Älä keskity siihen mistä luovut vaan siihen mitä saat.
Vuosikausia välttelin treenaamista oikein urakalla. Säännön mukaisesti en todellakaan mennyt salille, tai oikeastaan tehnyt mitään muutakaan. Sitten aloin treenaamaan, tulin raskaakaksi ja aloitin koko urakan uudelleen. Pidempään blogia seuranneet tämän tietävätkin, mutta tässä näin tiivistettynä uusille seuraajille sama. Aloitin treenauksen alunperin koska en voinut omassa kehossani hyvin ja halusin olla terveempi. Vaikea raskaus toi kilot takaisin kun liikkumaan ei pystynyt niin paikallaan oli maattava ja mitä siinä muuta tekisi kuin söisi? No niinpä. Hiljalleen sitten kun kehon kuntoutuessa pääsin muutakin kuin kävelemään ja salitreenin pystyi aloittamaan viime syksynä oikeastaan vasta kunnolla. Vuoden menin käytönnössä kuntouttamalla kehon siihen kuntoon että saatoin treenata. Toki siinäkin karisi jo kiloja, mutta vielä olisi matkaa.
Syksyn ja talven väsymyksen takia salille pääsin kunnolla vasta lopputalvesta. Sen jälkeen olenkin järjestänyt ruokavaliota urakalla ja säännöllisesti treenannut aina kun on voinut, eli ei kipeänä salille. Aloin kuitenkin jo maaliskuussa miettimään ensimmäisen kerran, että näinköhän selviän tästä yksin. Näinköhän oikeasti voisin vuosien jälkeen minäkin kokeilla PT:tä. Olisiko aika palkata joku joka katsoisi kuntoon ruuat ja tavan liikkua?
Osaan itse toimia aika pitkälle oman järjen mukaan tämän kanssa. Osaan tehdä alkeellisesti saliohjelmia, varastossa on muutama joita vaihdella. Sali on se paikka, jossa haluan treenata ja se ei ole pakkopullaa, joten lajina sinällään se on oikein sopiva. Osaan kiskoa itsestäni irti salilla kaiken mahdollisen ja vähän päälle.
Ruuan suhteen tiedän tasan tarkkaan millä tavalla oma kehoni toimii. Paljonko on syötävä proteiinia, miten vähän se oikeasti kestää vehnää voimatta paihoin rukiista puhumattakaan. Tiedän miten tämä tasapaino makrojen kanssa omalla kohdallani toimii. Mikä on se tapa, mihin oma kehoni vastaa kaikkein parhaiten. Millä saan tuloksia aikaan riittävän nopeasti että ne näkyvät, mutta samalla riittävän hitaasti että tulokset pysyvät. Tiedän tämän kaiken ja silti mietin valmennusta. Miksi?
Koska vaikka saan sen itsekurin kasaan ja tiedän mitä pitää tehdä, niin tarvitsen ajoittain sen extra tsempin. Tiedän, että syksyllä tulee tapahtumaan paljon erilaisia juttuja, jotka kuormittavat jaksamista. Tiedän kokemuksella myös, että elämäntaparemontti sinällään vaatii paljon aikaa ja energiaa. Sen kanssa ei voi olla kovin montaa muuta isoa juttua päällekkäin... paitsi jos joku muu kertoo tasan tarkkaan mitä syöt joka viikko ja millaisen treenin salilla teet kun sinne menet. Ja siinä on itselleni se syy, miksi alunperin ajattelin PT:tä. En niinkään siksi, että saisin sen valmentajan joka käskee tekemään vaan jonkun joka ajattelee tämän asian valmiiksi puolestani.
Meillä jokaisella on palkkaytömme ja siinä missä maksan kampaajalle että värjää hiukseni ja ajattelee valmiiksi sen mikä vaaleansävy tukassani toimii ohjeen "kylmänvaaleita raitoja" jälkeen niin tässä kohtaa se valmentaja ajattelee puolestani miten saavutettaisiin tavoite "loput vauvakilot pois ja kohti pienempiä vaatekokoja". Osaisin ajatella sen itsekin läpi, mutta ajattelu vie aikaa ja aidosti juuri nyt haluan maksaa siitä. että joku kertoo miten, kuinka paljon ja missä.
