kun illalla tein sen valmiiksi. Ei mikään paras mahdollinen ehkä, mutta se on alku ainakin. Voi raejuusto, se on toinen kompastuskiveni rahkan kanssa ja senkin päätin, että jos en tykkää en syö. Siinä vasta turhaa kaloria ;) Mutta maitoa tai maustamatonta jugurttia smoothien kanssa välipalana on pitänyt paremmin nälän poissa.

      Kiitos Belladonna kannustavista sanoista! <3

      Poista
  26. "Itsensä muuttaminen vaatii rohkeutta". Hienosti sanottu ja hienosti avattu teksti.
    Onnea vuoteen 2015 ja onnea paremman hyvinvoinnin projektille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulia. Näin se vaan on, että itseään on vaikein muuttaa, mutta kukas muu sen muuttaisi kun minä :)

      Poista
  27. Rohkea kirjoitus!
    En tässä nyt historiaani sen enempää kirjoita, mutta tosiaan, tein itse päätöksen elämäntapamuutoksesta noin puolitoista vuotta sitten. Siihen mennessä minäkin yritin pussikeittoja, ramppasin jumpassa hullun tavalla ja ajattelin, että kun syön vähemmän kuin kulutan - laihdun. Väärin. Siis söin väärin, väärinä "aikoina" ja liian vähän enkä laihtunut yhtään.
    Oma -19kg pudotus lähti ihan siitä, että laitoin ruokarytmin kuntoon.
    se aamupala. Niin, itsekin olin sitä ilman monta vuotta, ensimmäisen kerran söin töissä lounasta. Niin no, sitä ennen saatoi tietty mennä nälkään suklaapatukka...
    Nyt: tilanne on se, että kun pienen harjoittelujakson jälkeen sain aamupalan menemään napaan, enempiä ajattelematta tyyliin "ääntä kohti", niin nyt huomaan aamuyöllä herääväni nälän tunteeseen!
    Eli oma päiväni koostuu aamiaisella joko munakkaasta kinkulla ja kasviksilla tai aamupuurosta, sekaan mehukeittoa (sokeroimaton) ja raejuustoa. Sillä tuonne puoleen päivään, lounas kasviksia ja lihaa n.150g sekä ehkä pieni peruna tai pieni kourallinen riisiä. Välipalaksi rahkaa, smoothie tai patukka. Smoothiessa ja patukassakin kannattaa olla tarkkana, että niiden sisältö ei ole pelkkää sokeria!!! Smoothien pohjaksi varmaan on hyvä laittaa vaikka juotavaa rahkaa, tai millä nimellä se nyt onkaan ja joukkoon esim. joku proteiinijauhe - saa ihan maukkaan välipalan. Ja voi laittaa kassiin vaikka kylmäkallen kanssa. Tai sitten pelkkä veteen tehty protskujuoma. Hedelmävälipalasta itselleni tulee ainkain vain kovempi nälkä, eli tuollainen maitopohjainen välipala pitää kauemmin nälän.
    Siihen päälle vielä iltaruoka, sama kuin päivällä sekä iltapala - taas useinmiten 250g rahkaa, sekaan marjoja, pilttiä tai mehukeittoa ja vähän leseitä.

    Ja sitten se, mikä tuppaa unohtumaan, VESI VESI VESI. Koko ajan vesipullo mukana. Minimi 3ltr vettä päivässä, kahvit ja teet ja smoothiet siihen päälle. Alkuun saa käydä pissillä puolen tunnin välein ja hyvä niin.
    Eli itselle ainakin painon pudotuksessa aivan oleellisinta oli a) totaalikieltäytyminen joksikin aikaa herkuista (koska muuten mulla lähtee lapasesta), b) säännöllinen ruokarytmi, 3-4tunnin paussit ja c)veden juonti.

