Kun rutiini pettää - Uutta iltarutiinia miettimässä


Hyvä ja turvallinen koti on kaiken perusta.

Elokuussa vähän lupailin, että pääsette kurkkaamaan millaiasta meillä on. Nappasin aika nopeasti kuvia sunnuntaina siivouksen jälkeen ja jahka kaikki tavarat löytävät paikkansa niin varmasti pääsette näkemään enemmänkin ja yksityiskohtaisemmin. Nyt vain muutamilla kuvilla. Näin reilun kuukauden asumisen jälkeen vaatehuone on edelleen pommin jäljiltä, muualla alkaa hiljalleen tavarat saada paikkansa. Edelleen on eilaisia kasoja eri paikoissa, mutta vähemmän kuin aikaisemmin. Hiljalleen.

Sen sijaan se, minkä kanssa oikeasti pitää alkaa ajattelemaan enemmänkin on iltarutiini. Ennenhän laitoin omat tavarat, lapsen taravat, siivosin keittiön ja pyyhin tasot. Paitsi että se ei enää riitä. Kun on siivonnut keittiön on vielä muuta asuntoa jäljellä vaikka ja kuinka niin on hiljalleen aika laittaa rutiineita uusiksi. Ihan kaikesta ei ole tarve luopua eikä pidäkään. Edelleen on laitettava lapsen tavarat valmiiksi ja omat tavarat valmiiksi. Edelleen on siivottava keittiö ja pyyhittävä sen tasot, mutta mitä sen jälkeen?

Meillä on jaettu työhuone ja ruokasali samasata huoneesta. Pitkän mallinen huone on alunperin merkitty olemaan ruokasali jossa kaiketi olisitarkoitus olla 12 hlö ruokapöytä. Meillä ei tosin sellaista ole, joten vanha kuuden hengen laitettiin sinne ja keittiöön ostettiin tuollainen pieni pöytä. Työhuoneeseen tai ruokasaliin harvemmin on tarve illalla koskea. Työpöydille jää projektit sellaisenaan ja ruokasali lähtökohtaisesti on siisti.

Sen sijaan romuja riittää olohuoneessa ja nykyisin niitä kulkeutuu makkariin saakka eri tavalla. Aikaisemmin pidettiin aikuisten makkarin ovi kiinni, mutta kun taapero ylettää jo ovet avaamaan niin ihan turhaan. Joten nyt sitten romut paikoilleen niistäkin paikoista ja samalla sitten tasoja saa pyyhkiä useammasta paikasta, eteisestäkin jonne on tullut lipasto ja imurointikaan ei ole enää sellainen kymmenen minuutin pikaversio.

Totuus on se, että meidän kodista ei ikinä tule saamaan sellaista sisustuslehtien kliiniä kotia. Meillä on koti jossa asutaan ja nyt kun tavart ovat hiljalleen paikoillaan, niin seuraavaksi voidaan alkaa miettimään niitä oersoonallisempia juttuja joilla sisutaa. Kuten nostaa Keskimaan kartta seinalle ruokasaliin, Narsil olohuoneeseen Lumikungattaren sauvan seuraksi ja harkita noiden makkarin tyynynpäällisten korvaamista myös sellaisilla kivoillaerilaisilla ja seinätarra sängynpäädyksi jossa lukee Always. Toisaalta samalla hakusessa on vielä ne yöpöydän lamputkin...

Akuutein asia on kutienkin opetella se uusi iltarutiini ja hiljalleen saada lisättyä siihen kaikki tarpeellisia juttuja.

Miten nopeasti te olette muuton jälkeen päässeet uuteen rutiiniin kiinni?
Ihanaa maanantaita!


Edellisiä postauksia rutiineista, käy vilkaisemassa:

Kommentit

  1. Valitettavasti mulla ei ole tarjota vinkkejä muutonjälkeiseen elämään, kun ei olla itse muutettu mihinkään kohta 27 vuoteen (ja pelkkä ajatuskin muutosta kauhistuttaa, kun sitä tavaraa on noihin vuosiin ehtinyt kertyä jonkun verran, vaikka paljon olen sitä matkan varrella raivannutkin..)