Oma heikkouteni on tehdä alkuun täysillä ja sen jälkeen kun into lopahtaa niin joko treenistä katoaa teho tai alkaa fyysisen kivun oireilu. Joista etenkin jälkimmäinen on kaikkea muuta kuin hyvä asia. Siksi se, että joku kertoo tämän yhdistelmän, joku jolla on oikeasti enemmän ammattitaitoa kuin tällaisella itseopiskelleella niin päästään paljon pidemmälle tässä projektissa.
Samalla saan sen kannustajan ja kaiken hyvän päälle vielä vaihtelevat ohjelmat. Pääsen siis oikeasti haastamaan itseäni ja se on yksi suurimmista syistä miksi sen valmentajan haluan. Kun pudotin ylipainoa ensimmäisen kerran pois, tärkeintä oli saada kiloja pois. Kunhan vaan lähti, kunhan vaan mahduin pienempään vaatekokoon. Tällä hetkellä tilanne ei ole enää sama. Käytännössä salitreeni on pitänyt huolen siitä, että vartalon malli on muuttunut ja nykyisin on jonkun verran selkää olemassa. Treenasin kuitenkin niin pitkälle raskautta kun pystyin ja vauvavuoden aikana haluaisin kuitenkin salille takaisin. Uuden painon alla siis olivat lihakset. Niinpä ajatus on kääntynyt suuntaan jossa kyllä, haluan mahtua pienempään vaatekokoon mutta samalla haluan myös haastaa kroppaani. Katsoa mihin kaikkeen se oikeasti pystyy. Se on asia jota en osaa yksin tehdä yhtä tehokkaasti kuin mihin valmentaja pystyy.
Omaksi ratkaisukseni valikoitui vähän sattumankin kautta verkossa tapahtuva ryhmävalmennus. Ei siis henkilökohtaista PT:tä vaan ryhmävalmennus jossa on silti uskomaton valikoima erilaisia ruokavalioita ja treenejä. Ei ehkä suoraan yksilöräätälöityjä, mutta kun treeni muuttuu joka viikko, niin kyllä siinä saa ihan riittävän määrän haastetta aikaan itselleen vaikka ei olisikaan just itselle tehtyä. Sekin nimittäin pitää muistaa, että on vaan tietty määrä liikkeitä kullekin lihasryhmälle miten treenata niitä. Toki niitä on aika monta, mutta lopulta kuitenkin rajallinen määrä. Siksikin valmennuksen valmiit ohjelmat ovat ihan loistava tapa.
Ruokavaliot taas vaikuttavat olevan niin montaa eri vaihtoehtoja mahdollisine korvausvaihtoehtoineen että lopulta todennäköisesti syön aika pitkälle samalla tavalla kuin nytkin, ihan vaan kotiruokaa jättäen herkut pois ja saan määrät mitä syödä joka tekee kaikesta paljon helpompaa. Olen aina pystynyt syömään samaa ruokaa useamman päivän putkeen joka on sekin kyllä etu tämän kanssa.
Bonuksena sitten tulee se ryhmän ja useamman ammattilaisen kannustus. Kun on yhtään huonompi päivä. niin uskon saavani tsemppausta muilta. Kuten sitä hyvänä päivänä itseltä riittää muille.
Nopeasti jos sanon rahasta: 3kk/150€ ja Project Same Goal.
Ja kyllä, maksoin tämän ihan itse. Kerron teille tämän siksi, että hyvinvointi, elämäntaparemontti ja tähän liittyvät asiat ovat olleet vahvasti osa blogiani jo pidemmän aikaa ja siksi moinen uusi startti on hyvä alustaa täällä myös.
Nyt viettämään kuitenkin lepoviikkoa ennenkuin elokuun viidentenä sitten aloitetaan kolmen kuukauden kuuri.
Leppoisaa sunnuntaita!
Postauksen kuvat viimeistä lukuunottamatta:
Käy lukemassa myös edellinen treenipostaus:
Tuollainen ryhmäohjaus tai -apu kuulostaa kivalta. Saa tosiaan sitä tukea omalta ryhmältä, eikä tarvitse vain yksin puurtaa.
VastaaPoistaTsemppiä treeneihin!
Näin ajattelin että tämä on tarpeen tällä hetkellä, saada itsestään enemmän irti ja katsoa mihin kroppa pystyy.
PoistaKiitos Outi ❤️