Vaaleita sävyjä ja nahkaa kukkien katveessa.
Roihuvuoren kirsikkapuisto ei kyllä pääsenäissä kuvissa oikein edukseen vaikka siellä ihan kahden asun voimin käytiinkin kuvaamassa tässä viime viikolla - enimmäkseen kyllä äidistä ja lapsesta yhdessä kuvia, mutta ei sitä voinut vastustaa asukuvia. Miksi ei pääse? Koska siellä oli "ihan muutama muu" ihminen myös. Käytänössä kuviin olisi pitänyt jonottaa ja koska mukana todella oli se pienin niin tuli otettua sitten vähän sivummalla kuvia. Se ei toki poista puiston kauneutta ja upeaa väriloistoa jota pääsette seuraamaan koko tämän viikon kuvien kautta. Meidän Neiti nautti puistosta valtavasti, juoksi edes takaisin ja viihtyi pitkiäkin pätkiä äidin sylissä kun sai heilutella puiden oksia. Viimeisissä kuvissa näistä enemmän, ensin pieni linssilude ryntäämässä kuvaan ja sitten se Instassakin nähty kuva oksan ihastelusta.
Mätsäämään kukkien hempeyteen valitsin violetin hameen ja hempeän vaaleanpunaisen huivin. Jotain vähän ryhtiä piti vaatteisiin saada mukaan, en ihan niin vaaleanpunainen kuitenkaan sitten ole, niin nappasin mukaan tämän keinonahkaisen takin joka on seissyt kaapissa useamman vuoden. Ostin sen kuusi vuotta sitten vähän sellaisena "jos nyt eds joskus pidän" takkina Forever21:sta. Se on edelleen hyvässä kunnossa ja vaikka en sitä joka päivä pidäkään (trenssi on edelleen suosikkini) on selvästi päiviä, jolloin kaipaan sitä asuuni. Kuten nyt. Ei siis mikään huono ostos, vaikka se aikanaan arveluttikin. Jotenkin se tuntuu tuovan pastellisiin sävyihin juuri sopivaa rouheutta ja ryhtiä niin että asut tuntuvat sittenkin enemmän minulta. Tämähän olisi ihan eri kokonaisuus jos laittaisin tämän kanssa vaalean trenssin. Tosin pitäisi ostaa se vaalea trenssi varmaan ensin...
Viimeiset viikon ajan olen miettinyt enemmänkin alkuvuodesta itselleni asettamiani tavoitteita. En ole ihminen, joka tekee hirveää määrää uuden vuoden lupauksia, mutta tänä vuonna asetin tavoitteita. Asetin tavoitteen paljonko säästäisin kuukaudessa, osan rahastoon ja (pienemmän) osan ihan rahastoon. Otin tavoitteeksi osallistua erääseen kodin raivaamishaasteeseen keväällä ja tehdä sen nyt uudelleen syksyn tullen. Mietin myös valmiiksi millaisia reissuja haluan toteuttaa. Yksi kategoria näissä tavoitteissa oli ekologisuus ja siellä kohta vaatteiden ostaminen kirpparilta.
Kohtasin tämän tavoitteen viime viikolla toden teolla kun kävin läpi vaatteitani ja totesin että kaikki farkkuni ovat tällä hetkellä paikattuja haaroista ja alkavat hajoamaan siitä paikkojenkin vierestä. Äkisin tilannetta miehelle joka totesi "Kyllä sä voit ostaa uusia housuja, sulla voi olla ehjiä housuja". Niinpä niitä on nyt sitten tullut hankittua, useampia vielä ja kaikkea muuta kuin kirpparilta. Kesälle on tulossa kolmet housut, jotka käytännössä kantavat ainakin omassa päässäni kesähousujen leimaa. Kahdet pellavahousut ja yhdet valkoiset farkut. Siihen päälle toki tilasin itselleni myös yhdet ehjät farkut (samaa mallia kun ne kaikki muutkin...) Housut on vaate, jotka tuntuvat olevan todella huonosti saatavilla kirpparilta ja yhtä huonosti myös ostan niitä sieltä. Olen täydentänyt kirpparilta kyllä itselleni puseroita, neuleita, huiveja, laukkuja jne vaikka millä mitalla. Olen ohjannut liki kaikki impulssiostokseni kirpparille tai muutamalle merkille niiden susteinable mallistojen puolelle.
Pisti kuitenkin miettimään omia kulutustottumuksia taas enemmän, olen ylpeä siitä miten hienosti olen lopulta pysynyt niiden kirppareiden puolella. Olen käytännön pakon edessä uusinut käytännössä melkein kokonaan neuleeni edellisten hajotessa käsiin. Samoin olen uusinut puseroita, niitäkin kirpparilta. Olen hemmotellut itseäni huiveilla ja laukuilla, toteuttanut yhden laukku-unelmanikin tässä taannoin (kerron ihan varmasti siitä enemmän myöhemmin). Kevät on kuitenkin tuonut mukanaan sen, että kaapissa on mennyt moni asia uusiksi ja samalla sinne on tullut myös uutta. Ehkä vihdoin alan olemaan siinä pisteessä, jossa olin kaksi-kaksi ja puoli vuotta sitten kun tarkoitus olikin ostaa uutta vanhan tilalle.
