Kodin siivouksesta ja rutiinien voimasta

Koti on paikla jossa levätä, rauhoittua ja olla itsensä kanssa. 

Koti on kuitenkin myös paikka, jossa ollaan todella paljon ja josta pitäisi jaksaa huolehtia. Vaan miten ihmeessä sen ajan saa oikeasti riittämään? Mistä ihmeestä kaivaa aikaa sille että koti olisi siisti samalla kun etenkin siinä arki-illassa aikaa on todella vähän noin muutenkin. Minä kun kaiken tämän päälle en todellakaan ole aamuihminen niin siinä on sitä hommaa sitten illalle riittämiin. Vaan miten ja mistä oikeasti sitä karsisi?

Kun taaperon syöksyy neljän jälkeen hakemaan päiväkodista niin jos jostain niin ajasta lapsen kanssa en todellakaan halua karsia. Neidin iltapuuhat alkavat seiskalta ja kasilta ollaan yleensä jo unessa. Sen kolmesta neljään tuntia arkena en edes ajattele siivoavani kuin pakolliset eli kaatuneet maidot ja vastaavat. Ainut iltarutiini siinä kohtaa on katsoa Neidille seuraavan päivän vaatteet ja vaihtaa pois repusta pyykkipussissa olleiden vaatteiden tilalle uudet. Sen enempää en aikaa halua käyttää vaan aika lapsen kanssa menee kaiken muun ohi.

No hyvä, kasilta on sitten semmoinen pari tuntia aikaa siivota, järjestää paikkoja, toteuttaa itseään, hoitaa parisuhdetta ja ties mitä muuta. Kaksi tuntia on lyhyt aika, mutta niin on se rutiinikin joka tehdään illalla. Käytämme yhdessä illassa viidestä minuutista puoleen tuntiin aikaa kotiin. Loppuaika menee siihen omaan aikaan ja parisuhdeaikaan. Mitä sitten tämä aamut pelastava rutiini pitää sisällään?

Neidin lelut paikalleen
Tämä tuntuu olevan se kaikkein suurin ja tärkein, kun pieni tornado levittää aivan kaiken lattialle noukitaan ne yhdessä koriin. Lapsi auttaa alkuun, mutta usein se on äiti tai isi joka kerää loput, tavaraa kun on joka paikassa. Keinuhevosenen siirretään paikoilleen aikuinen ja samoin sohvan koristetyynyt. Tähän menee aikaa minuutista viiteen. Vähän päivästä riippuen.

Eväät ja tavarat aamulle
Muutama minuutti on hyvä uhrata myös sille seuraavalle aamulle. Eväät kipoissa valmiina jääkaappiin aamulle, aikuisten vaatteet valmiiksi aamulle. Se että kaikki on valmiina helpottaa aamua, jokainen tavara paikallaan, laukut valmiiksi pakattuina. Minähän meistä olen se joka vielä aamulla saattaa hyvinkin vaihtaa vaatteet illalla ajatelluista, mutta ainakin on yritetty. Samoin vielä tarkistetaan Neidin ulkovaatteet kasaan, sisävaatteet on aikaisemmin otettu.

Nämä asiat kun tekee joka ilta niin pääsee pitkälle, ainakin meillä tämä auttoi todella paljon aamuja ja ihan sitä arjen sujumista.

Sitten, kun tämä meni autopilotilla, rupesi tulemaan lisää rutiinia iltaan. Uskon siihen että rutiini on asia joka kannattaa tehdä pikkuhiljaa, ei kaikkea kerralla. "Ei siitä tule helpompaa, sinusta tulee vain parempi" pitää paikkansa monessa asiassa, myös rutiinien luomisessa. Kun aloitti pienestä oli helpompi lisätä. Niin mekin siis teimme, lisäsimme hiljalleen emmekä kaikkea kerralla.

