Kevään muutokset rahankäytössä

Ne kaikkein yksinkertaisimmat jutut ovat elämässä ne, jotka lopulta ovat niitä aidoimpia.

Kevät ja kotona olo ovat tuoneet elämään paljon simppeliyttä. Kun monet harrastukset loppuvat loppuu myös kiireen tuntu. Monet asiat joita en ole priorisoinut tähän saakka ovat nousseet uuteen arvoon. Kotona olevat kasvit pysyvät paremmin hengissä, kodin sisustaminen on edennyt vanhaan tahtiin verrattuna suorastaan jättimäisin harppauksin. Kaiken tämän keskellä myös rahaa on säästynyt. Se on aihe, josta haluaisin tänään puhua, nimittäin miten kotona olo on muuttanut sitä, mihin käytän palkkani.

Aloitetaan siitä, että halutessani, jos en tarkkaile tilannetta ollenkaan olen siis ihmistyyppiä joka saa kaiken rahan käytettyä, ihan viimeistä senttiä myöden. Siksi olenkin omaksunut tavan jossa käytämme useampaa tiliä siihen, miten rahat meillä liikkuvat. Pohja-ajatuksena kaikessa on, että asiat maksetaan yhteisesti, se paljonko rahoista siirretään millekin tilille on ollut kiinni kulloisestakin tulotasosta. Käytännössä usein molemmille jää sama euromäärä omaa rahaa, loput menee eri tileille. Meillä rahasta ei sinällään koskaan ole tapeltu, siitä on keskusteltu asiallisesti ja tultu tulokseen että kaikki maksetaan yhdessä. Omat rahat tarkoittaa lähinnä harrastuksen rahoittamista. Niistäkin hankinnoista kun ovat isompia keskustellaan kyllä, ei siksi etteikö saisi käyttää rahojaan miten haluaa, mutta lähinnä sellaisena "ajattelin ostaa tämmöisen kalliimman jutun, mitä mieltä oot". Harvemmin toinen sanoo mitään vastaan. Itse hetken sulattelin tosin isompia kaiuttimia olkkariin, ei rahan takia vaan sen suhteen että mihin ne tuupataan. Tässä mielessä siis onnellisessa ja harmonisessa tilanteessa tämän asian suhteen.

Jos tuosta meidän yhteisen talouden rahankäytöstä ja miten se on suhteutettu tuloihin ja miten kaikki maksetaan joku haluaa postausta, niin ehdottomasti sellaisen voin tehdä. Siinä on menty meillä vahvasti järki edellä joka kerta kun asiasta on puhuttu ja siitä puhutaan säännöllisesti. Se ei tämän postauksen tarkoitus ole vaan nyt on tarkoitus pureutua siihen miten minä käytän ne omat euroni. Nimittäin siinä on tapahtunut selkeä muutos kevään aikana.

Aloitin tammikuussa harkittumman oston vuoden ja on pakko sanoa että ei se hyvin alkanut. Käytin rahaa aivan liikaa aivan liian moneen asiaan. Vasta viime kuun aikana olen huomannut oikeasti muutosta sen suhteen, mihin rahani käytän. Ostot ovat tuntuneet olevan paljon harkitumpia kuin tähän saakka. Olen tehnyt tiukat listat vaatteiden ja asusteiden kanssa. Ne ovat se suurin kuluerä mihin omat rahani olen laittanut. Ajallisesti eniten aikaa menee treenaamiseen mutta siihen ei toki moneen kertaan ole tarve vaatteita tai muuta välineistöä ostaa. Vaikka tässä kuminauhat tulikin hankittua.

Sen sijaan se pukeutuminen ja vaatekaapin sisällön uusiminen. Olen karsinut, karsinut ja vielä kerran karsinut tammikuusta saakka vaatteitani. Niitä on lähtenyt tähän mennessä neljä isoa laatikollista Rekkiin myytäväksi, muutamat olen myynyt ystäville. Olen vienyt myös kierrätykseen vaatteita kiitettävällä tahdilla. En oikeastaa myy rahan takia vaatteita, vaikka myönnän kokevani suurta iloa kun ne kelpaavat vielä jollekin. Ovathan ne kuitenkin suurimmaksi osaksi uuden veroisessa kunnossa, ainakin ne vaatteet jotka eteenpäin laitan myytäväksi. Pääosin haluan tukea kestävää kehitystä tällä, sitä että kun itselleni joku ei toimi annan eteenpäin.