    Nostan siis hattua sun järjestelmällisyydelle ja rutiinipyrkimyksille. Niin paljon helpompaa olisi varmasti aamuisin, kun kaikki tarvittava on jo illalla otettu esille ja laitettu järjestykseen. Itse olen sen sortin aamuhaahuilija, ettei pahemmasta väliä.

    Teillä on tosi kivat verhot kaikissa tiloissa. Vallilan varmaankin? Ja ihana ison nojatuolin minimalli olkkarissa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että vaikka kuinka raivaa niin silti tavaraa on aina jokapaikassa. Se ei lopu ikinä :D

      Rutiini pitää arjessa kiinni ja samalla omaa päätä selkeänä. Mä olen huono aamuihminen ja niin on lapsikin. Siksi on parempi että kaikki on valmiina, muuten me vaan kinastellaan koko aamu ja sitten kumpikin mököttää ja pahimmillaan toinen jää päiväkotiin itkemään äitiä kun kiukuttiin eikä ole kiva jäädä päikkyyn ku on paha mieli... Näin kokemusperäisesti oon oppinut että on pakko laittaa valmiiksi.

      Olkkarin ja ruokasalin verhot on Vallilan Nuuksio ja keittiössä Vallilan Olavinlinna. Olavinlinnasta on tehty tyynyt myös olkkariin ja samoin siellä on sinisestä Aurajoesta tehty tyynyt. Voi olla että siitä tulee vielä taulukin jossain vaiheessa. Kangasta kun on jäljellä vielä. Molemmille tärkeitä paikkoja nämä, Turku, Savonlinna ja Nuuksio. Onneksi Vallilan avulla niitä saa kotiin :)

      Mini nojatuoli on Neidille tosi mieleen, hänelle sitten myös oman fanituksen mukainen tyyny sinne :)

      Poista
  2. Minähän olen sellainen muuttaja, että koti näyttää jo muuttoiltana siltä, kun siellä olisi asuttu pidempään, eli ei ole purettavia laatikoita tai nyssäköitä missään. Arki uudessa kodissa siis alkaa heti, joten ei ole muutamaa päivää pidempään kestänyt saada uudet rutiinit toimimaan. Meillä on aamun tavarat ja vaatteet laitettua aina jo illalla valmiiksi, niin aamuisin on ollut melko rentoa menoa. Inhoan niin paljon kiireen tuntua aamuisin. Onnea uuteen kotiin vielä kerran <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuu! Vitsi! En minä vaan. Muutankin melkein 10 vuoden välein vaan, toivottavasti en edes sitä seuraavalla kerralla... Meillä oli lapsen huone valmiina muuttopäivänä ja sekin vain jos ei avannut kaappia :D

      Aamun pitää olla rento, ei voi mennä tukka putkella heti aamusta. Meillä on kaksi semmoista töttöröötä aamuisin kun lapsen kanssa lähdetään että parempi olla kaikki valmiina.

      Kiitos Outi <3

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos <3 Olavinlinna on mun suosikki Vallilalta. En löytänyt kangasta mistään lisää että saisi kahta ja voisi laittaa olkkariin niin päätyi tämä yksittäinen sitten keittiöön :)

      Poista
  4. Kaunis ja kodikas koti teillä :) Kyllä se aikansa otti, että uusi koti, tavarat ja rutiinit siellä ottivat/löysivät paikkansa. Upea muuten tuo keittiön pöydällä oleva taulu.

    VastaaPoista
  5. Kaunis ja ihanan siisti koti :) Meillä oli muutto juuri ennen vauvan syntymää, eikä siinä hässäkässä jaksettu laittaa kaikkea hyvin paikalleen (meillä on lisäksi aivan liikaa tavaraa...) Nyt keljuttaa, kun siivous on aina yhtä urakkaa ja taistelua, kun tavaroille ei ole paikkoja! Rutiinit pitäisi jaksaa ottaa tähän vielä paremmin mukaan, ettei kaaosta pääsisi syntymään. Olen iltaisin vain vauvanhoidon jälkeen niin poikki, että teen aivan pakolliset siivoukset, mutta kun työsarkaa olisi senkin jälkeen... Kivoja nämä siivouspostaukset, ja tuosta rutiinipostauksesta sain ideoita ja vinkkejä.

    Iloista uutta vuotta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitoksia kommentistasi, piristävät aina päivääni!