20.12.2017

Elämäntavat takaisin reilaan


Hikoile, hymyile, toista.

Jos jotain tosissani kaipasin puolesta välistä raskausta lähtien niin kyky liikkua. Etenkin viimeiset kuukaudet kaipasin salille niin että tuntui jo pahalta. Alkuun ja edelleen suurin osa liikunnasta tulee kävelyn muodossa. Nopeasti päätin, että joka ikinen päivä olisi kävelyllä käytävä. sivujuonteena tässä tietenkin Mini saisi nukkua vaunuissa päiväunensa. Kolmen viikon kuluttua olinkin siinä että kävin taapertamassa hissuksiin vaunujen kanssa ja nykyisin jopa ihan kävelemässä. Vauhti ei ole mikään päätä huimaava, mutta ulkoilu tekee kuitenkin hyvää. Ranteessa roikotettava Polar kertoo askelia kertyvän keskimäärin 10k päivässä. Noin viikko tasolla mitattuna. Aina ei samoihin lukemiin päästä, mutta se on kuitenkin tavoite. Pienen tekee hyvää ulkoilla ja niin tekee äidinkin.

Se oma laji on silti salilla käynti ja voiman haku. Hiljalleen olen sinnekin saanut palattua. Koitan kuitenkin tehdä sen fiksusti, joten huomenna marssin PT:n luokse joka ennen alan vaihtoa toimi 10 vuotta kätilönä. Helpompaahan se on treenata kun tietää missä kunnossa vatsalihakset ovat ja miten ne saa kuntoutettua. Korsetti lienee kuitenkin venynyt ja vanunut, joten aika saada se kursittua takaisin kuntoon. Onneksi tämä ei silti estä salilla hikoilua, vaikka osan liikkeistä joutuukin jättämään väliin niin saa siellä silti tehtyä tehokkaita tunteja. Hiljalleen sitten palatakin siihen määrään treeniä jota tuli tehtyä. Todellisuudessa kropalla kestää vuosi toipua raskaudesta, se ei tarkoita että olisi vaan levättävä laakereilla, ei ainakaan omalla kohdallani.Takaisin kuntoon, takaisin liikunta rutiiniin.


Vielä olisi kuitenkin hakusessa se omalta tuntuva laji, joka tasapainottaisi salia. Uimassa olen käynyt aika ajoin, mutta jotain muutakin kaipaisin. Ehdottomasti ei mitään samaan aikaan joka viikko tapahtuvaa. Se on salin hieno puoli, saan yhtä hyvän treenin aikaan sekä neljältä iltapäivällä, kymmeneltä aamulla kuin kasilta illallakin. En myöskään ole mikään jumppaaja. Kahdella vasemmalla jalalla kun on varustettu niin turhaudun lähinnä erilaisilla tanssillisilla tunneilla, vaikka tanssin kehonhallinta kiehtookin. Kaipaisin lajia joka on hauskaa, jossa tulee hiki ja jota voi harrastaa säännöllisen epäsäännöllisesti niiden omien menojen seassa.

Luulen, että jossain vaiheessa vastaan tulee vielä sopiva laji, sitä on tässä hyvin aikaa etsiä ensi vuoden alusta alkaen. Siihen saakka luulen että kävely ja sali tuettuna ajottaisella uinnilla ovat ne oikeat lajit.

Ja onhan kävelyssä sekin etu, että näkee kauniita maisemia ja aurinkoa näin sydän talvellakin. Alla kuvaa Espoosta Ruukinrannasta jossa tulee käytyä kävelyllä usein. Itseasiassa raskausvatsan kuvatkin otettiin siellä. Meri on tärkeä, onneksi sen äärelle pääsee usein. Isomman taas sitten keväällä.

Mikä on sinun lajisi liikkua? Mikä innostaa treenaamaan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!