Samalla olen ostanut hiljentyvällä tahdilla uusia. Kun kaapissa on vähemmän tavaraa niin huomaan että en halua sinne edes mitään uutta. Uusin jotain jos tulee vastaan jotain sopivaa. Olen raskauden jälkeen, ennenkin sitä jo, mutta etenkin sen jälkeen, panostanut vahvasti laatuun vaatteiden kanssa. Olen halunnut oppia luottamaan siihen intuitioon että jos joku asia on suuresti mieleeni niin hankin sen ja pidän sitä sitten ns koko rahalla. Tämä on ilmennyt vahvimpana takkien kanssa, uusia ei ole tullut ostettua sen jälkeen kun viime vuonna investoin useampaan kunnolliseen eri vuodenaikoja varten. Vain yhden valkoisen ostin kirpparilta tässä, siitä myöhemmin, tiettyyn tarkoitukseen vuoreton ohut takki jollaista ei ollut.

Kevät kotona on opettanut katsomaan vaatekaappia uudella silmällä, opettanut yhdistelemään olemassaolevia. Samalla se on suitsinut rahan käyttöä. Heräteostokset ovat jääneet, saan tuijottaa konetta sen verran paljon muutenkin viitenä ellen kuutena päivänäkin viikossa, että ostokset ovat jääneet unholaan verkon puolelta. Turhan ostaminen on siis vähentynyt ja pidän tätä hyvänä asiana. Tiedän että saan olla onnellinen ja onnekas kun töitä riittää tällaisena aikana, se ei todellakaan ole itsestään selvyys. Työt, tai niiden määrä lähinnä, on tarkoittanut että ostan vähemmän koska ei ole aikaa.

Sen sijaan se mihin olen halunnut käyttää aikaa on opetella miten olemassaolevia tuotteitaa saa huollettua ja miten niiden käyttöikää saa pidennettyä. Hankinnat joita posti on kantanut ja on vielä kantamassa ovatkin enemmän hoitotuotteita. Nukanpoistaja oli, mutta myös villakampa ilmestui postin mukana kotiin. Tulossa on vielä nahan hoitoa varten satulasaippua, kunnon mehiläisvahahoitoaine ja vielä suihke kaiken päälle. Olen käyttänyt aikaani siihen että opiskelen näiden käyttöä, haaveena herättää mm muutama iäkkäämpi laukku jälleen kunnolla henkiin. En käytä niitä muutaman tahran takia, voin ainakin yrittää kunnostaa ne.

Ehkä voisikin ajatella ja sanoa että kotona olo on opettanut siihen että vähemmälläkin pärjää ja tavaroitaan voi ja pitää huoltaa oman jaksamisen puitteissa (ne voi myös viedä ammattilaiselle huollettavaksi). Edelleen aika ajoin selaan verkkokauppoja ja mietin onko jollekin tarvetta. Tilasinkin vasta uudet kesähousut itselleni, en tiedä ovatko ne hyvät mutta ainakin pääsen kokeilemaan. Ehkä tämä tilanne on aiheuttanut sen, että haluan säästää rahaa, haluan kasvattaa bufferia ja haluan kokea oloni turvallisemmaksi tilanteessa jossa kaikki on lopulta kovin epävarmaa. Huomaan siis selvän muutoksen, ostan laatua, mutta ostan paljon harkitummin. Pysyn omassa tyylissäni ja mietin entistä tarkemmin että omistanko jo jotain. Ostin tuotteita joilla huoltaa jo olemassaolevia, se vajaa 50€ joka niihin on kulunut on pieni hinta siitä jos saan hoidettua laukkuni takaisin sellaiseen kuntoon että haluan niitä pitää jälleen.


Lyhyesti kevään muutokset rahankäytössä: Ostan itselleni vähemmän ja harkitummin, mitä enemmän kaapista karsin pois sen enemmän huomaan että en oikeastaan tarvise mitään uutta sinne tällä hetkellä. Hyvä niin. Vielä on karsittavaa, on niin paljon että melkein sattuu, mutta pikkuhiljaa tämäkin etenee. Rahaa on mennyt jonkun verran myös aivan uusiin asioihin kuten lankaan. Olen innostunut virkkaamaan, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että niin paljon lankaa ei kulu, että se olisi lähelläkään niitä erilaisia "tarpeellisia hankintoja" joita tähän mennessä tein.

Onko teillä halua tai mielenkiintoa lukea siitä miten meillä hoidetaan talouden raha-asiat kokonaisuudessaan? Kiinnostavatko raha-asiat ylipäätään? Tämä oli tällainen ympäripyöreämpi postaus näistä, mutta ehdottomasti voin pureutua näihin tarkemminkin. Tarkkoja eurosummia en verkossa halua jakaa, mutta ainakin voin kertoa, miten meillä toimitaan, missä kohtaa pihistetään ja mihin sitten puolestaan panostetaan ja mitkä valinnat ohjaavat kulutuskäytöstä.

Kiinnostaisiko tällainen?

Asusta sananen: Siinä onnensa kukkuloilla oleva bloggaaja joka löysi kirpparilta raitapaidan joka toimii monessa menossa. Vanhat kun lähtivät kaikki kapista kierrätykseen.

Aurinkoa tiistaihin ja ihanaa uutta viikkoa!