    Ja jos on kovin kiirettä, niin sitten vaan sunnuntai-iltana pannu sauhuamaan ja viikolle vaikka 3päivän ruuat valmiiksi. Itsellä ei ainakaan ole vaikeaa syödä samaa ruokaa päivästä toiseen, herkkuhetket on sitten erikseen. Päiväruuiksi vaikka kasviksia ja vähärasvaista jauhelihaa (alle 10%) ja iltaruokiin kanafilettä. Kanafileet kiehumaan mausteveteen ja kun ovat valmiit, perään täysjyväriisiä samaan liemeen. Nämä annoksiin ja sekaan vielä pannulla oliiviöljyssä paistetut tomaatit sekä kesäkurpitsaa ja sipulia, parsakaalia. Voila, 3x risottoruoka valmis. Sama juttu jauhelihan kanssa.
    Palaveri/kokouspäivinä mulla on patukka kassissa. Muut syö kahvipaussilla iltapäivällä viineriä, mulla on patukka kahvin seurana. Suunnitelmallisuutta ja itsekuriahan se vaatii, mutta palkitsee kyllä! Finelin sivuilta voit muuten käydä laskemassa myös eri ruoka-aineiden hiilari- ym pitoisuuksia.

    Näin minulla lähti kilot, takas ei ole tulleet, Mutta ruokatottumukset olen matkan varrella muuttanut ja se on kannattanut. Olokin on niin kevyt ja virkeä, kun en koko ajan syö sokerisia nameja tms. jotka hetkeksi kyllä piristivät ja sitten taas väsyttivät ja kierre oli valmis.
    Liikunta on hyvänä tukena painonpudotuksessa, mutta ainakin itse totesin, että kyllä se on se ruoka, joka sai vasta hommat tapahtumaan.

    OIkein paljon tsemppiä sinulle hyvinvointiprojektin parissa! Täällä peukutetaan ja tsempataan kaikki!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja piti vielä sanoa, että aiemmin, nuorempana söin aina aamiaisen, kunnes "mukakiireenvuoksi" se alkoi jäädä pois. Siihenkin tottui, että kroppa sai ruokaa vasta puolilta päivin. Ja ihan varmasti tottuu sen aamiaisenkin syömiseen, kun vaan sitä opettelee,pikkuhiljaa ja vaikka pienellä määrällä ensin!

      Poista
    2. Ihan huippukommentti täällä! Allekirjoitan kaiken. Mullekin tämäntyyppinen syöminen on se normaali, mutta siitä on tullut lipsuttua nyt ja pahasti, joten eikun uudelleen vaan :) ja vaikka kuinka olisi vaikeaa, se aamupala, aamupala... Ihan oikeasti! Vaikka väkisin, ja kohta ei tarvitsekaan enää väkisin. Uskon että ihan taatusti Satu löydät sen tasapainon, alku aina hankalaa. Itsekin koitan sen taas löytää ja muistaa! :)

      Poista
    3. Aamupalaharjoittelu alkoi smoothiella tänään. Maitopohjaiselta. Tuntui parhaalta vaihtoehdolta toimia, juotava malli vaikutti olevan se helpoin vaihtoehto. Maitoa tai jugurttia jatkossakin, pitää minulla myös nälkää paremmin kuin mehupohjaiset, kokeltu on sitäkin. Välipalana lähinnä ja se tekee vaan kiukkuiseksi parin tunnin kuluttua. Itse toki teen, kaupan mallit ovat omaan makuuni rahastusta kun kerran on blenderikin. Joutunen patukoissa keskittymään enemmän sisältöön kuin aikaisemmin, vaan onneksi harvassa ovat ne päivät kun korvaavat smoothien. Ainakin toivoa sopii.

      Vettä olen koettanut juoda, litran tosin vaan töissä. Kolmeen on vielä matkaa, mutta toisaalta verrata voi kuukauden takaiseen lasi lounaalla. Sinällään edistystä tämäkin. Lisääminen on kyllä mielessä.

