17.2.2018

Punaisen huivin paluu


Rakkaudesta huiveihin.

Totesin taannoin huivien säilytyksestä koskevassa postauksessa (postaus täällä), että kovin monella huivilla on minulle tunnearvoa. Tämä punainen on yksi muistorikkain huiveistani. Se ei ole mikään suurempi merkki, se on tavallista puuvillaa jossa on seassa hitusen verran silkkiä. Se on tilattu Marks & Spenceriltä noin viitisen vuotta sitten. Se on lämmittänyt kaulassa monena kertana, mutta ennen kaikkea se on lämmittänyt hartioitani elokuisena iltana neljä ja puoli vuotta sitten häissäni. Se on myös huivi jonka olen useampana vuonna kaivanut juurikin tammikuussa esiin. Se on jotenkin se ensimmäinen kevään merkki itselleni. Punainen on väri, johon tarvitsen tietyn tyyppisen päivän ja kun punaisen makuun pääsen, niin punainen on vaatetuksessani usein ja monena päivänä peräkkäin. Joskus punainen vaan on aivan liian punainen.

Tämän talven aikana olen myös huomannut käyttäväni enemmän ja enemmän hameita. Verrattuna siis edellisiin vuosiin. Olen siis edelleen ja ennen kaikkea farkkutyttö henkeen ja vereen. Mutta hameet ja mekot ovat löytäneet tieni uudelleen vaatteiden joukkoon. Pääosin tämä johtuu siitä että organisoinnin seurauksena löysin myös paksut sukkahousuni vaatekaapin perältä. Kun pitkästä aikaa muutenkin voi käyttää "normaaleja" vaatteitaan verrattuna vaatteisiin joihin maha mahtuu niin alkaa olemaan intoa myös käyttää laajemmalla skaalalla kuin ennen raskautta. Toivottavasti siis saadaan kuvia blogiin saakka näistäkin.

Upeaa uutta viikonloppua!

Paita: Esprit // Hame: Next // Huivi: Marks&Spencer // Laukku: Longchamp // Kengät: Partioaitta

Seuraa blogia somessa: Instagram // Facebook // Twitter
Lue blogia: Indiedays //  Bloglovin' // Blogi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!