No miksi ihmeessä sitten mietin tätä? Planeetan itsessään haluan toki säästää tällaisenaan, paremmassakin kunnossa, pienelle pirpanalle. Mutta myös Hesarissa viime viikolla olleen jutun takia jonka blogin Facebookin puolelle myös linkitin. Tekokuidun tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti ja vaatteiden hinnat ovat laskeneet. Niiden ei ole edes tarkoitus kestää enää yhtä kauaa, vaan ne tehdään nopeasti ja ommellaan vähän sinnepäin, jolloin ne eivät myöskään kestä käyttöä ja/tai pesua. On siis hyvä katsoa peiliin ja miettiä vähän enemmän kauanko vaatteita käyttää ja paljonko niitä ostaa. Se, että ostan itselleni neljät housut koska jokaiset kaapissa olevat pöksyt verkkareita lukuunottamatta ovat paikattuja ei ole se syy miksi nämä pikamuodin jätit kukoistavat. Sen sijaan itsekin alan katsomaan enemmän ja enemmän niiden merkkien puoleen joilla on mahdollisuus ostaa vaatteita kestävämmän kulutuksen mallistoista.
Uskon itse ennemmin siihen, että isot ketjut voivat tehdä sen muutoksen, kuten nyt vaikka se H&M josta aikaisemmin jo vähän puhuinkin. Se, että siellä on olemassa luomu puuvillasta ja kierrätetystä keinokuidusta ommeltuja vaatteita on minusta asia jota tulisi kannustaa. Iso alus kääntyy hitaasti, mutta kun on olemassa vaade sille, että tällaisia halutaan ja ollaan valmiit maksamaan enemmän siitä että meri olisi jatkossakin sininen alkaa niitä tulemaan enemmän. Kaksipiippuinen juttuhan tämä on, H&M tuottaa edelleen halpaa pikamuotia, mutta silti haluaisin kannustaa laajentamaan lisää kesätävämmn kulutuksen mallistoja. Sen sijaan että jättäisin ostamatta jolloin en tukisi ollenkaan, en pikamuotia mutta en myöskään paremmin tuotettua muotia. Vaikeaa eikö?
Miten te teette vaatevalintoja? Keskustellaan! Puhutaan, sen takia on kommenttiboksi, että tästä voi käydä keskustelua enemmänkin.
Upeaa maanantaita!
Takki: Forever21 // Huivi: Balmuir (ostettu käytettynä) // Paita: Prisma //
Laukku: Ted Baker // Hame: Uniqlo // Kengät: Tommy Hilfiger
Hesarin juttu pikamuodista:
Blogin Facebook sivu, joka kannattaa ottaa sekin seuraukseen:
Aikaisempia ajatuksia pikamuodista:
Ihania kuvia - ja ihanin on tuo viimeinen; sinulla on niin onnellinen ilme kasvoillasi ja kuvassa näkyy rakkaus <3
VastaaPoistaTuo vastuullinen kuluttaminen ei ole ollenkaan helppo homma - itse olen sitä harjoitellut jo vuosia ekopaastojen avulla ja pyrin nykyisin ostamaan ekologisesti ja eettisesti kestävästi tehtyjä vaatteita - ja se, mikä hiertää, on tosiasia, että löytyy brändejä, joilla on sertifikaatit kohdillaan mutta esim. Finnwatch on sieltä taustalta kuitenkin löytänyt vallan muuta. Eli ne vastuullisuusketjut eivät aina ihan aukottomia ole.
Mielelläni ostaisin myös enemmän käytettyjä vaatteita vaan aina niitä kokoja tai itselle sopivia malleja ei löydy - enkä jaksa kauheasti kierrellä enää edes nettikirppareilla. Ja jos totta puhutaan, minulla on vieläkin sellainen määrä käyttämättömiä vaatteita kaapeissani, että mitään uutta en oikeasti edes tarvitse;)
Minusta nuo sinun housuostoksesi eivät ollenkaan riitele kestävään kuluttamiseen tähtäävän elämäntavan kanssa - tarpeeseen on lupa ostaa;)
Oikein hyvää uutta viikkoa sinulle ja perheellesi, Satu <3
Kiitos Lady <3 Kyllä tuo pieni on vaan niin rakas ja hänen kanssaan vietetty aika on sitä parasta aikaa juuri nyt (eittämättä myös jatkossakin).
PoistaTuo on ihan totta, että vaikka sertifikaatit sano yhtä niin totuus on sitten kuitenkin aivan jotain muuta. Tekee hommasta haasteellista, mutta toisaalta kuluttajien vaatimus kasvaa koko ajan, eiköhän se tämänkin kanssa siis ole muutos edessä.
Näin minäkin sen lopulta ajattelen, että tarpeeseen saa ostaa ja ennemmin ostan sellaiset joilla tiedän olevan käyttöä kun vähän sinnepäin, vaikka olisivatkin ehkä käytetyt. Ei siinäkään mitään ideaa ole, että jätän vaan kaappiin olemaan turhanpanttina.
Ihanaa viikkoa Lady <3
Ostan harvoin ja harkiten vaatteita. Monesti isken loppualeihin ja teen löytöjä. Joitain juttuja joskus harvoin on pakko saada, kuten nyt kyttään kahta mekkoa Cath Kidstonilla aleen ja odotan myös innolla Viidakkokirja mallistoa sinne.
VastaaPoistaMutta joo, ihan pimeää touhuahan tuo on ja koska ostan harvoin, niin haluan kyllä vaatteiden kestävän. Uskon, että laiva kääntyy, sen on pakko.
Ihanaa viikon jatkoa Satu <3
Uskon itseasiassa samaa, laiva kääntyy mutta se kääntyy hitaasti. Edelleen on liikaa ihmisiä jotka haluavat halvalla ja pahimmillaan vielä sitä keinoa jota ei voi edes kierrättää. Vaikka eihän sitä tiedä koska ne tuolla Otaniemessä keksii keinon erottaa se muovi sieltä kuidun seasta. Vaatimus on olemassa, kyllä kauppa siihen vaatimukseen vastaa vielä.
PoistaIhanaa viikkoa Tiia! <3