Eräänä päivänä otettiin asukuvia


Aina ei voi olla tukka hyvin tai kello näkyä.

Viime viikolla otettiin asukuvia päivän jälkeen jossa Mies ja Neiti olivat töistä hakemassa äitiä. Tilanne ennen kuvien ottoa: Olen useamman tunin koettanut selvittää työliitännäistä ongelmaa ja viimeisen vajaan tunnin ollut aiheeseen liittyen puhelimessa. Kello raksuttaa yli puolta viittä jolloin sovittiin että ollaan hakemassa. Näin ikkunasta että tuttu auto odottaa pihalla, mutta puhelussa kestää. Laitan hätäisen tekstarin samalla että mulla menee vielä. Koetan saada asiaa ratkastua, mutta varttia vaille viisi totean puhelimen toiseen päähän että olisi pakko päästä lähtemään ja katsotaanko huomenna uusilla silmillä. Toisessa päässä ollaan samaa mieltä, siellä on toinen vanhempi joka haluaa kotiin myös lapsiensa luokse.

Isken koneen lepotilaan kirjauduttuani järjestelmistä ulos, juoksen keittiön kautta hakemaan eväskipot laukkuun. Nakkaan eväskassin olalle, kävelen takaisin hakemaan käsilaukun ja kulkuluvan,seuraavana päivänä olisi tarkoitus päästä kuitenkin jatkamaan matkaa. Eteisessä murjon kengät jalkaan ja heitän takin käsivarrelle. Juoksen portaat alas, olen antanut muiden odottaa vartin ja meillä on vähän jo kiire.

Ryntään ovesta ulos, mies on vastassa, lapsi katsoo piirrettyjä autossa vieressä. Napataan nopeasti muutama kuva. En ole ehtiyt vilkaisemaan peiliin aamun jälkeen kun heitin jotain päälleni. Mukavan mekon ja neuletakin. Tukka hapsottaa, naama punottaa. Kaikki tuntuu olevan vähän sinnepäin. Laukku on vinossa, huivi sinnepäin. Kuvatkin onnistuvat vähän sinnepäin, eivät kaikki yhtä tarkkoja, osasta puuttuu puoli päätä. Kääntyilen kameran edessä ja toivon että kuvista edes joku onnistuu.

Nappaan tavarat maasta käsiin ja heitän auton takaluukkuun. Ohimoa kiristää ja työasiat pyörivät mielessä. Mieli on muualla. Mies menee kuskin paikalle kun avaan takapenkin oven. Lapsen silmissä ilo on sanoinkuvailematon: "Hei äiti! Isi äiti tuli! Äitiiiii!"

Kiire ja työasiat katoavat samantien mielestä. Hei rakas, äidilläkin oli ikävä sinua.

Suloista tiistaita teille ihanat!

Mekko: Ril's * // Neule: Vila * // Huivi: Mulberry * //
Laukku: Rebecca Minkoff * // Säärystimet: Äidin tekemät // Kengät: Scandinavian outdoor

* merkityt vaatteet ja asusteet on ostettu kirpparilta

Käy tsekkaamassa myös muutama muu viimeaikainen asupostaukseni:

Kommentit

  1. Tosi kiva asu! Lapset osaa kyllä auttaa rentoutumisessa ja se ilo kun näkee sen oman äidin tai isän!
    Ihanaa tiistaita sinulle Satu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi <3 Toi on mun tommonen vakioasu, trikoomekko ja neule, niillä pääsee pitkälle. Lapset kyllä auttaa pyyhkimään työasiat pois päästä, se on niin totta. Toinen on niin vilpittömän iloinen kun näkee vanhempia <3

      Poista
  2. Kivat asukuvat. Minusta on kiva, että kaikki ei ole aina niin sliipattua vaan normaali arki näkyy kuvissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä se aika ajoin näkyykin. Nykyisin otetaan aamulla monesti asukuvat kun on valoa, aika sliipattu se on kun on vasta puettu :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!