Uusvanhaa arkea


Ah ihana arki!

Monta vuotta lomat ja ennenkaikkea kotoa pois lähtevät lomat olivat Se Syy miksi kävin töissä. Kaiken alla kumpusi kuitenkin halu myös tehdä siitä omasta arjesta sellaista että se olisi jos ei saman veroista kuin lomat niin kuitenkin hyvin ansaitun tuntuista ja sellaista että arjessa viihtyy. Sellainen piste on hiljalleen saavutettu vuosien aikana ja nyt lomalta oli kiva palata jälleen arkeen. Se arki kuitenkin on osittain muuttunut tässä ja ihan samanlaisella arjella ei päästy aloittamaan.

Korona on luku sinällään tässä arjessa ja siinä on omat huolensa. Arjessa on kuitenkin muitakin muuttuneita asioita, sellaisia jotka tulevat aiheuttamaan säätämistä ja miettimistä. Koronan takia syksyn koriksen aloitus on epävarma, mutta muutoin kaikki harrastaminen tuntuu meillä palaavan normaaliksi. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, saa katsoa onko tilanne edes sama enää illalla. Jos nyt kuitenkin jätetään se koronan tuoma mietintä sikseen ja lähdetään miettimään sitä arkea.


Uutta arjessa ovat ennen kaikkea maanantait. Etenkin instan puolella seuraavat tietävät että maanantai on ollut meillä äiti-lapsi päivä kun on viipotettu muskariin yhdessä. Se tulee muuttumaan. Ensimmäisenä muuttuu muskarin aika, se aikaistuu joten lienee paikallaan lähteä siitä että maanantaisin syödään usein banaania ja riisipiirakkaa kun suoraan päiväkodista saa kiitää muskariin. Mutta isompi asia joka alkaa muuttumaan on vanhemman osallistuminen. Meillä täytetään kolme syksyllä ja se tarkoittaa, vääjäämättä, että äiti jää sinne aulaan odottamaan kun Neiti menee muskariin tunnille.

Todennäköisesti tämä itsenäiden harrastamisen ensiaskel on aidosti äidille isompi paikka kuin lapselle. Toisaalta siellä minä olen, aulassa edelleen kuten ne muutkin vanhemmat. Vielä ei ole se aika kun olisi hetki mennä kauppaan sillä aikaa.

Toinen muuttuva tekijä on oma liikunnan määräni. Kevään aikana kasvatetut lihakset kaipaavat "kuritusta" ja se tarkoittaa vääjäämättä aerobisen liikunnan lisäämistä. Se taar tarkoittaa erilaisia muita järjestelyitä arjen osalta. Mitenkään tämä ei sinällään eroa siitä, mitä tein vuosi sitten tai vaikka tammikuussa. Se tarkoittaa vain vähemmän aikaa muille jutuille. Itseensä panostaminen kuitenkin kannattaa. Vaihdoin salin töiden saliin joka antaa sitä lisäaikaa muualle iltaan, onhan se rahallisestikin parempi, mutta ennenkaikkea se on aika kysymys. Ennen oli puoli seiskaan mennessä kotona, nyt kuuteen mennessä. Se on puoli tuntia enemmän leikki aikaa.

Uutena tulevat sitten parvekkeen hoito joka on jatkunut koko kesän ja samalla uuden aloittaminen nimittäin maalaaminen. Innostuin muutaman akvarellin maalaamaan tuossa kesän aikana ja uusi idea on sen jälkeen pyörinyt mielessä. Maalaamiseen uppoan iltaisin mielelläni, en näe enkä kuule sen jälkeen kyllä mitään. Se on siinä mielessä siis hyvä harrastus rentouttaa mieltä mutta ihan joka ilta ei voi kyllä sulkeutua maalaamaan.

Viimeisenä ovat sitten ne etäpäivät. Itselleni teki aidosti hyvää tehdä etäpäivää aika ajoin ja ehdottomasti haluan sitä viikkotasolla jatkaa edelleen. Käytän etäpäivänä yleensä lounaan johonkin ihan muuhun kuin syömiseen. Syön koneella samalla kun teen töitä. Lounaalla sitten hoidan kotia ja siivoan. Irtoaa pääkin paremmin töistä tauolla ja säästää sitä aikaa sieltä illasta muulle. En kuitenkaan kaikkia päiviä halua etänä tehdä joten mielellään

Tarkoituksella olen siis tehnyt päätöksen antaa enemmän antaa itselleni ja se vaati muutamia kodinhoitoon ja treenaukseen liittyviä toimenpiteitä.

Oletteko te tehneet muutoksia arkeenne loman jälkeen?

Aurinkoista torstaita!


Kommentit

  1. Yksi iso muutos on tulossa ensi kuun alussa minun arkeeni, mutta kerron siitä lähemmin sitten lisää!
    Ihanaa iltaa sinulle Satu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa jännittävältä, jään siis mielenkiinnolla odottamaan mikä tämä uusi juttu on ja mitä muutoksia se tuo!

      Ihanaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua!

      Poista
  2. Kiva asu taas sinulla. Meiltä on lapset lentäneet jo pesästä, joten elämäntilanteeni on aivan toisenlainen kuin sinulla. On aikaa hoitaa itseä ja kotia (+puolisoa). Mutta oli se pikkulapsiaika myös niin ihanaa, vaikka ei saanut pariin vuoteen kunnolla nukkua. Kaikki piti säätää lasten harrastusten, kotitöiden, tarhajuttujen kanssa. Muistan, että kerran olin tulossa töistä ja ensimmäisen tyttären hoitopaikka oli matkan varrella. Minä ajoin kotiin ja ihmettelin vähän outoa oloa. Huh! Lapsihan jäi hakematta. Ja sitten kiireellä takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja! Onhan se ehdottomasti ihan erilaista tässä ruuhkavuosien keskellä kuin ennen tätä tai tämän jälkeen. Itse en toistaiseksi ole unohtanut lasta hakea, mutta veikkaan että sellainenkin tulee vielä vastaan, joskus sitä on kyllä niin ajatuksissaan kun töistä kotiin lähtee että unohtuu ne hakemisetkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!