      Mä olen ihmisluokkaa jolle totaalikieltäytyminen ei toimi mitenkään. Jos iskee suklaahimo olen todennut, että on parempi syödä pari palaa suklaata koska se jää siihen jos sitä on kotona. Jos ei, ajan ABC:lle, ostan levyn ja syön kaiken. Monelle totaalinen ei toimii, itselleni se toimii juuri tasan päinvastoin kun sen pitäisi. Toki odotan vartin että menisi mieliteko pois, aina ei mene, etnekään tiettyyn aikaan kuusta.

      Mulla on onneksi joku luontainen "en tykkää viinereitä" olotila, suolaiset on paheeni. Niitä ei onneksi ole niin paljon tarjolla. Onneksi.

      Kiitos Mapsi. Tällä tsempillä jaksaa kyllä. Aamupalasta vielä mietin jos joskus jotain muuta kuin se smoothie, ainakaan en sen kanssa stressaa, lähtökohtaisesti viitseliäisyyttä on antaa, mutta stressiä en tästä halua ottaa. Se tappaa innon :)

      Poista
    4. Totesinkin Mapsille, että en stressaa tämän kanssa. Aamupalasta saan aikaan stressiä, joten hissuksiin sen kanssa. Tasapaino löytynee ajan kanssa. Veden riittävä juominen taitaa olla tällä hetkellä se suurin ongelma. Sen lisäämiseen pitää keskittyä.

      Poista
  28. Ihana, rohkea kirjoitus! Kävely ei ole ollenkaan huono laji aloittaa liikunta vaan päinvastoin. Kävely on hyvä laji peruskunnon kohottamiseen sauvoilla tai ilman. Aloita tunnin lenkeistä ja sitten voit pikkuhiljaa pidentää lenkin kestoa ja pituutta. Muista PPP eli pitää pystyä puhumaan niin silloin sinulla on sopiva vauhti, yleensä aina mennään liian kovaa. Liikuntaa olisi hyvä ennättää tehdä kolme kertaa viikossa niin silloin kunto kohoaa. Merkitse vaikka kalenteriisi mitkä päivät sopivat lenkkeilyyn ja pidä niistä kiinni. Ja hei aina on hyviä syitä miksi ei voi lähteä lenkille esim. liian kylmä, liian liukasta, sataa tai muuten laiskottaa niin käy sellaisina päivinä lyhyemmällä lenkillä. Onnea projektiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna. Kolmeen kertaan viikossa on pyrkimys. Liukastuminen on se, jota pelkään aidosti. Kaaduin kolme vuotta sitten pahasti liukkaalla, se on edelleen mielessä. Sade ja tuuli ei ole ongelma, se on varustelu kysymys enemmän ja varusteet on. Kalenteriin merkkaaminen on hyvä idea, sitä olen koettanut toteuttaa.

      Kiitoksia. Eiköhän tästä jatkoa seuraa vielä :)

      Poista
    2. Talvilenkkeilyssä on juuri tuo liukastumisen vaara/pelko, myös itsellä. Osta lenkareihin "irtonastat" tai jos raaskit, arvokkaita ovat, nastalliset lenkkarit. Itse olen tänä talvena huomannut miten kivat ne on ja voi lenkkeillä hieman huolettomammin.

      Poista
  29. Tiedän että tämä oli rohkea veto, hurja hatunnosto siitä. Ja zemppiä parempaan oloon! Olen mukana, 10kg ja 10 vuotta ollut tahti. En minäkään tavoittele teinimittoja, mutta jos vaikka 10kg pois lähtisi, ettei vatsa purista istuessa ja ei lempimekossa allit hinkkaa, niin olisin iloinen.

    Upeeta Satu ja anonyymeille vaan terveiset, että pysyköön nahoissaan ja keskittyköön omiin elämiinsä. Pois rajaten kiltit anonyymit, niitäkin ihanaa kyllä on.

    Suuri zemppihalaus.. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se! Teinimittoihin en edes halua, urheilin pahimmillaan liki 30h viikossa, siihen ei kyllä enää aika riitä. Mitatkin oli sen mukaiset kyllä, syödä sai ihan mitä vaan :D

      Ihanan kannustavia kommentteja on tullut, näistä saa kyllä jatkossakin tsemppiä jos meinaa se motivaatio loppua.