Tasojen pyyhintä, pyykkien lajittelu ja pesu, tiskien tiskaus
Seuraavaksi otettiin mukaan muutama "oikea siivoushomma". Oikea? Näen edelliset valmisteluina seuraavaan päivään, nämä taas jo oikeasti ovat siivousta ja vievät aikaa. Kun toinen hoitaa tiskejä, toinen sutii pahimmat pölyt ja tahrat pois. Keittiön pöytä ja muut tasot, olohuoneen tasot ja satunnaisesti tässä kohtaa rättiä näytetään myös kummankin työpöytien ja yöpöytien suuntaan. Jos kotona ollaan yksin, koska joskus niitä menoja vaan on, niin tiskit menevät tasojen edelle. Tosin koska nämä tehdään usein niin molemmissa menee yhteensä 5-10 minuuttia nykyisin, tiskit tulikuumaan veteen likoamaan, sillä aikaa tasot ja vesikin ehtii jäähtymään.

Pyykit taas ovat lapsiperheissä yksi ikuinen suo. Neidin pyykkiä pestään kahdesta kolmeen koneellista joka viikko. Aikuisetkin saavat aikaan sekä tummia että valkoisia yhden koneellisen viikossa. Sen päälle pestään joko lakanoita tai pyyhkeitä, ajoittain myös ulkovaatteita, pehmoleluja ja mitä ikinä. Meillä on kuitenkin onneksi ihan kohtalaisen hyvä systeemi.

Pyykit lajitellaan jo koreihin valmiiksi ja koneellinen illassa tarkoittaa pesua melkein joka ilta. Kone hurahtaa käyntiin heti kun Neiti menee nukkumaan ja edellisen illan pyykit haetaan kuivausrummusta sohvalle pinoon. Ne viikataan yhdessä siitä kun muu siivous on tehty. Kuivausrumpu siis käy yöllä, ensin töihin lähtevä eli mies avaa sen ja pöyhii pyykit. Minä pöyhin vielä uudelleen ennen kuin ulos lähdetään. Tosin sen verran tarkka olen että osa kuivaa naruilla. Kun pestiin juhlavaatteita ei seuraavana iltana kun vaan nostettu henkareilla kaappiin kuivumaan.

Koneellinen päivässä takaa sen että pyykin määrä ei räjähdä.

Vessan ja kylppärin pesu, imurointi, moppaus, pölyjen pyyhintä
Olen alkanut tekemään näistäkin osaa viikolla. Yleensä jo puolessa välissä viikko kaivan imurin esille, pikkukivien määrä on aika suuri. Saatiin joululahjaksi johdoton imuri joka on edesauttanut imurointia valtavasti. Viikolla käytännössä imuroidaan eteinen, keittiö ja olohuone ovat imuroinnin kohteena. Sama homma moppauksen kanssa. Enemmän kuin usein vessa tai kylppäri jää viikonlopulle, samoin pölyjen pyyhintä. Viikonloppuna sitten tehdään tätä kaikkea jäänyttä hommaa, mahdollisimman tehokkaasti, jotta aikaa jää muuhunkin. Se, että vähän tekee viikolla auttaa kuitenkin sinne viikonlopulle.

Näissä ajatuksissa sitä arkirutiinia, viikonloppuna onkin sitten erilainen rutiini, siitä enemmän ensi viikolla. Se on sanottava että tämä tyyli tuskin sopii kaikille mutta ajatuksena puhdas koti koko ajan ja helpompi arki on tullut rutiinin myötä. Edelleen en tykkää siivota mutta teen sen koska muuten en pysty oikein kotona keskittymään kunnolla.

Aamullahan siis vaan pestään hampaat, naama ja meikataan. Puetaan ja Neiti syö pienen aamupalan että jaksaa päiväkodin aamupalaan saakka. Itse syön vasta myöhemmin, ihan turha koettaa saada edes syötyä tuossa kohtaa. Sen takia meillä tehdään kaikki iltaisin.

Miten teidän ilta- ja aamurutiini? Kuulostiko kamalalta vai tutulta?

Ihanaa tulevaa viikonloppua ja hyvää perjantaita!