Musta-harmaalla mukavasti arjessa

Aito tyyli ei ole koskaan oikein tai väärin, se on tarkoituksella omana itsenäsi olemista.

Minulla on ollut pidempään jo vähän vaikea suhde harmaan kanssa. Siinä missä pidän mustaa, valkoista ja etenkin sinistä melkein joka päivä, tuntuu harmaa väriltä, jonka harvemmin osaan yhdistää mihinkään. Tuntuu, että joudun jotenkin erikseen miettimään sen päälle pukemista, vaikka sinällään harmaa on itselleni mieluisan neutraali väri. Omistan aika vähän harmaita vaatteita ja asusteita, toki tuo Balmuirin laukku jonka sain lahjaksi. Sitten on tämä kollege pusero jonka ostin kirpparilta, jonka kautta harmaa on taas alkanut tuntumaan omalta väriltä.

Olin pidempään sitä mieltä, että en voi pukeutua vaaleisiin neutraaleihin enkä etenkään harmaaseen ja beigeen. Jälkimmäisen kanssa olen edelleen samaa mieltä, niin kylmää sävyä en ole löytänyt että se oikeasti sopisi minulle. Tuntuu, että se imee kaiken värin kasvoiltani. Sen sijaan harmaan kanssa taas on helpompaa löytää se kylmään taittava sävy, kuten vaikka tämä. Näin pääsen siis sinne haluamani vaaleiden neutraalien kanssa jollain muulakin kuin sinisellä, vaaleanpunaisella ja valkoisella. Miksi ihmeessä mietin tätä? Lähinnä siksi, että pyrin ostamaan vaatteita joita voisin pitää ympäri vuoden. Pelkästään kesä- ja talvivaatteita on kaapissa tietenkin jonkun verran, Suomessa kun asutaan. Pyrin kuitenkin siihen, että suurin osa "sisävaatteista" olisi sellaisia että ne menevät ympäri vuoden. Siksi harmaa tuntuu luotevalta, etenkin näin vaaleana sävynä.

Olen tässä hiljalleen opetellut tämän puseron kanssa pitämään uudelleen kollege paitoja noin muutenkin. Tämän lisäksi kaapissa on yksi (turvallisen) sininen, joka sekin samalta valmistajalta. Vuosikausia ajattelin, että en osaa asustaa näitä je että ne ovat liian rentoja kaikkialle. Toisaalta silloin olin myös töissä paikassa, jossa pukukoodi oli tiukempi sen kanssa mitä päällensä voi laittaa. Tämän tyyppiset paidat olivat niin tiukasti omassa päässäni leimautuneet siihen, että ne ovat vapaa-ajan vaatteita että en sellaista osannut päälleni pukea.

Nykyisin taas tuntuu, että jos keli on yhtään viileä valitsen samantien joko tämän, sinisen tai jonkun hupparin päälleni ja ihan hyvin olen ne saanut toimimaan niin farkkujen kuin mekkojen kuin hameidenkin kanssa. Tyyli itsessään on muuttunut paljon rennommaksi sen suhteen miten ajattelen pukeutumistani. Lapsella on tämän kanssa paljon tekemistä, mutta luulen myös yleisen ajatusmaailmani muuttuneen siihen, että pakko ei ole pukea pikkumustaa aina päälleen. Koroista luovuin suurimmaksi osaksi aikaa sitten, hiljalleen sillä, että vaatteen voi heittää pesukoneeseen on enemmän ja enemmän merkitystä. Tottakai, edelleen haluan näyttää huolitellulta, mutta hyvin eri tavalla kuin aikaisemmin. Haluan voida pukea päälleni mukavat vaatteet joissa viihdyn ja valitsen kaikki uudet sen mukaisesti.

Tässä siis kokonaisuutena kaikkea sitä minkä kohdalla viisi vuotta sitten olisin sanonut "ei ole mun tyyliä". Elämä muuttaa ja tyyli sen mukana. Nyt näissä, kenties viiden vuoden päästä jotain ihan muuta.

Millainen suhte sinulla on harmaaseen värinä?
Pirteää perjantaita ja rentouttavaa viikonloppua!

Huivi: Balmuir // Paita: GANT (ostettu käytettynä) // Hame: Noos // Kengät: Tommy Hilfiger

Tämä sama hame on ollut useammassakin kokonaisuudessa, käy tsekkaamassa miten moneen eri tyyliin se muuttuu:
Mustaa ja vaaleanpunaista keskiaikamarkkinoilla

Mustaa ja pinkkiä keväälle

Musta kesäasu