      Kiitos Tiia <3

      Poista
  30. Rohkea postaus, hatunnosto sinulle! Toivotan hurjasti tsemppiä hyvinvointiprojektiisi, ja olen ihan varma että saavutat tavoitteesi!

    Minullekin on tuo aamupalan syöminen tehnyt aina tosi tiukkaa, joten vaikka sen kuinka sanotaan olevan päivän tärkein ateria, jätän sen välistä koska ei vaan tipu. Leipä on ihan vihonviimeinen, smoothie tai jugurtti saattaa mennä alas jos oikein kovasti tsemppaa. Joten täältä innolla vakoilen itsekin, josko muissa kommenteissa olisi hyviä vinkkejä aamiaisen suhteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Caelia. Joo, leipä on aivan kamala vaihtoehto aamulla, mulla puuro on toinen. Smoothieta kokeilin aamulla, tein maitopohjaan sen. Se oli yllättävän hyvä vaihtoehto ja riittävän nestemäisenä meni jopa alas, omaksi yllätykseksi. Kuvottiko sen jälkeen? Vähän, mutta ei niin pahasti kun kiinteän ruuan kanssa :)

      Poista
  31. Dodii, Satunen, nyt on blogissakin nämä mietteet, mistä ollaan juteltu, HYVÄHYVÄ! ;) Tästä sun projekti lähtee nousukiitoon, ja olo sen mukana. Trust me, se vaivannäkö ja työ ja ajoittainen tuska on kaikki sen arvoista. Nyt kun sain ton oman Fit mama-hommelin paketoitua viime vuoden puolesta pakettiin, (-32,5 kg synnäriltä, jee!), niin katson jo kevääseen ja projektin loputtua alkavaan tasapainoiluun uuden kropan kanssa.

    Mä toivotan sulle mielettömästi tsemppiä jälleen kerran hommaan, tietäen itse kuinka saatanan vaikeaa se voi pahimmillaan olla... Vaikka mä nyt tiedän onnistuvani tässä omassa projektissani ihan mihin lukuihin periaatteessa itse haluan, niin ei se aina ole niin ollut, ja muistissa ovat vielä ajat, jolloin jojoilin muutaman vuoden sisään kymmeniäkin kiloja kerrallaan. :( Paha olo ahmimisesta ja liikkumattomuudesta, ja siitä, kuinka joka maanantai alkoi mukamas uusi elämä ovat vielä ihan tuoreessa muistissa, enkä koskaan enää halua voida niin pahoin! Mulle voi aina tulla marisemaan, jos homma vituttaa tai muuten vaan tökkii, vertaistuki on nimittäin aika kiva juttu, eiks vaan? ;) Suuri tsemppihali sinne, ja toivottavasti kuullaan tuoreita kuulumisia sun projektista täälläkin puolella säännöllisesti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetki siinä meni, että nämä uskalsi tänne kirjoittaa. Sun mahtava projekti on antanut innostuksen itsellekin toimia paremmin ja nuo ongelmat, ihan sanoja ne on täällä. Ahmiminen lienee se pahin, vaikka kuinka koettaisi ja paras päivä aloittaa dietti on huomenna. Ihana, että olet esikuvana ja annat osviittaa mihin suunnata, jotta pääsee samaan suuntaan! <3 Aivan varmasti tulen marisemaan vielä, en ehkä vielä "alkuinnostuksessa" mutta jossain vaiheessa kyllä :)

      Poista
  32. Ainiin joo, ja siis pähkinät ja joku hedelmä toimii mulla välkkärinä, aamuisin syön useimmiten joko puuroa höystöillä (raej.), smoothien, viherpirtelön, kananmunia tai joskus tooosi harvoin leivät tai jopa mysliä/weetabixiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Smoothie aamulla on hyvä, näytti toimivan. Viikonloppuna enemmänkin, tosin oon olutkin sinä vaiheessa jo vähintään kaksi tuntia hereillä. Brunssi siis enemmän :)

      Poista
  33. Hieno kirjoitus Satu!
    Meillä sama projekti ��


    Mulla oli pitkään tuo sama, että aamupala ei maistu. Teen nyt smoothien edellisenä iltana valmiiksi.

