Välikausitakki tummansinisenä

Raikkaan kirpeät aamut, kauniit lehdet, neuleet ja saappaat, jalkapallo ja höyryävä kahvi.

Nämä kaikki ovat itselleni syksyä ja niin ovat myös hyvin istuvat takit sekä illalla otetut kuvat jotka näemmä jäivät sittenkin aavistuksen rakaisiksi. No, selvitkäämme kuvilla ja puhukaamme takeista. Takit ovat itselleni investointi vaate siinä mielellä että maksan mielellään hyvälaatuisesta takista enemmän. Maksoin hunajaa, ja vähän päälle, syksyllä Ted Bakerin villakangastakista josta oli suorastaan sääli luopua kun sen aika keväällä tuli. Samaan tähtäsin myös työkelpoisen välikausitakin hankinnan kanssa. Katselin läpi aleja heinäkuussa aika tavalla, mutta kun silmäni osuivat tähän tummansiniseen uutuuteen Tommy Hilfigerillä olin myyty kerralla.

Mitä oikeastaan oli hakusessa? Takki jolla voi mennä siinä mielessä vähän huoletta, että lapsen haussa kurakelissa päiväkodista ei ole tarve varoa valkoista takkia. Takki joka on mielellään jos ei ihan polveen niin ainakin reilusti yli lantion. Tumman sininen, opin Bakerin villakangastakin kanssa että se on itselleni se oma väri - myös takkien kanssa. Sopivan ryhdikäs, ei siis parkaa tai ulkoilutakkia vaan ihan reilusti takki joka sopii ja toimii nimen omaan näissä vähemmän rymymenoissa - kuten siis työmatkalla jne. Kunnon taskut, näistä en suostu enää luopumaan, ihmisellä pitää olla taskut. Takissa piti ola myös joku juttu, mutta se juttu ei saa olla kultainen. Olen kerran sen virheen tehnyt että hankin kultaisilla yksityiskohdilla ja en koskaan takkia pitänyt. Halusin siihen myös mahdollisuuksien mukaan ohuen vuoren jotta sen käyttöikä olisi riittävän pitkä ennenkuin siirryn villakankaan lämmittävyyden puolelle.

Kun näin tämän takin totesin että se on siinä. Nappasin tuoreeltaan rekkiin laitetun takin sovituskoppiin muutaman muun takin kanssa. Sovitinkin ne muut takit ensin, mutta tiesin jo tämän nähtyäni ettei tämän voittanutta tule olemaan ja tavallaan sovitin muita turhaan. Tämä istui päälle ja oli juuri sitä mitä halusinkin takilta, taskuineen päivineen. Koetin itseasiassa kaivaa samaa takkia verkosta teille, että olisin voinut linkata tarkempiin tietoihin, mutta en löydä tätä samaa enää mistään ainakaan nopealla haulla. En siis liene ainut joka on tähän ihastunut ja sen kotiuttanut. Siis heinäkuussa... Joskus pistää miettimään miten aikaisin vaatteet pitää hankkia että saa mieleisensä.

Tämän seuraksena siivosin kaapista joka ikisen vähemmän mieleisen takin pois. Sinne jäi lopulta takkeja määrä jolla selviää hyvin tilanteessa kuin tilanteessa, mutta lähti sieltä poiskin tavaraa. Olen näemmä ostanut takkeja ihan riittäviä määriä. No, aika se oli niitäkin siivota siis pois. Samalla reissulla kun lähti, tällä kertaa alesta löytynyt, parka vanhan tilalle jonka korjaamiseen ompelija pudisti vähän surullisena päätään. Kun ulkokangas kärsii, kärsii koko takki.

No, nyt on sitten takit hankittu. Seuraavaksi tosiaan niiden kenkien kimppuun. Huoltaa ne vanhat pitää ainakin ja kokeilla miltä ne tuntuu jalassa. Kaikki raskautta edeltäneet kengät, vaikka koko olisi oikea, eivät tunnu enää hyviltä. Osittain siksi että ne on käytännössä kävelty loppuun. Toivoisin löytäväni riittävän määrän, eli syksylle ja talvelle sopivat nilkkurit kuitenkin kaapista vaelluskenkien lisäksi, jotta uusille ei olisi tarvetta. Sen tiedän, että korolliset ovat hyvässä kunnossa, mutta ne matalat, ne matalat... Katsotaan kuin käy.

Joko teillä on takit syksylle valmiina?
Ihanaa elokuista keskiviikkoa!

Takki: Tommy Hilfiger // Paita: Lauren Ralph Lauren // Housut: Next // 

Laukku ja huivi: Balmuir // Kengät: Michael Kors

Käy vilkaisemassa millainen on se talven luottotakki:
Sininen villakangastakki