    Päivällä syön rahkan ja pähkinöitä, mehukeitto on hyvää rahkan kanssa. Tsemppiä! :)


    T. P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin meillä taitaa olla, vaan onnesi töissä saa vertaistukea. Smoothie illalla pitää koettaa opetella täälläkin, töihin varmaan samaa. Tykkään juoda välipalan.

      Tsemppiä P! Pystytään yhdessä kyllä eiks vaan :)

      Poista
  34. Hei, aloitin itse samanlaisen minulle- arvoa-rakasta- itseäsi- ja- voi- paremmin- kuurin viime syksynä. Vaikeinta on omien ajatusten ja luulojen muutos, että voinko liikkua ilman että se on muulta perheeltä pois tms. Pidä itsestäsi huolta nimikaima! Sinä itse olet kallein ja paras sijoitus tässä maailmassa joka antaa potkua sitten parisuhteeseen, työelämään ja ihan kaikkeen! t: Fairytale

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla, että korvienväliset asiat on kaikkein vaikein muuttaa. Keho kyllä tulee perässä aika nopealla tahdilla. Kyllä tämä tästä vielä, kun vaan saa vähän pontta hommaan niin hyvä tulee. Kiitos tsempistä <3

      Poista
  35. Todella rohkea ja hyvä kirjoitus! <3
    Koska olet liikenteessä asian kanssa näin avoimesti, en nä mitään syytä, miksi et onnistuisi tavoitteessasi!
    Tunnistan tekstistä itsenikin tuon säännöllisen ruokarytmin saavuttamisen suhteen. Yrittäjänä se tuntuu usein mahdottomalta tehtävältä, syön mitä ehdin ja milloin ehdin. Herkkuhimo on valtava epäsäännöllisen ruokarytmin takia ja illalla tulee sitten syötyä koko päivän edestä.
    Omiin tavoitteisiini kuuluukin, että taas saisin tuon ruokarytmin kuntoon. Onnistuin siinä pari vuotta sitten, painoa lähti ja energiaa riitti vaikka söin enemmän kuin aikoihin.

    Itselleni hyviä välipaloja joita kannan mukana on hedelmät, protskupatukat ja säilykeananas. Niitä suolaisempia on vähän vaikeampi keksiä, mutta tölkki tonnikalaa on aika kätevä ratkaisu. :)

    Sylin täydeltä toivotan sinulle ONNEA tavoitteesi saavuttamiseksi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Reetta. Voi toivottavasti avoimmuus auttaa tämän kanssa. Ainakin teidän kaikkien ihanien tsemppiviestien kirjoittaminen. Sain itseasiassa kaverilta oivan mukana kannettavan lämpöä kestävän smoothie vinkin. Niistä myöhemmin jos totean ne itselleni hyväksi. Mutta treenivälipalat, niille päiville kun en ole konttorilla. Muuten teen sen smoothien itse, on meillä jääkaappi, kyllä sen sinne saan helposti :)

      Tsemppiä Reetta ruokarytmin kanssa! <3

      Poista
  36. Hei:) minulla on toiminut pienen aamupalan syominen ensimmaisella tauolla n klo9 aikaan kun aamuvuoro alkaa klo 7.Sitten jo maistuu paremmalta kun on ollut valveilla muutaman tunnin.Sitten lounas normaalisti.Tv Suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa :) Kokeilin tuota jossain vaiheessa, ongelmaksi muodostui se, että en saanut lounaalla syötyä kun vatsaan ei mahtunut. Muutoin hyvä idea kyllä, mutta ei ainakaan vielä ole toiminut kunnolla :)

      Poista
  37. Rohkea kirjoitus ja mahtava startti uudelle vuodelle! Muutama vinkki, jos nyt ei niinkään laihdutuksesta, niin ainakin nälän poispitämisestä: 1) Syö. Oikeaa, hyvää, puhdasta ruokaa saa syödä yllättävän paljon! 2) Säännöllinen ateriarytmi. Vaikkei saisikaan jokaisella aterialla kaikkea alas (niin kuin esim. aamiaisella), on parempi syödä vähän kuin ei ollenkaan, aineenvaihdunta pysyy käynnissä. 3) Kananmunat. Helppo valmistaa, nopea syödä, helppo ottaa mukaan mihin vaan ja pitävät mielettömän hyvin nälkää! Esim. keittää munat tai tekee munakkaan illalla valmiiksi ja ottaa töihin aamupalaksi/välipalaksi. Munakkaaseen voi vielä lisätä kalkkunaa, kanaa jne. 4) Hyvät hiilarit ja rasvat. Kasviksia ja vihanneksia runsaasti, maltillisesti hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, öljyjä. 5) Hyötyliikunta. Hyi mikä sana, mielummin käyttäisin huomaamatonliikuntaa, mutta siis: kävele bussille/junalle tai pyöräile/kävele töihin, käytä rappusia hissin sijaan, palaveeraa seisten, konttorityöläisenä seiso osa työpäivästä, hae ystävän kanssa take away kahvit ja käykää kävelyllä kahvilan tai baarin sijaan. Elämäntapamuutoksia, ei pikavoittoja pussikeitoilla! 6) Tarpeeksi unta. Väsyneenä tekee mieli herkutella eikä jaksa väsätä eväitä tai tehdä ruokaa.

    Kun syö oikein, eli paljon puhdasta ruokaa ja tarpeeksi usein, niin nälkä ei pääse yllättämään ja jaksaa paremmin, myös liikkua.

    Mielettömästi tsemppiä isoon muutokseen!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Joskus on vaan oltava rohkea, vaikka tuntuisi siltä, että sitä rohkeutta ei oikein ole ollenkaan. Tuo uni on seikka, johon paneuduin ensimmäisenä jo syksyllä. Kesällä nukun aina vähemmän, mies sanoo, että toimin aurinkoenergialla. Mutta syksyllä kaipaan enemmän jo unta ja siihen on oikein keskityttävä, että saan edes sen 7h nukuttua. Lipsuu herkästi kuuteen ja minulle se ei riitä.

      Liikunnan kanssa lisäskin kävelyä muutenkin. Asiolle voi kävellä jahka on ensin vienyt auton kotiin kun töistä pääsee. Autolla on kyllä helppo mennä parkkihalliin, mutta kotoa kun kävelee saa edes sen 10-15min per suunta sitä kävelyä lisättyä. Vielä kun muistaisi tään.

      Kiitos paljon tsempistä! <3

      Poista
  38. Kiva kun uskalsit aiheeseen tarttua. Ajankohtainen useammillekin meistä. Et todellakaan ole ainoa, joka etsii tasapainoa kropan, syömisen ja stressin suhteen. Tuo Mapsin kirjoitus oli minusta hyvä, siitä sai vinkkejä. Mulle tuli mieleen sellainen juttu, että kun vielä söin työpaikan ruokalassa niin vaikka kuinka keräsi terveellistä lautaselle, paino pysyi, mutta heti kun siirtyi eväisiin ( syön siis suht tavallista kotiruokaa eväänä, mm. perunoita koska niitä ilman ei rytmihäiriöaltis kaliumin puutteen vuoksi voi olla) alkoi paino pudota. Mielessä kävi (anteeksi vaan ruokala) että käytetäänkö siellä kuitenkin niin paljon puolivalmisteita ja lisäaineita tms että vaikuttaa aineenvaihduntaan haitallisesti? Kiva kun postasit ja muistutit minuakin tästä elämäntapa muutoksesta<3 Pikkuhiljaa hyvä tulee ja takapakkeja saattaa tulla matkan varrella, mutta ei se niin kauheaa ole! Mukavaa loppiaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokalassa on huonot puolensa, sen myönnän, mutta kun maksan siitä alle 2€ kerta, niin en vaan saa kotiruokaa samaan hintaan. Meillä on myös aivan uskomattoman hyvä kokki, ruoka on parantunut huomattavasti elokuusta kun kokki vaihtui. Itse sain onneksi laskettua painoa jonkin verran kohtuullistamalla annoskokoa lounaalla. Vielä en sieltä pois vaihda, vaikka missään nimessä en eväitä väheksy :)

      Poista
  39. Heippa! En ole myöskään enemmin kommentoinut, ihaillut vain upeita asujasi ja aivan mahtavaa blogia, mutta nyt aihe on lähellä myös omaa sydäntä!

    Nuorempana en syönyt aamupalaa, ja hyvin meni! Harrastin liikuntaa ja söin pääosin terveellistä ruokaa silloin kun oli nälkä. Ikuinen laihis oli päällä kuten nytkin, mutta jotenkin elämä meni vähemmän hifistellen eteenpäin :) Opiskeluaikoina taas aamupala rupesi maistumaan, ja puntari liikahti ylöspäin (en syytä aamupalaa, tuli sitä suklaatakin syötyä). Olin tässä pari vuotta takaperin ilman aamupalaa, mutta nautin vastaavat kalorit sitten illalla ruokaisamman illallisen muodossa tai vaikkapa voileivän muodossa - illalla maistuu vain paremmalta! Nykyisin liikun pääosin aamulla (lihasta kasvattava salitreeni) ja sinne uskollinen apuri on puuro raejuustolla, ilman ei jaksa.

    Töissä ollessa, jos en ole käynyt aamulla liikkumassa, syön aamupalan yleensä vasta n. klo 9.30 aikaan kahvitunnilla, en siis kotona. Syömään menen n. 12-13 välillä, ja jo on taas nälkä! Välipalaehdotuksena on kuten muutkin ovat ehdottaneet, proteiinipatukat tai rahka, säilyy aika pitkään ilman jääkaappiakin. Yksi toinen ehdotus on proteiinijuoma (jauhot shakeriin ja vesi sisään kun tarve tulee) ja kaveriksi vaikkapa banaani tai pähkinöitä :) Muistan yhden kaverin keitelleen munia välipalaksi, tuntui sekin toimivan!

    Tsemppiä, ja ei ressaillen :) Kehot eivät ole samanlaisia, jokaisella on oma rytminsä. Kiitos vielä aivan ihanasta blogista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitoksia kauniista ja liikuttavasta kommentistasi.

      Siihen on vielä matkaa, että pääsen aamulla salille tai muuten liikkumaan, mutta aamupalalla se smoothie menee jo. Ainakin meni vielä tänään. Hiljalleen senkin kanssa. Minulla ei nältä vielä ole kahdeltatoista jos noin myöhään söisin, mutta juotavalla mennään.

      Olen aika, noh, proteiinijauhetta vastaan. Jotenkin pääkoppani mukaan se tulisi saada ruuasta, ei jauheesta. Ei välttämättä kaikkilla sama asenne, mutta itse pyrin ruuan kanssa siihen. Kananmunia olen kokeillut, minulla ne menevät salaatissa ja ruuan osana kyllä, mutta yksistään en osannut syödä.

      Kiitos kauniista kommentistasi ja kannustuksestasi! <3

      Poista
  40. Oletko kokeillut lasten hedelmä pilttejä välipalaksi (eivät vaadi jääkaappia, nopea syödä, ei liiskaannu kassissa)?
    Oletpa kaunis tuossa alakuvassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En, mutta jotenkin pelkkä hedelmä ei oikein täytä. Mutta otan harkintaan kyllä.

      Kiitos <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!